Ajankohtaista

Väitös: 15.12.2017 Kuntotesti saa huonokuntoiset miehet tiedostamaan elintapamuutosten tarpeen (Kaasalainen)

Alkamisaika: perjantai 15. joulukuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 15. joulukuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, RUU D104 (Helena)

KaroliinaKaasalainennetti.jpg
Karoliina Kaasalainen
TtM Karoliina Kaasalaisen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Awaking the motivation for change - Relationships between physical fitness, physical activity and psychosocial factors among men in the Adventures of Joe Finn Campaign” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Katja Borodulin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki) ja kustoksena professori Marita Poskiparta (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

 

Valtakunnallinen SuomiMies seikkailee -kampanja on vuodesta 2007 alkaen pyrkinyt aktivoimaan miehiä terveyden edistämiseen hyväntuulisella ja rennolla asenteella sekä matalan kynnyksen tapahtumilla.  Miesten liikuntakampanjoista on vähän tutkimustietoa, vaikka tiedetään, että miesten tavoittaminen terveysohjelmiin osallistujiksi on ollut vaikeaa. Vaikuttavien kampanjoiden suunnittelu perustuu ymmärrykseen kohderyhmän taustatekijöistä sekä elintapojen muutosprosessista.

Kaasalainen tutki väitöstyössään psykososiaalisten tekijöiden eli tietojen, liikunnan suunnittelutaitojen, tavoitteiden, liikuntapystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteyttä fyysiseen kuntoon ja liikunta-aktiivisuuteen. Tutkittavat olivat vuonna 2011 SuomiMies seikkailee -kampanjan kuntotesteihin osallistuneita 18–64-vuotiaita miehiä.

Kuntotesti herättelee huonokuntoisia miehiä

Kuntotasosta riippumatta miehet olivat hyvin tietoisia liikunnan terveysvaikutuksista, mutta suuri osa huonokuntoisista ei tiedostanut elintapamuutosten ajankohtaisuutta omalla kohdallaan. Huonokuntoisia miehiä oli viidesosa ja keskitasoinen kunto oli 42 prosentilla 900 osallistujasta.

– Huonokuntoisista yli 60 prosenttia arvioi kuntonsa paremmaksi kuin kehon koostumuksen, käden puristusvoiman ja sydämen sykevälivaihtelun perusteella laskettu kuntoindeksi osoitti, Kaasalainen kertoo.

Kaasalainen pitää myönteisenä, että lähes kaikki huonokuntoiset miehet aikoivat lisätä liikunnan harrastamista. Kuitenkin verrattuna parempikuntoisiin, koettu pystyvyys liikunnan harrastamiselle oli heikkoa, liikkumiselle asetettiin harvemmin tavoitteita ja liikunnan edistämiseksi tehtiin vähemmän suunnittelua. Huonokuntoisista kolmasosalta puuttui mieluisa tapa liikkua. Myös kokemus sosiaalisesta tuesta oli heikointa huonokuntoisten ryhmässä.

Liikuntapystyvyys ja tavoitteet muutoksen avaintekijöitä

Tutkimuksen toisessa vaiheessa vuonna 2014 lähetettiin seurantakysely osallistujille, joilla oli kuntoindeksin perusteella tarve elintapamuutoksille. Verrattuna liikuntaa vähentäneisiin, liikunnallisesti aktiivisilla oli vahvempia liikuntatavoitteita tutkimuksen alussa ja heidän kokemuksensa liikuntapystyvyydestä lisääntyi seurannan aikana.

– Tutkimuksen perusteella liikuntakampanjoissa kannattaa pyrkiä vahvistamaan erityisesti pystyvyyden kokemusta eli luottamusta omiin valmiuksiin onnistua liikunnan lisäämisessä. Liikuntapystyvyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten aikaisemmat liikuntakokemukset, sosiaalisen ympäristön palaute ja asetettujen tavoitteiden realistisuus, Kaasalainen selventää.

Kuntotestin herättelevä palaute ja kannustava ilmapiiri ovat hyviä lähtökohtia tavoitteiden asettamiselle ja elintapamuutosten suunnittelulle. Lisäksi tarvitaan mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta ja säännöllistä palautetta myös pidemmällä aikavälillä.

– Jos kuntotestit järjestetään yhteistyössä esimerkiksi paikallisten järjestöjen, urheiluseurojen, vertaisryhmien ja työyhteisöjen kanssa, voidaan helpottaa liikuntaohjaukseen pääsyä tai sopivan liikuntaporukan löytymistä, Kaasalainen ehdottaa.

Lisätietoja:

Karoliina Kaasalainen, 040 865 4055, karoliina.s.kaasalainen@student.jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, 040 8054142, viestinta@jyu.fi

Karoliina Kaasalainen on valmistunut ylioppilaaksi Nokian lukiosta vuonna 2006 ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012. Terveyskasvatuksen jatko-opinnot hän aloitti Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2012. Syksyn 2017 Kaasalainen on toiminut projektitutkijana Informaatioteknologian tiedekunnassa. Väitöstutkimuksen ohjaajina ovat olleet professori Marita Poskiparta ja TtT Kirsti Kasila. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Kunnossa Kaiken Ikää- ohjelman kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Urheiluopistosäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017. Studies in sport, physical education and health, ISSN 0356-1070; 263. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7258-5

Abstract

This thesis examined how physical fitness is associated with self-reported physical activity (PA), eating habits and psychosocial factors among Finnish men who engaged in the Adventures of Joe Finn Campaign. The thesis comprises four original publications and supplementary results. The research framework utilizes the Health Action Process Approach (HAPA) and principles of social marketing. HAPA guides the explanation of health behaviors at the individual level within the wider framework of social marketing, which links the individual-level effects with the campaign.  Data were collected during the Adventures of Joe Finn Campaign tour in 2011 and by a post-campaign e-mail survey in 2014. Physical fitness was estimated with a body fitness index (BFI) based on the Inbody 720, Polar OwnIndex test and a hand grip test. Self-reported PA, phase of PA change (intention/action) and psychosocial factors were elicited by questionnaire. Of the 900 baseline participants (Mage=43.9, SD=12.7), 19 % had low and 42 % moderate BFI. For further analyses, 361 of these men were assigned to a “need-for-change” group on the basis of a low or moderate BFI, body mass index (BMI)>25 kg/m2) and indications of abdominal obesity. In 2014, 102 of these men completed a follow-up questionnaire and 41 men in the “need-for change” group underwent a second BFI test. When compared against their BFI, 63% of the low-fit participants overestimated their fitness. Low self-efficacy, self-regulatory skills, lack of goals and lower social support differentiated this group from their high-fit counterparts. Based on the fitness test, 40 % of the men needed to change their health behaviors. The post-campaign study revealed that, in this group, while the proportion of the least active men decreased, the median activity level did not change. Men who reported positive changes in PA had higher PA goals at baseline and they expressed stronger autonomous promoters for PA than those who remained at the low PA level.  The results suggest that low-fit men need stronger self-efficacy and support for skill development. Individual counseling after a fitness test, easy access to PA groups or regular self-monitoring and feedback may be appropriate additional interventions for this group.

Lisätietoja

Karoliina Kaasalainen
karoliina.s.kaasalainen@student.jyu.fi
040 865 4055
kuuluu seuraaviin kategorioihin: