Ajankohtaista

Väitös: 7.10.2017 Arviointi auttaa, mutta voi myös lannistaa lukiolaista (Pollari)

Alkamisaika: lauantai 07. lokakuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 07. lokakuuta 2017, 15.00

Paikka: Normaalikoulu (yläkoulu-lukio, Yliopistonkatu 1), auditorio (3005)

Pirjo_Pollarinetti.png
Pirjo Pollari Kuva: Riitta Huovila
FL Pirjo Pollarin englannin kielen väitöskirjan “(Dis)empowering assessment? Assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies” tarkastustilaisuus Normaalikoulun yläkoulu-lukion auditoriossa. Vastaväittäjänä dosentti Raili Hildén (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Arvioinnilla suuri rooli, mutta vähän tutkimusta

Opiskelija-arvioinnilla on merkittävä asema kaikkialla koulumaailmassa. Jokainen lukiolainen saa vuosittain useita kurssiarvosanoja, joiden taustalla on kymmeniä erilaisia näyttöjä. Merkittävästä roolistaan huolimatta oppilas- ja opiskelija-arviointia on tutkittu vähän.

Pollari selvitti, kuinka lukiolaiset itse kokevat arvioinnin osana englannin opintojaan. Auttaako arviointi opiskelijoiden mielestä heitä opinnoissaan – kuten lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan pitäisi – vai lannistaako se heitä? Voivatko erilaiset arviointimenetelmät edistää arvioinnin positiivisia vaikutuksia?

Kokemukset yksilöllisiä – osaa arviointi ahdistaa

Lukiolaiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen arviointiin. Opiskelijat suhtautuivat arviointiin kuitenkin hyvin yksilöllisesti: osa voimaantui, osa koki asian merkityksettömäksi.

Tutkimuksessa huomio kiinnittyi opiskelijoihin, joille arviointi aiheutti ahdistusta ja voimattomuuden tunnetta. Stressaavana ja lannistavana se haittasi opintoja ja opiskelumotivaatiota. Ahdistusta heille aiheuttivat varsinkin tärkeät koetilanteet, kuten ylioppilaskirjoitukset. Tällaiset opiskelijat tuntuivatkin opiskelevan englantia lähinnä arvosanan tai ylioppilastutkinnon eivätkä niinkään omien päämääriensä vuoksi.

- Varsinkin tytöt kertoivat pelkäävänsä ylioppilaskoetta, Pollari toteaa.

Lisäksi nämä opiskelijat kokivat, etteivät käytetyt arviointimenetelmät antaneet heille mahdollisuutta osoittaa kaikkea osaamistaan. Myös ohjaavaa palautetta kaivattiin enemmän.

Auttavatko erilaiset arviointimenetelmät?

Kyselyn ohella väitöstutkimuksessa kokeiltiin kolmea erilaista arviointitapaa: portfolioarviointia, ns. lunttilappukoetta sekä henkilökohtaista palautetta. Monet opiskelijat kokivat nämä arviointimenetelmät hyvinä, sillä ne mahdollistivat mm. omien kiinnostuksenkohteiden, oppimistavoitteiden mukaisen opiskelun ja arvioinnin. Portfolioarviointi ja lunttilappukoe myös vähensivät koejännitystä. Mikään mainituista arviointimenetelmistä ei kuitenkaan osoittautunut ihanteelliseksi kaikille. Muutama opiskelija jopa karsasti kokeiltuja menetelmiä, sillä heistä ”tavallinen” arviointi olisi ollut paljon vaivattomampaa.

Lisää monipuolisuutta, palautetta sekä tutkimusta ja koulutusta

Vaikka tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä muihin lukioihin, arvioinnin ahdistamien opiskelijoiden kokemuksista on opittavaa yleisemminkin. Arvioinnin tulisi olla mahdollisimman monipuolista. Formatiiviseen eli oppimista edistävään arviointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Erilaisia palautteenanto- ja itsearviointimenetelmiä tarvitaan enemmän.

Opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua arviointiin ja sen suunnitteluun kannattaisi lisätä. Myös opettajien arviointiosaamiseen ja sen päivittämiseen tulisi kiinnittää suurempaa huomiota niin perus- kuin täydennyskoulutuksessa. Toivottavaa olisi, että tämä oppimisen, opintojen ja kouluelämän keskeinen osa-alue kiinnostaisi tutkijoita nykyistä enemmän.

- Arviointi ei todellakaan ole helppo tai yksiselitteinen asia, Pollari painottaa.

Lisätietoja:

Pirjo Pollari, pirjo.pollari@norssi.jyu.fi

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

Pirjo Pollari on Jyväskylän normaalikoulun englannin opettaja ja opettajankouluttaja. Jyväskyläläissyntyinen Pirjo Pollari valmistui Jyväskylän yliopistosta ensin filosofian maisteriksi ja myöhemmin filosofian lisensiaatiksi englanti pääaineenaan.

URN:ISBN:978-951-39-7178-6, ISBN 978-951-39-7178-6 (PDF), ISSN 1459-4331, ISBN 978-951-39-7177-9 (nid.), ISSN 1459-4323

Abstract

Assessment has a great deal of power over students. However, there is little research on how students experience assessment and its power in the school context. The purpose of this mixed-methods study is therefore to examine how students in one Finnish upper secondary school experienced assessment and (dis)empowerment in their EFL studies. The present study, which situates itself within the realm of teacher research, also aims to experiment with alternative assessment methods in order to investigate whether they could foster empowerment in upper secondary EFL studies. The study comprises five articles and a monograph, and is divided into two parts, each with its own research aims. Part 1 and its three articles focus on students’ experiences of assessment and (dis)empowerment and explore what factors might predict disempowerment in assessment. In addition, Part 1 focuses on feedback as well as stress and test anxiety in connection with high-stakes testing as possible predictors of disempowerment.  The data for these articles was gathered in March 2014 by means of a web-based questionnaire. The aim of Part 2 is to explore whether less traditional assessment methods could promote students’ empowerment in assessment. The first article in Part 2 focuses on cheat-sheet tests as a way of engaging and empowering students. The second article explores individual choice in corrective feedback. These teaching experiments took place in six upper secondary groups in 2013-2016. The third study in Part 2 is a monograph describing an earlier portfolio programme in EFL teaching.

The present study shows that although most students were quite satisfied with the assessment in their EFL studies, a significant minority of students found the assessment disempowering. Several factors, such as inadequate or unhelpful feedback or stress and anxiety caused by assessment, predicted assessment disempowerment. However, students seemed to react to assessment as well as to these factors in a highly individual way. Furthermore, although the alternative assessment methods investigated in the teaching experiments proved useful and also empowering additions to the EFL assessment repertoire, students experienced them in different ways.  There should therefore be a range of assessment methods to cater for different assessment purposes as well as for students’ different learning strategies, needs and personalities.

Lisätietoja

Pirjo Pollari
pirjo.pollari@norssi.jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: