Ajankohtaista

Väitös: 20.10.2017 Naisvarusmiesten kokemukset rikkovat pinttyneitä mielikuvia (Häyrynen)

Alkamisaika: perjantai 20. lokakuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 20. lokakuuta 2017, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Auditorio 3

HyrynenHelinetti.jpg
Heli Häyrynen Kuva: jouni@fotoja.fi
KM Heli Häyrysen johtamisen väitöskirjan ”Sotilaita vai seikkailijoita? Varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkityksiä naisille uran ja johtamisosaamisen kannalta” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Mikko Luoma (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Nuorten naisten kokemukset varusmiespalveluksen johtajakoulutuksesta poikkeavat kokonaan tyypillisestä peruskertomuksesta, eli nuorten miesten kasvukokemuksista pojasta mieheksi varusmiespalveluksen aikana, selviää Heli Häyrysen väitöstutkimuksesta.

– Tutkimuksen tuloksena muodostuneiden uratarinatyyppien mukaan nuorten naisten varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkitykset muodostuvat sotilasuran tavoitteluksi, seikkailuksi, mahdollisuudeksi viettää välivuosi opinnoissa yhteiskunnallisesti hyväksytyllä tavalla tai keinoksi toteuttaa tavoitteitaan perinteisesti maskuliiniseksi mielletyllä tavalla, Häyrynen kuvailee.

Häyrynen tarkasteli tutkimuksessaan sitä, millaisia merkityksiä naiset antavat varusmiespalveluksen johtajakoulutukselle tulevan työuransa ja johtamisosaamisensa kannalta. Tutkimuksen mukaan ei ole yhtä tyypillistä ja johdonmukaista syytä hakeutua johtajakoulutukseen tai kokea sen merkitys yksilön uran kannalta.

Monenlaisia urahaaveita

”Mä tiedän, että musta on johtajaks, mutta onko musta armeijassa johtajaks? Sitten tuli sellanen olo, että kyllä musta on tähän.”

Tutkimuksen osoittamat monipuoliset uratarinatyypit uudistavat ja vastustavat vallalla olevia mielikuvia erilaisten toimintamallien ja käyttäytymisen sopivuudesta naisille ja miehille.

Häyrynen kritisoikin perinteistä näkemystä naisille tyypillisistä toimintamalleista ja käyttäytymisestä.

– Sotilaan uraa ei nähdä naisille sopivana, ja kilpailuhenkisyys, urheilullisuus ja tehokkuus näyttäytyvät maskuliinisina miesten ominaisuuksina. Tutkimuksessa asiat näyttäytyivät kuitenkin täysin eri tavalla, Häyrynen kertoo.

Kritiikin kohteena on myös aikaisemmassa uratutkimuksessa vähemmälle huomiolle jätetyt uraan vaikuttavat asiat eri elämänaluilta, kuten muun muassa ystävät, harrastukset tai perheen arvot.

– Perheen ja ystävien suhtautumisella varusmiespalvelukseen ja sen johtajakoulutukseen hakeutumiseen on huomattava merkitys siihen, miten naiset näkevät omat uramahdollisuutensa nyt ja tulevaisuudessa, Häyrynen kuvaa.

Johtajakoulutuksella työkaluja yksilön uran ja organisaatioiden rakentamiseen

Häyrysen mukaan nuoret naiset kokevat puolustusvoimien johtajakoulutuksen tarjoavan monia mahdollisuuksia uran rakentamiseen.

– Naiset ovat oivaltaneet varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen kautta saavutettavan hyödyn oman uransa ja johtamisosaamisensa kehittämisessä.

Puolustusvoimien tavoitteiden mukaisen johtamisosaamisen lisäksi varusmiespalveluksen johtajakoulutus tuottaa kaikissa johtamisympäristöissä tarvittavaa johtamisosaamista, kuten esimerkiksi intrapersoonallisia taitoja.

– Monipuoliset itsetuntemuksen taidot hyödyttävät yksilön urakehitystä, mutta ovat myös tärkeä johtamisosaamisen alue organisaatioiden näkökulmasta toimintaympäristöissä alati tapahtuvassa muutoksessa, Häyrynen tiivistää.

Lisätietoja:

Heli Häyrynen, 050 4430 382, heli.hayrynen@icloud.com

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

Heli Häyrynen on valmistunut Kuopion Musiikkilukiosta 1998 ja valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta 2007. Tällä hetkellä Häyrynen työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutussektorin johtajana. Häyrynen on työskennellyt koulutuksen kehittämistehtävissä ja opetustehtävissä julkisella ja yksityisellä sektorilla vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2016 Häyrynen toimi tutkijana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) WeAll hankkeessa.  

Tämän tutkimuksen tekemistä on rahoittanut Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) WeAll hanke (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämän: politiikat, toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa, n:o 292883) ja Maanpuolustuskorkeakoulu myöntämällä opintovapaata.

Abstract

This thesis examines women in military leadership training in Finnish military service. The aim of this empirical study is to explore the meanings of military leadership training to young women from a career and leadership competency viewpoint. The study reply to the following research questions: 1) How do women describe the meanings of military leadership training to their career? Why did the women voluntarily participate in military service? What did the women tell they pursued while participating in voluntary military leadership training from a career point of view? What kind of factors for early career advantages or obstacles did the narratives include for the women? What kind of agency did the female conscripts produce in their narratives in relation to voluntary military leadership training? 2) How do the women describe the meanings of military leadership training to their leadership competency?

This study understands military leadership training as a process which primary aim is to develop participants’ competency, which is needed to successfully perform military leadership tasks. The study follows a social constructionist approach and adopts narrative methodology while investigating the topic.

The data was collected from one military class by interviewing all women from two platoons, who had been selected to undergo leadership training (N=45). The data consists of biographical narrative interviews. The study uses the Greimas actant model (1980) to analyze the data. In this study the Atlas.ti-programm was used to support the data analysis.

This study furthers understanding of leadership training by voicing the female point of view in military context. Empirically this study produced new information of sensemaking to women’s military leadership training and leadership competency. Furthermore, the modalities as well as what kinds and degrees of agency – strong or weak – women constructed in their stories were examined.

As a result of the study, four different, individual and unique military leadership training story types were created. They are called: Toward a Military Career- story, Gap year-story, Adventure-story and Not a Princess-story.

The results of my study show how this phenomenon encountered by women is experienced and constructed by them and what kind of meanings they give to it. My results show that sensemaking of leadership training is a multidimensional phenomenon. Additionally, the findings point out that change in leadership competency during the military leadership training is a process where women construct the developmental change they experienced as part of their whole life context. The training is also connected to the identity construction of young women.

Lisätietoja

Heli Häyrynen
heli.hayrynen@icloud.com
kuuluu seuraaviin kategorioihin: