Ajankohtaista

Väitös: 15.12.2017 Suomea voi oppia siivoustyössäkin – työkavereiden tuella (Strömmer)

Alkamisaika: perjantai 15. joulukuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 15. joulukuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

MaijuStrmmernetti.jpg
Maiju Strömmer
FM Maiju Strömmerin suomen kielen väitöskirjan ”Mahdollisuuksien rajoissa. Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä FT, dosentti Leena Kuure (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

 

Strömmerin väitöstutkimus perehtyy siivoojina työskentelevien maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. Suomen kielen oppimista ja työllistymistä pidetään tärkeinä askelina aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisessa. Maahanmuuttajat työllistyvät yleisimmin Suomessa siivousalalle, ja monen siivoustyötä tekevän tavoitteena on kehittää suomen kielen taitoaan ja edetä oman alan tehtäviin.

Tutkimus osoittaa, että työyhteisöllä on suuri merkitys oppimisessa. Siivousalan kova hintakilpailu näkyy kuitenkin siivoojille työkohteiden ja samalla työyhteisöjen vaihtumisena, mikä vaikeuttaa työyhteisöön integroitumista. Lisäksi siivous on itsenäistä, usein tyhjissä tiloissa tehtävää työtä, joten vuorovaikutus työpäivinä jää helposti vähäiseksi.

– Työpaikka voi olla tärkeä oppimisympäristö, jossa suomen kieltä pääsee harjoittelemaan. Ei voida kuitenkaan ajatella, että työssä kuin työssä ikään kuin automaattisesti oppisi suomea, Strömmer painottaa.

Tämän vuoksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että paitsi työpaikoilla myös kotoutumiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kuuluvissa työharjoitteluissa on tarpeeksi mahdollisuuksia ja tukea kielitaidon kehittämiseen.

Suomen käyttäminen työkielenä mahdollistuu joustavilla käytänteillä

Monikielisissä työyhteisöissä olisi hyvä ottaa kielenoppiminen huomioon työtiimien muodostamisessa, koska suomea osaava työpari voi olla suuri apu kielenoppimisessa. Ymmärtämistä voidaan tukea esimerkiksi näyttämällä työtehtävät ja -kohteet konkreettisesti suullisten ohjeiden ohella. Työn organisoimiseen ja ohjeistamiseen tulisi olla tarpeeksi aikaa.

– Myös muita kieliä kuin suomea voidaan ilman muuta käyttää yhteisymmärryksen varmistamiseksi, mutta esimerkiksi pelkän englannin käyttäminen työkielenä ei tietenkään edistä suomen kielen oppimista. Koska siivous on käytännön työtä, suomeksi toimiminen onnistuu ainakin osittain jo alkeistason kielitaidolla, Strömmer sanoo.

Siivoustyöhön sisältyy usein myös kirjallista ja teknologista kielenkäyttöä, kuten ohjeiden ja viestien lukemista ja sähköisten lomakkeiden täyttämistä. Myös kirjallisia ohjeita havainnollistetaan siivousorganisaatioissa esimerkiksi kuvituskuvin, ja perehdytysmateriaalia on saatavilla eri kielillä.

Maahanmuuttajien urapolkuihin tulisi kiinnittää huomiota

Siivoustyöstä oman alan työhön eteneminen saattaa olla vaikeaa etenkin Euroopan ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille.

– Kielitaidon kehittäminenkään ei välttämättä paranna työmarkkina-asemaa, vaan kouluttautuneiden maahanmuuttajien ammattitaito usein sivuutetaan, Strömmer toteaa.

Suorittavan tason työhön jumiutuminen rajoittaa korkeasti kouluttautuneiden maahanmuuttajien mahdollisuuksia panostaa ammatillisen kielitaitonsa kehittämiseen. Tarkoituksenmukaiset koulutus- ja urapolut tukisivat sekä kielenoppimista että kotoutumista. Ammatillisen sisällön ja kielenoppimisen integroiminen on tarkoituksenmukaista. Parasta olisi, jos kieltä pääsisi oppimaan sekä muodollisessa kielikoulutuksessa että arjessa esimerkiksi työpaikalla.

Lisätietoja:

Maiju Strömmer, 040 805 5075, maiju.strommer@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, 040 8054142, viestinta@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 336, 118 s., Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 336 (print) ISSN 1459-4331; 336 (PDF); ISBN 978-951-39-7264-6 (print), ISBN 978-951-39-7265-3 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7265-3

Maiju Strömmer kirjoitti ylioppilaaksi Nilsiän lukiosta vuonna 2007. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012 pääaineenaan suomen kieli. Väitöskirjatyön ohessa Strömmer on toiminut osa-aikaisissa opetustehtävissä Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa ja avoimessa yliopistossa. Syyslukukauden 2014 hän oli tutkimusvierailulla King’s College Londonissa. Nykyään hän työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa Cold rush: Dynamics of language and identity in expanding Arctic economics.

Väitöstyö on osa tutkimushanketta Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon (Jyväskylän yliopisto, hankkeen johtaja prof. Minna Suni). Tutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, kielentutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu Langnet, Jyväskylän yliopiston kielten laitos, Nyyssösen säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.

Abstract

This dissertation focuses on Finnish language learning opportunities in cleaning work, which is the most common job for immigrants in Finland. The study investigates what opportunities and constraints there are for Finnish language learning in cleaning work, how a work community supports language learning, and what factors facilitate or constrain investment in language learning at work. Language learning opportunities are explored from an ecological approach as affordances – the reciprocal relations between an individual and his/her social and physical environment. The study also explores the scaffolding provided by the work community and investment in second language learning. Nexus analysis based on the research traditions of critical discourse analysis, linguistic anthropology, and interactional sociolinguistics is applied as the methodological framework of the study. The data were generated ethnographically in two cleaning workplaces and they consist of interviews, observations, fieldnotes, photographs and audio- and video-recorded interaction situations. The findings of the four sub-studies are reported in four research articles. The findings show that Finnish language learning opportunities in cleaning work are limited because cleaning is routine-like and the structures of outsourced cleaning services restrict cleaners’ language use. The availability of affordances and their pedagogical value depend largely on the work community, which plays a crucial role in providing verbal and embodied scaffolding to workers who speak Finnish as a second language. This study did, however, identify a virtuous circle that enables second language learning: learning requires perceiving and utilising meaningful affordances, more affordances are opened up with the scaffolding provided by the work community, and learners’ positive positioning and meaningful career plans motivate them to invest in work-related language learning. On the other hand, because immigrants are often positioned in manual work in low-paid sectors, their opportunities to invest in developing professional language skills are limited. Providing meaningful education and career trajectories would support the goal-oriented language learning of immigrants.

Lisätietoja

Maiju Strömmer
maiju.strommer@jyu.fi
+358408055075
kuuluu seuraaviin kategorioihin: