Ajankohtaista

HELAn tutkijat ry:n yleisöluentosarja 2017-2018 päättyy: Mitä on historian takana?

Alkamisaika: tiistai 20. helmikuuta 2018, 18.00

Päättymisaika: tiistai 20. helmikuuta 2018, 20.00

Paikka: Kaupunginkirjasto, Vapaudenkatu 39-41, Jyväskylä

Historia ja etnologia eivät ole vain antikvaarista menneiden muistelua tai perinteen keräämistä keräämisen vuoksi. Sekä tutkimus että opetus elävät ajassa ja ovat jatkuvassa muutoksessa. Ne etsivät alati uusia näkökulmia ja menetelmiä nähdäkseen historian ja kulttuurin pintakerroksen taakse.

 

Luentosarjassa nuoret tutkijat esittelevät tutkimuksen ja opetuksen uusia tuulia omien ajankohtaisten töidensä pohjalta. Minkälaisilla työkaluilla menneisyyden lähteet muuttuvat historiaksi ja kenttätyössä luotu aineisto etnologiaksi? Miten opetus saadaan pysymään mukana maailman muutoksissa?

Luennot pidetään kaupunginkirjastolla tiistaisin klo 18:00 - 20:00. Luennon lisäksi kuullaan kommentaattorin puheenvuoro ja aikaa on varattu myös yleisökeskusteluun.

Luentosarja Facebookissa: www.facebook.com/luentosarja1718/

 Koko luentosarjan luennot:

  • 31.10. Aistitieto ja etnografinen elokuva, Jelena Salmi, VTM

Etnografisella elokuvalla on pitkät perinteet antropologisessa ja kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tutkijalle liikkuva kuva voi olla tapa kerätä aineistoa, esitellä tutkimustuloksia laajemmalle yleisölle tai välittää kulttuurin aistimellisia ja ruumiillisia ulottuvuuksia. Jelena Salmi luo katsauksen etnografisen elokuvan historiaan Suomessa ja kertoo liikkuvasta kuvasta osana antropologisen tiedon tuotantoa. Lisäksi nähdään Salmen oma dokumenttielokuva The Goodwill City ("Hyväntoivonkaupunki"), joka käsittelee intialaista slummiasukkaiden uudelleenasutusaluetta aistiympäristönä.  Kommentaattorina toimii yliopistotutkija Jukka Jouhki Jyväskylän yliopistosta.

 

  • 7.11. Voiko menneisyyden kieleen luottaa?, Kenneth Partti, FM 

Kieli on tärkeä linkki nykyisyyden ja menneisyyden välillä, mutta menneisyyden kielen tavoittaminen ei aina ole suoraviivaista. Kulloinkin käytössä olevat sanat, käsitteet ja tavat puhua heijastavat aina oman aikansa oloja. Kieli ei myöskään ole neutraali kommunikointiväline, vaan sen avulla toimitaan aktiivisesti esimerkiksi politiikassa. On siis hyvä kysyä, miten historiantutkimus on uudistunut viime vuosikymmeninä ottamalla huomioon tämän menneen kielen moniulotteisuuden. Kommentaattorina toimii FM Konsta Kajander.

 

  • 9.1. Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa? Muistitieto ja tutkimusetiikka, Kirsi-Maria Hytönen, FT

Muistitiedossa kohtaavat mennyt, nykypäivä ja tulevaisuus, mutta onko joskus sittenkin parempi unohtaa? Etenkin pahoja kokemuksia sisältävän muistitiedon käsittely tutkimuksen yhteydessä voi olla vaikeaa sekä muistojen kertojalle että niiden tutkijalle. Miksi niitä silti kannattaa tutkia? Mitä annettavaa muistilla ja elämänkerronnalla voi olla? Huonoja kokemuksia sijaishuollossa tutkinut etnologi Kirsi-Maria Hytönen pohtii, mitä eri asioita tulee ottaa huomioon tutkittaessa raskaita muistoja. Käsittelyn painopiste on tutkimusetiikassa, joka koskettaa niin tutkittavien henkilöiden kuin tutkijankin suojaa. 

 

  • 23.1. Onko historialle sijaa nykykoulussa? Ida Vesterinen, FM

Historia kouluaineena on kokenut muodonmuutoksen viime vuosikymmeninä – ainakin opetussuunnitelmien tasolla. Pelkkä sisältötiedon ulkoluku tai kansallisen identiteetin rakentaminen eivät riitä opetuksen lähtökohdiksi. Ida Vesterinen tarkastelee luennossaan, millä perustein historia puolustaa paikkaansa muuttuvassa koulumaailmassa ja miten oppiaineen uudet tuulet ovat tavoittaneet koulun arjen.

 

  • 30.1. Mitä on käänteinen historian oppiminen? Matti Rantonen, FM

Historian opetus kääntyy myös yksilöllisen oppimisen muotoon, jossa koko oppimisen kulttuuri, sekä opiskelijan että opettajan roolit muuttuvat merkittävästi. Iitin lukion ja yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori Matti Rantonen esittelee luennollaan luomaansa historian yksilöllisen oppimisen mallia, sen käytännön toteutusta sekä malliin liittyvää väitöstutkimustaan.

 

  • 20.2. Vapauttavaa kasvatusta yläkoulussa, Jesper Kristiansson, FM 

Miten käy, kun yläkoululainen saa vallan omasta opiskelustaan? Vaikka opetussuunnitelma ohjaa oppiaineiden sisältöä, itse opetuksen voi järjestää myös oppilaiden omaan aktiivisuuteen ja itsenäisyyteen luottaen. Saarijärven Keskuskoulun historian opettaja Jesper Kristiansson kertoo opetuskokeilustaan, jossa yläkoululaiset ovat alusta saakka saaneet määrittää oppituntien työtavat ja painotukset.

Ville Häkkinen, ville.m.hakkinen@jyu.fi

Lisätietoja

Ville Häkkinen
ville.m.hakkinen@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: