Ajankohtaista

Väitös: 3.11.2017 Metsämyyrä puutiaisvälitteisten taudinaiheuttajien lähteenä (Cayol)

Alkamisaika: perjantai 03. marraskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 03. marraskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium S212

ClaireCayolnetti.jpg
Claire Cayol Kuva: Florence G.
DVM, MSc Claire Cayolin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Eco-epidemiology of tick- and rodent-borne pathogens in boreal forests" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Annapaola Rizzoli (Centro Ricerca e Innovazione, Italy) ja kustoksena dosentti Tapio Mappes (Jyväskylän yliopisto).

Puutiaisilla on useita isäntäeläimiä

Puutiaisten elämä voi ensisilmäyksellä vaikuttaa laiskalta. Ne kuoriutuvat munasta, kiipeävät lähimmälle ruohonvarrelle, odottavat lähelle osuvaa isäntäeläintä, ruokailevat kerran kunkin elinvaiheensa aikana, parittelevat ja lisääntyvät aikuisvaiheessa ja lopulta kuolevat.

Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Olosuhteiden ollessa lämpötilan tai kosteuden suhteen  epäsuotuisa voivat punkit piilotella passiivisina maaperässä jopa vuosien ajan. Veriateriansa punkit saavat suoraan isäntäeläimeltään. Isäntä voi olla lintu, peuran kaltainen iso nisäkäs tai etenkin pikkujyrsijä kuten metsämyyrä, joka onkin tärkeä isäntäeläin punkin kehityskaaren toukka- ja nymfivaiheissa.

Verta imiessään punkki voi siirtää kohteeseensa erilaisia taudinaiheuttajia, jotka se on saanut edelliseltä isännältä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteerit, jotka aiheuttavat borrelioosia. Nämä patogeenit siirtyvät luonnossa jatkuvasti isäntälajista toiseen ja voivat tartuttaa myös ihmisen punkin pureman seurauksena.

- Punkit ovat erittäin tehokkaita loiseläimiä, ja globaalit olosuhteiden muutokset ovat edistäneet niiden selviytymistä korkeilla leveys- ja pituusasteilla. Siksi ne leviävät jatkuvasti pohjoiseen päin, mikä näkyy erityisen hyvin Pohjois-Euroopassa, Cayol sanoo.

Borrelioosi on haitallinen myös isäntäeläin metsämyyrälle

Cayol tutki puutiaisten ja niiden kantamien patogeenien kiertokulkua Keski-Suomen luonnossa. Perimmäisenä tavoitteena oli tunnistaa ja ennustaa puuutiaisten ihmiselle aiheuttamia tautiriskejä. Tutkimuksen kohteena oli Keski-Suomen runsaslukuisin jyrsijälaji metsämyyrä, joka on tärkeä myyyräpunkkien ja patogeenien kantaja. Aivan uusi tulos oli, että borrelioosi vaikuttaa metsämyyrän lisääntymiseen. Tämä tulee ottaa huomioon mallinnettaessa ihmisten borrelioosiriskiä puutiaisten ja myyrien esiintyvyyden perusteella.

Puutiaisen levinneisyys on erittäin epätasaista; eniten sitä löytyy sellaisista kaupunkimetsistä, jotka ovat vesistöjen lähellä. Punkkien esiintyvyys riippuu myös vuodenajasta, ja ihmisellä korkein riski joutua punkin puremaksi on touko-kesäkuussa sekä syyskuussa.

Tietoa ihmisten tartuntataudeista myyrätutkimuksella

Puutiaisten runsaus on edellytys borrelioosia aiheuttavien bakteerien leviämiselle luonnossa. Metsämyyrillä tiedetään esiintyvän useita eri taudinaiheuttajia samaan aikaan mutta näiden vuorovaikutukset ovat olleet puutteellisesti tunnettuja. Tutkimuksessa myyräkuumetta ihmisissä aiheuttavan Puumala-viruksen todettiin tartuttavan harvemmin sellaisia myyriä, joilla oli jo aiemmin ollut puutiaisia ja kirppuja. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että elimistön puolustusreaktio näitä loisia vastaan saattaa vähentää tulevaisuuden Puumala-virus-infektioriskiä.

- Yhdessä väitöskirjani löydökset selvittävät jyrsijöiden ja niiden kantamien taudinaiheuttajien monimutkaisia yhteyksiä sekä korostavat pikkunisäkkäiden, kuten metsämyyrän, tärkeää roolia ihmisiin vaikuttavien patogeenien leviämisessä pohjoisessa ympäristössä. Tutkimukseni tarjoaa uutta ja arvokasta tietoa tartuntatautien riskeistä eläin–ihminen -ekosysteemissä, Cayol tiivistää.

Lisätietoja:

Claire Cayol, claire.c.cayol@jyu.fi, +358404843717

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi, 040 8054483

Carol Cayol on kouluttautunut eläinlääketieteen tohtoriksi vuonna 2006 Nantes-Atlantic National College of Veterinary Medicine, Food Science and Engineering Nantesissa, Ranska. Master of Science -tutkinnon Cayol sai vuonna 2011 pääaineenaan Public Health National Veterinary School of Alfort, University of Paris-Est and Paris-Sud, Ranskasta. Hän on työskennyt French National Hunting and Wildlife Agency ONCFS:lla vuosina 2006–2009 ja eläinlääkärinä vuosina 2009–2012.

Eco-epidemiology of tick- and rodent-borne pathogens in boreal forests

Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 54 p.

(Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science ISSN 1456-9701; 336)

ISBN 978-951-39-7205-9 (nid.)

ISBN 978-951-39-7206-6 (PDF)

Abstract

Infectious diseases are amongst the ten major causes of human mortality worldwide, 60% of them being animal-borne. Variations of abiotic and biotic conditions are likely to modify the transmission of parasites and pathogens within reservoir species, and, as a consequence, alter the zoonotic risk for human. My thesis aims at elucidating the dynamics and mechanisms of the maintenance of ticks, tick-borne pathogens (TBPs) and the Puumala hantavirus (PUUV) in the reservoir host, the bank vole (Myodes glareolus, BV). In Northern Europe, tick-borne diseases are growing in importance to human because of the latitudinal expansion of the tick Ixodes ricinus. Field monitoring revealed that I. ricinus was the only species found in the vegetation in Central Finland. The abundance of immature I. ricinus in nature was positively associated with the BV abundance. The highest risk periods for tick bites on humans were May– June and September. Ixodes ricinus was positively associated with open water coverage and human density, which might offer suitable moisture conditions and anthropogenic modifications favouring the species. The infection of BV with the zoonotic B. burgdorferi s.l. was associated with the abundance of I. ricinus at the site, indicating that this tick species was required for the transmission and persistence of this pathogen. An experiment revealed, for the first time, that B. afzelii can modify the behaviour and the breeding success of its host, and these effects are both sex- and size-specific and density-dependent. Space-state modelling of longitudinal field data revealed that PUUV infection likelihood was the lowest in BV previously infested with vectors in comparison to Anaplasma phagocytophilum infected BV, or individuals without any previous infections. Altogether, this study shows how seasonality, co-infecting pathogens and host population density influence the risk of tick-borne pathogens and the zoonotic risk in Central Finland.

Lisätietoja

Claire Cayol
claire.c.cayol@jyu.fi
0404843717
kuuluu seuraaviin kategorioihin: