Ajankohtaista

Väitös: 25.11.2017 Yhteenkuuluvuuden tunne ja selkeä kommunikaatio suojaavat vauvaperhettä (Savio)

Alkamisaika: lauantai 25. marraskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 25. marraskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

MariannaSavionetti.jpg
Marianna Savio
LL, EL Marianna Savion psykologian väitöskirjan ”Vauvaperheen perhedynamiikka - Monimenetelmätapaustutkimus perhesuhteista ja vuorovaikutuksesta lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä emeritusprofessori Jorma Piha (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Seikkula (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

 

Varhaiset vuodet ovat ihmisen hyvinvoinnin kannalta monella tavalla merkitykselliset. Lapsen ensimmäisten vuosien hyvinvointi ja vuorovaikutus vanhempien kanssa ja koko perheen perhedynamiikka vaikuttavat lapsen tulevien vuosien psyykkiseen ja fyysiseenkin terveyteen sekä käsityksiin ihmisten välisestä kanssakäymisestä ja suhteiden dynamiikasta.

Savio selvitti vanhempien parisuhdetta, vanhemmuutta sekä vanhempien mielikuvia lapsesta ja vuorovaikutusta hänen kanssaan keräämällä lomake-, haastattelu-, ja videomateriaalia.

- Tulokset kertovat, että vauvan syntyessä perhedynamiikan muutokset ovat väistämättömiä ja vanhempien parisuhde ja vanhemmuus ovat eniten koetuksella lapsen ollessa noin kuuden kuukauden ikäinen, Savio kertoo.

Mielikuvat lapsesta ovat useimmin negatiivisimmat ja vuorovaikutus lapsen kanssa heikointa samaan aikaan. Lapsen terveyspulmat tai vanhemman psyykkiset häiriöt lisäävät riskiä perheen vakaville ongelmille.

- Eräs tutkimukseen osallistuneista äideistä totesi ”Yhdessä olemme perhe.” Tutkimuksen mukaan perhettä suojaa kokemus yhteenkuuluvuudesta, selkeästä kommunikaatiosta, työnjaosta ja roolien vastavuoroisuudesta. Lapsi itse myös muodostaa jo ensimmäisen elinvuotensa aikana omanlaisensa ja erilaisen suhteen niin äidin kuin isän kanssa, Savio sanoo.

Perhedynamiikan kartoittaminen kohdentaa annettavaa tukea

Jotta vauvaperheen perhedynamiikasta voisi saada käsityksen, on arvioitava tilannetta molempien vanhempien, myös isän, ja lapsen kannalta. Erilaiset tutkimusmenetelmät antavat toisiaan täydentävää tietoa.

Koko perheen vuorovaikutussuhteiden dynamiikka on otettava monialaisesti huomioon kaikilla terveydenhuollon, sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen alueilla tuettaessa vauvaperheen kehitystä tai tutkittaessa ja hoidettaessa perheen ongelmia. Tuki ja hoidolliset toimenpiteet on suunnattava sille perhedynamiikan alueelle, jolla on vanhempien tai ulkopuolisen arvion mukaan pulmia.

- Pulmista huolimatta perheissä on tavallisesti myös toimivia puolia ja niiden esille tuominen ja vahvistaminen auttaa perhettä selviämään vauva-ajan muutoksista ja perheen uudelleen järjestäytymisen välttämättömyydestä, Savio tiivistää.

Lisätietoja:

Marianna Savio, marianna.savio@saunalahti.fi

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi, 040 8054483

Tiedottaja Anitta Kananen, tiedotus@jyu.fi, 040 805 4142

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research ISSN 0075-4625; 597, ISBN 978-951-39-7234-9 (nid.)

Marianna Savio valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1977 ja lääketieteen lisensiaatiksi Leningradista vuonna 1985. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri hänestä tuli vuonna 1995. Savio on vaativan erityistason perheterapeutti ja vaativan erityistason varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapeutti, joka on työskennellyt Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nyt Savio työskentelee vastaavana ylilääkärinä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Abstract

This study examined changes in family dynamics in infant families during the first year of the child’s life and in the child’s interaction with the mother and father. Questionnaire, interview and videotaped interaction data were gathered from seven families. Families were recruited from well-baby clinics and from child and adult psychiatric out-patient clinics. Three babies were first borns and three  were girls. Both parents filled in questionnaires when the infant was three, six and twelve months old. Parents were interviewed using the WMCI method and interaction sequences were videotaped when the child was one year old. Questionnaires were analysed, interviews evaluated by their content, and family interaction videotapes analysed using the EA-scale. The data were written up in the form of case stories. The results showed that changes were inevitable during the first post-natal year and that for parents they were unpredictable. Parents' mutuality, clear communication and roles, and sense of stability are important for successful coping with change in the family. The most challenging time for the family, in terms of the couple relationship, parenthood, representations about the child and interaction with the child occurred when the child was about six months old. A family situation in which parental mental problems accompany infant physical problems raises the risks for divorce and/or wellbeing of the family members. During the first year of life, a child forms a unique relationship with both parents. The sensitivity of the relationship can change, depending on the degree of changes in a parent’s sensitivity to the child. In clinical infant family work, it is essential to assess the family situation from viewpoints of both the child's and the parents. To reveal the dynamics of the whole family and find the most useful intervention method, clinical assessment should be based on information gathered from different sources using diverse methods.


kuuluu seuraaviin kategorioihin: