Ajankohtaista

Väitös: 19.1.2018 Filosofian traagisuus paljastaa maailman todellisen luonteen (Nivalainen)

Alkamisaika: perjantai 19. tammikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 19. tammikuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

Markku NivalainenYTM Markku Nivalaisen filosofian väitöskirjan ”Adorno´s Tragic Vision" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä lehtori, Dr. Karoline Gritzner (Aberystwyth University, Wales) ja kustoksena yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Nivalaisen väitöskirja kartoittaa saksalaisen filosofin ja kulttuurivaikuttajan Theodor W. Adornon (1903–1969) filosofian taustalla vaikuttavia keskeisiä uskomuksia. Tutkimus osoittaa, että Adorno jakaa useiden modernien ajattelijoiden kanssa näkemyksen ihmisyyden ja modernin kulttuurin traagisesta luonteesta.

Uskomuksesta rakentuu filosofia

Jokainen filosofinen järjestelmä nojaa uskomuksiin, joita argumentaation avulla pyritään tukemaan. Näiden uskomusten kokonaisuus muodostaa näkemyksen, joka vaikuttaa filosofiaa laadittaessa tehtäviin valintoihin. Uskomukset saattavat olla keskenään ristiriitaisia sekä filosofeille itselleen tiedostamattomia, ja niiden muotoutumiseen vaikuttavat niin henkilöhistoria kuin kulttuuriset tekijät.

Adornon jakaman traagisen näkemyksen juuret ovat antiikin Kreikassa ja tragedian perinne kulkee läpi länsimaisen ajattelun historian. Näkemyksen mukaan ihminen on kyvytön ymmärtämään omaa vajavaisuuttaan ja tuomittu aiheuttamaan kärsimystä myös toimiessaan kehityksen ja kasvun nimissä.

- Modernilla ajalla tämänkaltainen ihmiskuva on ollut erityisen suosittu sotienjälkeisessä taiteessa, jossa yhteiskunnan materiaalisen hyvinvoinnin kasvun varjopuolia, kuten vieraantumista ja onnettomuutta sekä väliinputoajien kohtaloita, on kuvattu lukuisin eri tavoin, Nivalainen kertoo.

Traaginen näkemys yhdistää tieteenaloja

Adornon filosofian näkökulmasta katsottuna traagiset teemat paljastavat totuuden modernin maailman luonteesta. Traaginen näkemys on siten tekstejä ja tieteenaloja yhdistävä tekijä, joka tarjoaa viitekehyksen etenkin filosofian ja kirjallisuuden tarkasteluun molempia rikastuttavasta näkökulmasta. Esimerkiksi kaunokirjalliset teokset voivat valaista filosofisten teosten sisältämän maailmakuvan moraalisia seurauksia. Filosofiset teokset puolestaan saattavat auttaa ymmärtämään taiteessa epäsuorasti ilmaistujen kantojen teoreettisia ja poliittisia taustaoletuksia.

- Filosofian ja kirjallisuuden tarkastelu traagisen näkemyksen avulla edistää entistä kattavamman kuvan luomisessa kulttuuristamme. Lisäksi traaginen näkemys mahdollistaa Adornon filosofian sijoittamisen laajempaan kulttuuriseen kontekstiin. Tämän avulla voidaan hahmotella uudenlaisia poliittisia ja filosofisia avauksia kulttuurin kipupisteiden tarkastelemiseksi, Nivalainen sanoo.

Lisätietoja:
Markku Nivalainen, puh. +44 787 468 0871, markku.nivalainen@jyu.fi
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Markku Nivalainen kirjoitti ylioppilaaksi Meilahden lukiosta 1999. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 2007 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2009 pääaineenaan filosofia. Tutkimustyön ohella Nivalainen on työskennellyt muun muassa kirjastoapulaisena ja kääntäjänä. Väitöskirjatutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopisto.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in education, psychology and social research 600. ISBN: 978-951-39-7283-7. Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7283-7

Abstract

The dissertation deals with the tragic vision that motivates certain key aspects of Theodor W. Adorno’s philosophy. While in the formative early work, the Dialectic of Enlightenment, co-written with Max Horkheimer, the tragic views are clear, in later works, such as the Aesthetic Theory and the Negative Dialectics, they are only implicit. The study reconstructs the tragic vision found in the Dialectic of Enlightenment and uses it as a key to understand Adorno’s mature philosophy.

A tragic vision is born when specific philosophical convictions regarding agency and morality coalesce with certain ethical and political conditions. A tragic vision forms the grounds for tragic views. For Adorno, the key convictions rise out of the failures of reason and culture to enable the eradication of unnecessary suffering by creating the kind of conditions in which human beings could flourish. These convictions give rise to a view of humanity as blind to its own shortcomings and thus doomed to perpetuate suffering in the name of progress and growth.

Adorno’s persistent negativism prevents him from offering practical solutions for changing the world, but he does offer a scathing critique of the modern world that continues to resonate with new generations of readers. The analysis of the tragic vision presented in this dissertation will highlight the fundamental philosophical and ethical commitments underlying Adorno’s views and will thus allow both situating his work into a larger cultural context and juxtaposing it with the work of other philosophers, as well as other writers, thereby opening new vistas for research not just on Adorno but on continental philosophy, social theory, and the domain of arts and letters at large.

Lisätietoja

Markku Nivalainen
markku.e.nivalainen@student.jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: