Ajankohtaista

Väitös: 8.9.2017 Viaton vai kuriton – aikamme lapsuuskuva paljastaa odotuksia lapsuudesta (Lämsä)

Alkamisaika: perjantai 08. syyskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 08. syyskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

Tiina Lämsä
Tiina Lämsä

KM Tiina Lämsän varhaiskasvatustieteen väitöskirjan ”Näkyvä lapsuus. Lapsuuskuva havainnointipäiväkirjassa ja television mainoskuvissa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Liisa Karlsson (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto).

Nostalginen ihanne luonnollisesta ”metsänlaidan lapsuudesta” elää edelleen vahvana. Lapsi nähdään myös sijoituksena tulevaisuuteen tai perheen aseman ilmentäjänä, selviää Tiina Lämsän varhaiskasvatustieteen väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin lapsuuskuvaa televisiomainoksissa sekä lasten arjessa kotona ja päiväkodissa.

Lapsuuskuva kertoo siitä, kuinka ymmärrämme lapsuuden. Sitä luodaan jatkuvasti monissa eri yhteyksissä, esimerkiksi päivittäisessä elämässä ja mediassa. Samalla luodaan ajatusta lapsen hyvinvoinnista ja hyvästä lapsuudesta.

– Lapsuuskuvaa tarkastelemalla saadaan tietoa lapsiin liitetyistä käsityksistä, arvoista ja odotuksista. Naiskuva-käsitettä on käytetty vastaavassa merkityksessä kuvaamaan naisten yhteiskunnallista asemaa ja erilaisia vallankäytön ulottuvuuksia, Lämsä kertoo.

Tutkimuksen mukaan lapsuutta luonnehditaan yhteiskunnassamme erilaisilla, toisilleen vastakkaisilla mielikuvilla, kuten esimerkiksi kurittomuudella ja viattomuudella, riippuvuudella ja toimijuudella sekä tulevaisuudentoivolla ja nostalgialla.

– On tärkeää tiedostaa, millaista kuvaa lapsuudesta omassa toiminnassa ja yhteiskunnassa tuotetaan ja millaisia arvoja ja odotuksia lapsuuskuvaan liittyy. Tämä on tärkeää siksi, että lapsuutta koskeva tieto ja lasten toiminnan mahdollisuudet ovat sidoksissa siihen lapsuuskuvaan, jota esimerkiksi päiväkodeissa, poliittisessa päätöksenteossa ja perheissä ilmennetään. Myös lapset itse luovat lapsuuskuvaa, Lämsä muistuttaa.

Lapsuuskuva vaikuttaa lapsille suunniteltuihin palveluihin, tiloihin ja materiaaleihin

Mainostajat pyrkivät hyödyntämään perhekäsitysten ja emotionaalisesti latautuneiden ihanteiden sidosta. Mainoksissa esiintyvien lasten avulla luodaan vaikutelma esimerkiksi perheen kiinteydestä.

– Valinnat siitä, millaisia kuvia, iskulauseita ja mainostarinoita lapsista käytetään, kertovat yrityksen tai julkisen toimijan arvomaailmasta ja siitä, kuinka lapsuus ja perhe ymmärretään.

Lapsuuskuvaa hyödynnetään eri yhteyksissä eri tavalla sen mukaan, mitä koetaan arvostetuksi, tutuksi tai kiinnostavaksi. Lapsuuskuva on esimerkiksi pohjana siihen, miten varhaiskasvatusta johdetaan, mitä palveluita tarjotaan ja miten lasten kanssa toimitaan.

– Voidaan sanoa, että lapsuuskuva vaikuttaa osaltaan jopa päiväkotien alueelliseen sijoittumiseen., Lämsä toteaa.

Lasten hyvinvointiin eri ympäristöissä, esimerkiksi pitkälti aikuisten maailmana nähdyssä kaupunkiympäristössä, tulisikin Lämsän mukaan panostaa. Tämä laajentaisi lasten toimintatilaa ja ajattelua lapsuudesta.

– On tarpeellista punnita, millaisen tiedon varassa päätöksiä tehdään ja mistä muodostuu 2020-luvun lapsuus.

Havainnointipäiväkirja apuna myös arjessa

Tutkimuksessa käytettiin apuna päiväkirjaa, johon lasten vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta täyttivät havaintojaan lapsista. Lapset puolestaan täyttivät päiväkirjaa piirtäen kuvia arjestaan.

– Lasten päivittäisen elämän systemaattiseen havainnointiin käytettävä päiväkirja motivoi aikuisia kiinnittämään huomiota lapsiin ja arjen vuorovaikutustilanteisiin lasten kanssa. Päiväkirjalla onkin useita sovellusmahdollisuuksia myös pedagogisena toiminnanohjauksen välineenä, Lämsä visioi.

Lisätietoja

Tiina Lämsä,  tiina.al.lamsa@jyu.fi, +35840 805 3129

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, liisa.harjula@jyu.fi, +35840 805 4403

Tiina Lämsä (o.s. Nieminen) kirjoitti ylioppilaaksi Cygnaeus-lukiosta Jyväskylässä vuonna 1997. Hän valmistui lastentarhanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2003 ja kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2005. Lämsä on toiminut eri tutkimushankkeissa vuodesta 2006 lähtien. Hän on toiminut neljän vuoden ajan myös perustamansa taide- ja kulttuurikasvatusta tarjoavan Taiku-päiväkodit Oy:n yrittäjänä ja toimitusjohtajana. Hän toimii Touhula Varhaiskasvatus Oy:n projektiasiantuntijana ja projektitutkijana Päivittäisyys transitioissa, lapset moninaisissa perhemuodoissa (DALFA) -hankkeessa.

Suurin osa Lämsän väitöstutkimuksesta pohjautuu Suomen Akatemian rahoittaman PALETTI -tutkimusprojektin aineistoon. Lämsän tutkimusta ovat rahoittaneet Perhetutkimuksen tohtoriohjelma, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, Alli Paasikiven säätiö, Suomalainen Konkordia-liitto sekä Haukkalan säätiö.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in education, psychology and social research 588, 135p., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-7142-7 (nid.), ISBN 978-951-39-7143-4 (PDF). Teos on saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7143-4

 

Abstract

This research addresses images of childhood in the context of media and children´s everyday lives. Images of childhood reproduced by young children themselves and by their parents and day-care personnel, and in television advertising were investigated. Representations are studied as social, cultural and historical entities that are formed in the course of everyday life. The question is asked, what kind of childhood is (re)produced in children's everyday lives and in the media context, and how are the representations created using visual and textual materials connected with the cultural imagery of childhood? To collect child observations and descriptions of daily lives as provided by adults and children together, a so called observational child diary was created. The data consist of television advertisements (104 commercials, with 174 child performers), observational diaries (108 diaries, completed by 54 children, their parents and day-care personnel) and pictures and captions prepared for these diaries (496 units produced by children, their parents and day-care personnel). Analysis of the data and theory formation continued throughout the study, following the principles of adaptive theory. Various methods were used in the analysis. The results showed that while perceptions about the child were described by personal interpretations and impressions, cultural models were also employed. At the core of perceptions about childhood was a dual image, which is anchored in the binary storylines of agency and individuality and dependency and family-centricity. The child is simultaneously an unruly and innocent object, subject to devotion and control. Similarly, the child as a subject was found to be linked with either agency or dependency, as evidenced in the themes of familycentricity or individualism. These perceptions or images of childhood subdivide into four descriptions: the child of the future, the nurtured child, the child as a resource and the controlled child. In the narrative of individual agency, childhood is viewed as an investment in the future. The familistic narrative of dependency and family-centricity sees the child in a nostalgic light. The observational diary enabled the inclusion of personal representations as a subject of study and motivated the participating adults to pay closer attention to the child and child-related everyday interaction. It also rendered visible adult perceptions and details of daily life.

Keywords: images of childhood, observational diary, media, representations

Lisätietoja

Tiina Lämsä
tiina.al.lamsa@jyu.fi
+358408053129
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,