Ajankohtaista

Väitös: 25.10.2017 YTL, LL, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian el. Hannu Heinänen (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, filosofia)

Alkamisaika: keskiviikko 25. lokakuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: keskiviikko 25. lokakuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

YTL, LL, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian el. Hannu Heinäsen filosofian väitöskirjan ”Henkilön Psykiatria: Psykiatrian dialektinen filosofia” (Psychiatry of spiritulo (or 'Person'). Dialectical philosophy of psychiatry) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Heikki Ikäheimo (Uuden Etelä-Walesin yliopisto, Australia) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

YTL, LL, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian el. Hannu Heinäsen filosofian väitöskirjan ”Henkilön Psykiatria: Psykiatrian dialektinen filosofia” (Psychiatry of spiritulo (or 'Person'). Dialectical philosophy of psychiatrytarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Heikki Ikäheimo (Uuden Etelä-Walesin yliopisto, Australia) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Sanana henkilön kehitti 1800-luvulla ikivanhasta suomen sanasta henki Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Schildt-Kilpinen. Hän ei tyytynyt latinan persona-sanan suomennokseen persoona, vaan liitti sen henki-sanan kautta käsitteellisesti dialektiseen kieltämisen kieltämisen prosessiin kansankulttuuri – korkeakulttuuri – kansalliskulttuuri. Siten henkilö pystyi ilmaisemaan yhteisöllisyyttä ja yhteisyyttä yksilötasolla ja liittyi snellmanilaiseen hengenfilosofiaan. Käsitteellisen sisällön henkilö sai snellmanilaisesta persoonallisuuden ideasta. (Kansainvälisellä suunnitelmakielellä, esperantoksi, melko suora käännös henkilölle on spiritulo.)

Vaikka sanoina henkilöä ja persoonaa käytetään usein synonyymeina, käsitteellisesti henkilön syvyys-ulottuvuus suhteessa persoonan laajuusulottuvuuteen havainnollistuu psykiatrian eettisessä tarpeessa ihmisen kohtaamiseen. Ihmisen kohtaaminen merkitsee ontologista ihmisenä olon näkökulmaa psykiatrian filosofiassa eikä nykyisin vallitsevaa tieto-opillista psykopatologian tieteenfilosofian näkökulmaa, joka pohtii sairausoireita ja ihmistäkin tiedollisena kohteenaan. Karl Jaspers pohti psykiatrian filosofiaa ontologisesti kehittäessään fenomenologista psykiatriaa klassikkoteoksessaan Allgemeine Psychopathologie. Vaikka Jaspers ja Snellmankaan eivät tunteneet henkilö-sanaa, snellmanilaisen filosofian ohella jaspersilainen filosofia tulee avuksi pohdittaessa henkilön käsitettä ja vaikutusta psykiatrian filosofiassa.

Abstract

The Finnish word ’henkilö’ is difficult to translate in English as a ‘Person’, but in international plan-language, Esperanto, we can quite exactly translate it as ‘spiritulo’. The word henkilö, spiritulo, is developed in the 19th century from the ancient Finnish word ‘henki’ by the medical doctor in Jyväskylä region Wolmar Schildt-Kilpinen. He was not satisfied with the simple translation from Latin word ‘persona’ to Finnish ‘persoona’, and so via the ancient word he conceptually combined the spiritulo to the dialectical process of negation of negation of the ethnic culture – elite culture – national culture. So the spiritulo could express the community (Gemeinschaft) and common (gemein) at the individual level and so it was connected to the Snellmanian philosophy of spirit. The conceptual content the spiritulo got from the Snellmanian idea of personality.

Although the spiritulo and person are often used as synonyms, conceptually the dimension of depth of spiritulo in relation to the dimension of extent of person becomes actual in the ethical need of psychiatry to encounter the human individual. The encountering of human being means an ontological perspective in the philosophy of psychiatry and not the prevailing perspective of the philosophy of science of psychopathology, which deals with pathological symptoms and also the human being as its gnoseological object. Karl Jaspers dealt with the philosophy of psychiatry ontologically when he developed phenomenological psychiatry in his classical work Allgemeine Psychopathologie. Although Snellman and Jaspers did not know the word spiritulo, with Snellmanian philosophy we can use also Jaspersian philosophy, when we deal with the concept of spiritulo and its impact in the philosophy of psychiatry.

Lisätietoja

Hannu Heinänen
h.e.i.heinanen@gmail.com
kuuluu seuraaviin kategorioihin: