Ajankohtaista

Väitös: KM 3.11.2017 Kati Vapalahti (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, kasvatustiede)

Alkamisaika: perjantai 03. marraskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 03. marraskuuta 2017, 15.00

Paikka: RUU D104 (Helena)

KM Kati Vapalahden kasvatustiedeväitöskirjan ”Yhteisöllinen argumentointi sosionomikoulutuksessa avoimia ongelmia ratkottaessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Juha Hämäläinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Miika Marttunen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Kati_Vapalahtinetti.jpg
Kati Vapalahti
KM Kati Vapalahden kasvatustieteen väitöskirjan “Yhteisöllinen argumentointi sosionomikoulutuksessa avoimia ongelmia ratkottaessa (Collaborative argumentation when solving open-ended problems in an education of degree program of social services)” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Juha Hämäläimen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Miika Marttunen (Jyväskylän yliopisto).

Sosiaalialan työn arjessa etsitään ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat monimutkaisia ja usein myös ennakoimattomia. Niiden ratkaisemisessa on huomioitava useita näkökulmia ja punnittava erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Ammattilaisen tulee myös auttaa asiakasta ilmaisemaan oma näkemyksensä ja näin tukea hänen osallisuuttaan omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa.  Sosiaalialan koulutuksessa on varmistettava, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan aitojen ongelmien ratkaisemista ja siinä tarvittavia argumentointitaitoja.

Monipuoliset opetusmenetelmät tukevat rakentavaa vuorovaikutusta

Tutkimuksessa sosionomiopiskelijoiden vuorovaikutusta ongelmanratkaisutilanteessa pyrittiin tukemaan päihdetyön opetuksessa kirjoitustehtävien, kasvokkain ja verkko-oppimisympäristössä toteutettujen roolipelien sekä draamatyöskentelyn avulla. Luento-opetus tarjosi tietoa, joka auttoi opiskelijoita perustelemaan näkökantojaan laajasti. Sen yhdistäminen verkkoroolipeliin ja draamatyöskentelyyn edisti syvempää argumentointia. Opiskelijat siis esittivät perusteluketjuja eli perusteluja omille perusteluilleen.

Vertailtaessa kasvokkain ja verkko-oppimisympäristössä toteutettuja roolipelikeskusteluja ilmeni, että kasvokkain toteutetut keskustelut sisälsivät enemmän yhteiseen ratkaisuun pääsemistä edistäviä ilmauksia. Verkkokeskustelut taas sisälsivät enemmän perusteluja. Niissä oli myös enemmän kysymyksiä, mikä edisti hyvää näkökantojen perustelemista.

Ongelmien ratkaisemista täytyy harjoitella

Sosiaalialalla kohdattavien ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa. Vain pieni osa opiskelijoiden taidoista kehittyi opetuskokeilun aikana. Siksi tätä tulisi harjoitella tuetusti ja vaiheittain niin, että opiskelijat oppivat arvioimaan ratkaisujaan kriittisesti. Sosiaalialan koulutuksessa opetusasenteilla ja pedagogisilla menetelmillä on tärkeä merkitys ammatillisen osaamisen kehittymisessä. Voidaan olettaa, että jos koulutus perustuu yhteisöllisen argumentoinnin ja dialogin periaatteille, siirtyvät nämä paremmin myös käytännön työhön. Tämä varmistaa eettisesti kestävää sosiaalialan työtä, joka puolestaan edistää kansalaisten hyvinvointia.

Sosiaalialan vuorovaikutus on osittain siirtynyt digitaalisiin ympäristöihin. Siksi tarvitaan yhteisöllisen argumentoinnin harjoittelua niin kasvokkaisissa kuin digitaalisissakin vuorovaikutusympäristöissä, jotta niiden erityispiirteet voidaan ymmärtää.  

Tutkimuksessa järjestettiin kaksi opetuskokeilua sosionomikoulutuksen päihdetyön opetuksessa, joissa harjoiteltiin yhteisöllistä argumentointia ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemista. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteisöllisen argumentoinnin ja ongelmanratkaisun piirteitä verkko- ja lähioppimisympäristöissä ja oppimisympäristöjä yhdistellen. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin tutkimustulosten perusteella mallinnus yhteisöllisen argumentoinnin ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen harjoitteluun. Tätä mallinnusta on mahdollista soveltaa aloille, joissa ollaan monimutkaisten ongelmien kanssa tekemisissä.

Lisätietoja:

Kati Vapalahti, puh. 059 4654511, kati.vapalahti@xamk.fi

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, puh. 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

Kati Vapalahti kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta vuonna 1988. Hän valmistui Suomen Nuoriso-opistosta nuorisotoiminnan ohjaajaksi vuonna 1991 ja Jyväskylän yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2005. Valmistuttuaan nuorisotoiminnan ohjaajaksi hän työskenteli Mikkelin kaupungilla nuorisotyössä, ja valmistuttuaan kasvatustieteiden maisteriksi hän siirtyi silloisen Mikkelin ammattikorkeakoulun ja nykyisen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun palvelukseen, missä hän työskentelee edelleen Sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikössä lehtorina. Vuosina 2007–2009 hän työskenteli tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa COALITION-hankkeessa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 593 Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 593; ISBN 978-951-39-7201-1 (nid.), ISBN 978-951-39-7202-8 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisu-yksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi

Abstract

The aim of this study was to develop teaching methods for practising argumentative problem-solving in a degree program of social services. The purpose was to acquire knowledge about multiple (face-to-face, online, and integrated) learning environments for studying argumentative problem-solving. In addition, the typical features of collaborative argumentation in student discussions were identified. Two teaching experiments were arranged in courses on drug and alcohol abuse. Both experiments required students to solve open-ended problems through role-play regarding a fictive girl’s use of alcohol. The idea of blended learning was applied in the first teaching experiment. Students (n = 29) wrote individual essays and participated in small-group online discussions as well as small group and classroom drama. The study consists of three sub-studies. In Sub-study 1, the argumentation used by students in the essays they wrote during the three phases of the teaching experiment was compared with the argumentation of the students in the control group (n = 36). In the second teaching experiment, role-play was used with online as well as face-to-face teaching. In Sub-study 2, the problem solving of online, face-to-face, and control groups were compared and while in Sub-study 3 the collaborative argumentation of online and face-to-face groups were compared. Furthermore, the activity level of students’ participation was examined by counting the number of messages sent during the online discussions (Sub-study 1). Students’ opinions about the usefulness of the methods were gathered with questionnaires (Sub-study 2). The data consist of students’ essays (n = 175, Sub-study 1; n = 75, Sub-study 2), recorded face-to-face discussions (n = 3, Sub-study 3) and online discussions (n = 3, Sub-study 3), questionnaires (n = 31, Sub-study 2), and online messages (n = 215, Sub-study 1). The data were analysed with content analysis, and the results were quantified and compared with statistical tests.

The results showed that a blended learning environment both broadened and deepened students’ argumentation. The results also showed that students seldom critically evaluated their viewpoints and decisions in their essays. The role-plays supported students’ argumentative problem-solving skills. In the face-to-face situation, students considered the significant others’ perspectives in their post-tests better than in their pre-tests. Students in the online groups justified their behavioural solutions in a more sophisticated way in the post-tests than they did in the pre-tests. The communication was collaborative in nature,

especially in the face-to-face groups, whereas students’ justifications were stronger in the online groups than they were in the face-to-face groups. Students participated in the online role-plays more often than required. Students also found the role-plays to have benefitted their teamwork and communication skills. Many students felt the role-plays helped them to understand different viewpoints concerning adolescents’ use of alcohol. A pedagogical model was created by integrating the methods and exercises used and tested in the study.

Lisätietoja

Kati Vapalahti
Kati.Vapalahti@xamk.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: