Ajankohtaista

Väitös: 2.12.2017 Pariterapia saa puolisoiden hermostot samalle aaltopituudelle (Karvonen)

Alkamisaika: lauantai 02. joulukuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 02. joulukuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320

AnuKarvonennetti.jpg
Anu Karvonen
PsM Anu Karvosen psykologian väitöskirjan ”Sympathetic nervous system synchrony between participants of couple therapy” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Wolfgang Tschacher (University Hospital of Psychiatry, Bern, Sveitsi) ja kustoksena dosentti Markku Penttonen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen. 

Psykoterapiaa on perinteisesti ajateltu puhumislääkkeenä, jossa kielellä on suuri painoarvo. Tutkijat ovat kuitenkin kiinnostuneet yhä enemmän vuorovaikutuksen ei-kielellisestä puolesta, kuten kehon liikkeiden ja hermoston reaktioiden merkityksestä kanssakäymisessä. Tutkimuksessa sekä asiakkailta että terapeuteilta mitattiin tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa pariterapiaistuntojen aikana.

Puolisoilla matala synkronia terapian alussa

Karvonen tutki väitöskirjassaan erityisesti synkroniaa eli sitä, miten samankaltaista ja samanaikaista osallistujien sympaattisten hermostojen viriäminen oli. Sympaattinen hermosto aktivoituu usein tunteita koettaessa, ja se vastaa uhkaavissa tilanteissa ”taistele tai pakene” -reaktiosta. Tutkittavilta mitattiin ihon sähkönjohtavuutta kämmenistä sekä stressiin liittyviä muutoksia sydämen sykkeestä.

– Puolisoiden välinen synkronia oli kaikista matalinta terapian alussa. Korkeinta se oli työpareina työskentelevillä terapeuteilla. Asiakkailla ja terapeuteilla oli keskenään enemmän synkroniaa kuin puolisoilla, Karvonen kertoo.

Terapian loppua kohti ainoa merkittävä muutos tapahtui puolisoiden välillä, sillä heidän synkroniansa kasvoi samalle tasolle kuin asiakkailla ja terapeuteilla.

Naisten hyvinvointi yhteydessä synkronian lisääntymiseen puolison kanssa

Karvonen havaitsi tiettyjen synkroniamuutosten olevan yhteydessä asiakkaiden henkilökohtaiseen hyvinvointiin sekä arvioihin, joita asiakkaat ja terapeutit tekivät yhteistyösuhteestaan. Kun puolisoiden sympaattisten hermostojen toiminta tuli samankaltaisemmaksi, oli se yhteydessä erityisesti naisasiakkaiden hyvinvoinnin lisääntymiseen terapian aikana.

– Tutkimalla kehollista synkroniaa voidaan toivottavasti edistää pariskuntien ja perheiden hyvinvointia sekä ymmärtää paremmin sitä, miksi psykoterapia on vaikuttava hoito. Tuloksia voi myös soveltaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä opetuksen kehittämisessä. Synkronia on mukana sekä empaattisessa kohtaamisessa että riitatilanteiden kärjistymisessä, Karvonen toteaa.

Lisätietoja:

Väitösvideo

Anu Karvonen, 0408053843, anu.karvonen@jyu.fi
Tiedottaja Anitta Kananen, 040 805 4142, tiedotus@jyu.fi

Väitöskirja on tehty Suomen Akatemian rahoittamassa Relationaalinen mieli monitoimijaisten terapiadialogien muutoshetkissä -tutkimusprojektissa 2013-2016 (265492), joka kuului Ihmisen mieli (MIND) -tutkimusohjelmaan.

Anu Karvonen valmistui ylioppilaaksi Kuopion Lyseon lukiosta vuonna 2006 ja psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011. Hän työskenteli vuosina 2011-2012 terveyskeskuspsykologina Perusturvaliikelaitos Saarikassa. Vuodet 2013-2017 hän toimi tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Loppuvuodesta 2017 alkaen Karvonen on työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 599, 81 s., Jyväskylä 2017. ISSN 0075-4625; 599, ISBN 978-951-39-7249-3 (nid.), ISBN 978-951-39-7250-9 (PDF). Teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.

Abstract

Synchrony, or the moment-by-moment coordination between people in social situations, has been connected with increased liking and rapport. However, this type of synchrony is an underexplored area with regard to autonomic nervous system activity. The purpose of this research was to study physiological synchrony between participants in couple therapy by focusing on the sympathetic nervous system (SNS), which reflects arousal and emotional reactions. The data comprised 12 couple therapy cases (24 clients, 10 therapists) participating in the Relational Mind in Events of Change in Multiactor Therapeutic Dialogues (2013-2016) research project. Electrodermal activity (EDA) and heart rate were recorded from the clients and therapists at the start and at the end of the therapy. The aim of the research was threefold: to study the physiological reactions and synchrony that can be observed between participants in couple therapy, to analyze whether the levels of EDA synchrony change throughout the therapy processes, and to assess whether the possible changes in EDA synchrony are related to the therapeutic alliance or the therapy outcome. The results showed that between the participants of couple therapy, significant SNS synchrony occurred, which was not due merely to chance or to the presence of similar features within the therapy sessions. At the start of the therapy, the couples had the lowest level of SNS synchrony, whereas the co-therapists had the highest synchrony. The only significant SNS changes observed were in the couples, whose mutual synchrony increased towards the end of the therapy. The changes in SNS synchrony between the couples, and between the clients and the therapists, mostly showed a positive relationship with the increasing alliance and with the clients’ better wellbeing – although one specific pattern of decreasing synchrony seemed to be beneficial. The results highlight the role of embodiment in human interaction, and assist in understanding the healing mechanisms of therapy.

Lisätietoja

Anu Karvonen
anu.karvonen@jyu.fi
0408053843
kuuluu seuraaviin kategorioihin: