Ajankohtaista

Väitös: 24.11.2017 LitM Henna Haapala (Liikuntatieteellinen tiedekunta, liikuntapedagogiikka)

Alkamisaika: perjantai 24. marraskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 24. marraskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

LitM Henna Haapalan liikuntapedagogiikan väitöskirjan ”Finnish Schools on the Move: Students' physical activity and school-related social factors” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Catherine Woods (University of Limerick, Irlanti) ja kustoksena professori Mirja Hirvensalo (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.

HennaHaapalannetti.jpg
Henna Haapala kuvaaja: Jouni Kallio
LitM Henna Haapalan liikuntapedagogiikan väitöskirjan ”Finnish Schools on the Move: Students' physical activity and school-related social factors” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Catherine Woods (University of Limerick, Irlanti) ja kustoksena professori Mirja Hirvensalo (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.

Valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa tavoitellaan aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Liikkuvien koulujen toimintaa tarkasteleva väitöstutkimus nostaa esille tekijöitä, joihin toimintaan aloittavan koulun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Koulun toimintakulttuurin muutos tapahtuu pikkuhiljaa ja koskettaa koko kouluyhteisöä.

Erityistä huomiota vaativat tekijät

Viihtyvyyteen on kiinnitettävä huomiota erikseen. Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden osallistuminen välituntiliikuntaan oli yhteydessä parempiin koulussa koettuihin vertaissuhteisiin, yhteenkuuluvuuteen ja kouluilmapiiriin. Pelkkä koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen ja edistäminen eivät kuitenkaan vaikuta automaattisesti parantavan oppilaiden viihtyvyyttä koulussa.

- Viihtyvyyteen ja sosiaalisiin näkökulmiin tuleekin kiinnittää huomioita jo liikunnan lisäämistä suunniteltaessa. Muun muassa oppilaiden aktiivisempi rooli, myönteisiä vuorovaikutussuhteita edistävät liikkumismahdollisuudet, sekä koulun aikuisten osallistuminen ja toimiminen roolimalleina tukevat viihtyvyyden rakentamista, Haapala kuvailee.

Yläkoulu on oma todellisuutensa. Koulupäivän aikana tutkimuksen yläkoululaiset liikkuivat vähemmän ja istuivat enemmän kuin alakoululaiset. Suomessa koulujen toimintakulttuuri muuttuu voimakkaasti, kun oppilas siirtyy alakoulusta yläkouluun. Yläkoulujen oppilaiden liikkumiseen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten sosiaaliset normit, murrosiän kehitysvaihe ja aineenopettajajärjestelmä.

- Yläkoululaisten aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät eivät toteudu pikaratkaisuilla, vaan vaativat aikaa. Muutos on silti mahdollinen yläkoulussakin, Haapala korostaa.

- Kannattaa nähdä vaivaa nimenomaan yläkoulujen toimintakulttuurin muuttamiseksi, koska siellä tarve on suurin. Kyse on enemmänkin asenteesta ja luovuudesta kuin rahasta.

Tyttöjen aktiiviset koulupäivät vaativat kohdennettuja toimenpiteitä. Tutkimuskouluissa havaittiin, että välituntitoiminnan kehittäminen lisäsi liikettä pääosin pojilla. Tyttöjen liikkumista välitunneilla onnistuttiin lisäämään niissä yläkouluissa, joissa tytöille järjestettiin erillistä välituntitoimintaa.

­- Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö, että koulussa pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Tyttöjen toiveet välituntiliikunnalle ovat usein erilaisia kuin pojilla, ja niiden toteuttamiselle kouluissa kannattaa järjestää erikseen tilaa ja aikaa. Kun kouluissa suunnitellaan toimintaa esimerkiksi välitunneille, kannattaa huomioita myös kiinnittää vähän liikkuvien tai tukea tarvitsevien oppilaiden toiveisiin, Haapala painottaa.

Koulujen yksilölliset lähestymistavat

Henna Haapala tutki Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen (2010–2012) kokeilukouluja monimenetelmällisesti. Haapala muuan muassa haastatteli koulujen rehtoreita ja Liikkuva koulu -vastaavia; lisäksi oppilaat, henkilökunta ja Liikkuva koulu -vastaavat vastasivat kyselyihin ja oppilaiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla.

Tutkimustulokset osoittavat, että kullakin koululla on omanlaisensa kulttuuri ja myös omat keinonsa lähteä muuttamaan toimintakulttuuriaan.

- Maailmalla on useita ohjelmia, joiden pyrkimyksenä on lisätä koulupäivän aikaista liikuntaa. Suomi eroaa muiden maiden ohjelmista pääosin kahdella tavalla: Ensiksi Suomen Liikkuva koulu -ohjelma on valtakunnallinen (83 % peruskouluista), kun maailmalla toteutettavat ohjelmat ovat useimmiten huomattavasti suppeampia. Toiseksi Suomessa luotetaan koulujen autonomiaan. Koulut toteuttavat Liikkuva koulu -toimintaa yksilöllisesti, kukin omalla tavallaan, kun taas muissa ohjelmissa kouluille on tyypillisesti ennalta määritelty toimintoja ja askelmat, joita pitkin edetä, Haapala selventää.

Lisätietoja:

Väitösvideo

Henna Haapala, henna.haapala@likes.fi, p. 020 762 9514

Viestintäpäällikkö Annaleena Aira, annaleena.aira@likes.fi, p. 020 762 9527

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, liisa.harjula@jyu.fi, p. 040 805 4403

Teos on julkaistu sarjassa LIKES Research Reports on Physical Activity and Health numerona 336, Jyväskylä 2017, ISSN 0357-2498, ISBN 987-951-790-443-8. Sitä saa LIKES-tutkimuskeskuksesta, puh. 020 762 9500, tilaukset@likes.fi. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta www.likes.fi/julkaisut.

Henna Haapala kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 2004. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Haapala on työskennellyt Liikkuva koulu -ohjelmassa vuodesta 2010 lähtien ja toiminut tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa vuodesta 2011. Haapala on myös opettanut soveltavaa liikuntaa ja liikunnallisen koulupäivän perusteita useiden yliopistojen opettajankoulutuslaitoksilla. Hän toimii lisäksi Etäkoulu Kulkurissa liikunnan verkko-opettajana ulkomailla asuville suomalaisille oppilaille.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, Urheiluopistosäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Suomalainen Konkordia-liitto sekä Jyväskylän yliopisto.

Abstract

The school-based promotion of physical activity (PA) is a great opportunity to reach the majority of school-aged children. Aside from many physical health benefits, participation in physical activities can foster social well-being and interaction. The purpose of this study was to investigate changes in PA and school-related social factors, as well as their associations in school-aged children in schools which participated in the Finnish Schools on the Move programme and its pilot phase in 2010–2012. Furthermore, school-based actions for PA promotion and staff experiences in the pilot schools were investigated.

The data were collected as part of the follow-up of the national Finnish Schools on the Move programme, which aims to create more physically active and pleasant school days through PA. Survey data were collected in 2010–2012 at four measurement points over two academic years from a total of 1463 students in grades 4–9. In addition, a fifth follow-up measurement was conducted with 385 eighth-graders in 2013. Questionnaires included measures of habitual PA, PA during recess and school-related social factors. Furthermore, PA was measured objectively with ActiGraph accelerometers in a subsample of 319 students in grades 1–9. PA promotion processes at schools were investigated by means of diaries, interviews and online surveys with the local contact persons, principals and school staff.

Objectively measured school day moderate-to-vigorous-intensity PA increased and sedentary time decreased more in the programme primary schools compared to the reference school, although changes in total PA did not occur. In lower secondary schools, student participation in self-reported physical activities during recess increased in physically active play and ball games, mostly among male students. Self-reported PA during recess was positively associated with peer relationships at school, relatedness to school in primary school and school climate in primary-school females. However, school-related social factors in eighth-graders did not differ between the years 2011 and 2013. Organised recess activities, gender-specific physical activities and facilities, student recess activators, and equipment provision and sports facilities development were considered to have affected students’ PA positively in lower secondary schools. The project was highly visible in schools, but there was great variation in school staff participation in its promotion.

The results of this study showed positive changes in school day PA and participation in physical activities during recess. The promotion of PA and social well-being perspectives at school require further attention to the effective implementation of promotion actions, school staff involvement as well as female and lower secondary school students.


Lisätietoja

Henna Haapala
henna.haapala@likes.fi
0207629514
kuuluu seuraaviin kategorioihin: