Ajankohtaista

Väitös: 29.11.2017 Organisaatioiden perhemyönteisyys lisää työkykyä (Moazami-Goodarzi)

Alkamisaika: keskiviikko 29. marraskuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: keskiviikko 29. marraskuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

AliMoazaminettikuvaajaMaryamZarraNezhad.jpg
Ali Moazami-Goodarzi kuva: Maryam Zarra-Nezhad
MA Ali Moazami-Goodarzin psykologian väitöskirjan ”The Work-Family Interface and its Correlates: Integrating Variable and Person Oriented Approaches” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Liisa Mäkelä (Vaasan yliopisto) ja kustoksena dosentti Saija Mauno (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanniksi.

Tutkimuksen päätavoitteena oli lisätä ymmärrystä työn ja perheen välisestä vuorovaikutuksesta Suomessa. Käsite viittaa siihen, missä määrin kokemukset yhdellä elämän alueella siirtyvät ja vaikuttavat toiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti, millaiset tekijät ennakoivat laadultaan hyväksi koettua työn ja perheen välistä vuorovaikutusta ja mitä tästä vuorovaikutuksesta seuraa.

Tutkimuksessa oli kolme osa-aluetta. Ensimmäisen tulokset osoittivat kokonaisuudessaan, että työssä koettu tarmokkuus ja työstä perheeseen suuntautuva rikastavuus vaikuttavat toisiinsa positiivisesti, vastavuoroisesti ja pitkäkestoisesti.

- Organisaatiot saattaisivat hyötyä työntekijöidensä työssä koetun tarmokkuuden lisäämisestä, Moazami-Goodarzi sanoo.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa löydettiin työn ja perheen ”erillään pitäjät” ja ”yhteen nivojat” yliopistojen ja hoitoalan työntekijöiden aineistosta. Näiden lisäksi työntekijöille löytyi myös kolmas profiili, jossa yliopistotyöntekijät asettivat perheen etusijalle suhteessa työhön, kun taas hoitoalan työntekijät tekivät päinvastoin.

- Työtekijät, jotka pyrkivät yhdistämään työn ja perhe-elämän kokivat työn ja perheen välisen vuorovaikutuksen laadultaan myönteisempänä. Tämän vuoksi organisaatioissa olisi hyvä kehittää joustavia työn ja perhe-elämän yhdistämisen käytäntöjä erityisesti silloin, kun työntekijä on itse siihen halukas, Moazami-Goodarzi huomauttaa.

Tasapainottomuus aiheuttaa ongelmia

Kolmannessa osatutkimuksessa havaittiin, että tutkittavat jakautuivat työn ja perheen rikastavuuden ja ristiriidan kokemuksen suhteen neljään erilaiseen tasapainon tyyliin. Työn ja perheen välisen tasapainon puuttuminen ei yksinomaan heikennä työntekijän hyvinvointia, vaan voi ennakoida myös organisaatiotason seurauksia, kuten työpaikan vaihtoaikeita.

- Organisaatioiden kannattaisikin panostaa perhemyönteisyyteen eli järjestelyihin ja ilmapiiriin, jotka helpottavat työntekijöiden työn ja perheen yhteensovittamista, Moazami-Goodarzi toteaa.

Perhemyönteinen ilmapiiri voi myös kannustaa henkilöstöä käyttämään työn ja perheen yhteensovittamista tukevia järjestelmiä, kuten työaikajoustoja sekä perhevapaita suotuisan työn ja perheen välisen tasapainon saavuttamiseksi.

Työn ja perheen välisestä vuorovaikutuksesta tehtävät pitkittäistutkimukset ovat vielä suhteellisen harvinaisia. Tutkimus toteutettiin Suomessa, jossa monet perhemyönteiset järjestelyt ovat lakisääteisiä oikeuksia työssäkäyville vanhemmille. Pohjoismainen perhemyönteisyys saattaa osin selittää tutkimuksessa tehtyjä havaintoja.

Lisätietoja:

Ali Moazami-Goodarzi, +358 417489509, ali.moazami-goodarzi@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, 040 805 4142, tiedotus@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 598, 70 p., ISSN:  0075-4625, ISBN: 978-951-39-7235-6.  Painettua teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. +35850 3109986, myynti@library.jyu.fi

 Abstract

The aim of this research was to examine key correlates of the interaction between work and family in one Nordic country, Finland, using a person-oriented and variable-oriented approach. The correlates that were chosen and examined over the course of three studies were job control, work-family boundary management styles, turnover intention, core self-evaluations, and vigor at work. Study I was part of a 2-year longitudinal study which was conducted in two Finnish universities (n = 700); Study II consisted of two samples, one of university employees (University 1, n = 666; University 2, n = 644), and the other of nurses (n = 301) from one healthcare district in Finland; and Study III used the same sample as in Study I. The findings of this research provide evidence that vigor at work leads to work-family enrichment by creating a positive mood in individuals that is transferable from work to family. The findings also suggest that enriching family life through work experiences can, in turn, lead to greater vigor at work. Although, no reciprocal relations were found between work-family enrichment and core self-evaluations when using variable-oriented analyses, a person-oriented analysis showed that individuals who are better at managing their work and family domains make positive self-evaluations. The results also showed the importance that individuals attach to boundary characteristics in managing the work-family interface, suggesting that perceived situational constraints or opportunities (ability) and personal motivation (willingness) can be useful components in predicting a positive or negative work-family interface. Furthermore, the results showed that a combination of high work-family enrichment and low work-family conflict can result in beneficial outcomes, while low enrichment and high conflict would have the opposite effect.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: