Ajankohtaista

Väitös: 7.10.2017 Objektiivisuus estää toimittajia heittäytymästä dialogiin (Heikka)

Alkamisaika: lauantai 07. lokakuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 07. lokakuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium, S212

copy_of_TaneliHeikkanetti.jpg
Taneli Heikka Kuva: Peter Forsgård
MA Taneli Heikan journalistiikan väitöskirjan "Dialogic Journalism: How Can Journalists Participate in the Networks of Social Innovation" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Indrek Ibrus (Tallinn University) ja kustoksena yliopistotutkija Turo Uskali. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

- Journalismin objektiivisuuden ideologia estää toimittajia oppimasta kansalaisyhteiskunnan innovaatioista, journalistiikasta väittelevä Taneli Heikka väittää.

Heikan mukaan journalismille tekisi hyvää, jos toimittajat uskaltaisivat olla enemmän osallistuvia yhteisön jäseniä ja vähemmän ulkopuolisia tarkkailijoita.  Tälle uskaliaisuudelle esitetään myös konkreettisia toimintatapoja.

- Esimerkiksi maakuntalehdet ja Yleisradio voisivat kutsua koolle erimielisten dialogeja. Ehdotan marginalisoitujen ja vallankäyttäjien tuomista dialogin piiriin arvostuksen hengessä. Näin media voisi olla myönteisen yhteiskunnallisen kehityksen mahdollistaja, Heikka sanoo.

Tutkimuksessa kysyttiin, miten kansalaisyhteiskunnassa syntyvät journalistiset innovaatiot muuttavat journalismin roolia. Suomalaiset tapaustutkimukset käsittelevät lainsäädännön joukkoistamista ja Tahdon2013-kampanjaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, ns. Kiakkovieraiden mediatapahtumaa Tampereella sekä Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämiä dialogisia innovaatiotyöpajoja. Yhdysvaltalainen tapaustutkimus analysoi Chicagon kaupungin koulusulkemisia vastaan noussutta digitaalista kansalaisaktivismia ja siihen liittyviä journalistisia innovaatioita.

Objektiivisuus saartaa toimittajat mediataloihin

Keskeinen löydös oli, että journalistisia innovaatiota syntyy organisaatioiden välisellä, ammatillisesti harmaalla vyöhykkeellä. Esimerkiksi digitaalisten viestintätyökalujen rakentamisessa ja verkostomaisessa yhteistyössä kansalaisaktivistit olivat edelläkävijöitä. Parhaimmillaan toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan välinen dialogi oli toimittajien jättäessä ammatillisen roolinsa hetkeksi sivuun ja osallistuessa innovaatiotyöskentelyyn muiden kanssa. Näin syntyi esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen käyttämä sidosryhmätyökalu ”Luokkaretki”, jossa päättäjät kohtaavat yhteiskunnan vähäosaisia.

Useimmiten ammattitoimittajat kuitenkin rajasivat itsensä ulos näistä prosesseista. Heikan mukaan tämä johtuu journalismin objektiivisuuden ideologiasta. Objektiivisuus ammatillisena roolina korostaa journalismin erillisyyttä ja ulkopuolisuutta muusta yhteiskunnasta.

- Objektiivisuus pyrkimyksenä oikean tiedon hankintaan on tietenkin hyvä periaate. Siihen liittyvä ulkopuolisuuden korostaminen on kuitenkin johtanut myös siihen, ettei journalismi opi riittävästi siitä, mitä mediatalojen ulkopuolella tapahtuu, Heikka sanoo.

Osallistuvalla journalismilla muutos parempaan

Yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on monien mielestä huonontunut. Alkamassa saattaa Heikan mukaan kuitenkin olla dialoginen käänne eli suunnanmuutos parempaan. Populismin ja vihapuheen rinnalle on nousemassa arvostava vuorovaikutus.

- Ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat kestäviä vain, jos ne etsitään yhdessä. Journalismi voi olla tämän etsinnän kokoava voima, mutta se ei onnistu vain katselemalla tapahtumia lehdistöaitiosta, Heikka sanoo.

Lisätietoja:

Taneli Heikka, 050 5708881, taneli.heikka@gmail.com

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

Taneli Heikka valmistui ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulun lukiosta vuonna 1990. Tämän jälkeen hän on opiskellut Aamulehden Akatemian toimittajakoulussa, josta hän valmistui vuonna 1998, ja City University Londonissa, josta hän valmistui Master Of Arts -nimikkeellä vuonna 2005. Heikka on työskennellyt Avaja Open Oy:lla vuosina 2011–2017, Alma Median Helsingin-toimituksen esimiehenä vuosina 2009–2011 sekä politiikan toimittajana vuosina 2007–2008. Lisäksi Heikka on ollut Aamulehden toimittajana vuosina 1999–2007.

URN:ISBN:978-951-39-7168-7, ISBN 978-951-39-7168-7 (PDF), ISSN 1459-4331, ISBN 978-951-39-7167-0 (nid.), ISSN 1459-4323. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7168-7.

Abstract

This thesis asks the question “What is the role of journalism in social innovation?” It explores how journalism is redefined when it engages in the creation of “the new” in society. The study analyzes four cases of journalism-related social innovation in two countries – the USA and Finland: a contentious national media event; crowdsourcing for legislation; a series of dialogic innovation workshops in Finland; an environment of data-based civic innovation in the USA. Social innovation is defined as innovations that work in meeting social goals.

In literature and the contemporary discussion on the crisis of journalism, innovation is required to restore journalisms’ legitimacy and financial sustainability. Simultaneously, innovations that affect and challenge journalistic work increasingly emerge from outside the newsrooms. Despite the potential for mutually beneficial co-operation, professional journalism is either absent, or a passive observer, in these environments. Journalism risks losing relevance and trust in the grassroots of society, as was exemplified during the presidential election in the USA and the Brexit referendum in the UK in 2016.

This thesis argues that journalism is increasingly required to operate in flexible roles in networks of social innovation. The thesis suggests various emerging practices available for journalists to collaborate in these environments. It also introduces the type of dialogic journalism to understand how journalism can participate in networks of social innovation. The thesis characterizes dialogic journalism by co-creating solutions for social problems across organizational borders.

Strong innovative dialogue appears to emerge in environments of physical proximity among people from diverse organizational backgrounds. The argument is that holding spaces are the social structures in which open-ended and non-judgmental dialogue among journalists and the former audience can take place. In these spaces, the making of meaning is not only rational but also social, emotive and corporeal. Journalists are invited to temporarily abandon their position as disinterested observers of events.

Research on innovation in journalism has focused on technology-driven, newsroom led innovation. Consequently, the role of journalism in social innovation has been largely reactive. This thesis introduces a way of thinking about innovation as a dialogue over organizational and professional boundaries.

The relevance of the findings to journalism theory is analyzed through the research theme of participatory journalism. The thesis argues that Bohm’s (1996) dialogue, although challenging and seldom accomplished in its pure form, is compatible with the ideals of journalism, for which the participatory journalism movement calls. Traditionally, participatory journalism is viewed as citizens’ participation to journalistic projects initiated by newsrooms. This study suggests an inverted model:  that professional journalists could also seek to contribute to journalism-related innovations in collaboration with the civil society.

The findings are critically reflected against professional journalism’s ideology of objectivity. The findings question the relevance of the journalists’ role as an “objective” outsider, in an era when journalistic work requires openness to professional and personal change. Suspension of professional roles and judgment may be a requirement for learning. Furthermore, through dialogue, journalists can also learn new practices of innovation and overcome resistance to change in newsrooms.

Lisätietoja

Taneli Heikka
taneli.heikka@gmail.com
kuuluu seuraaviin kategorioihin: