Ajankohtaista

Väitös: 1.12.2017 LitM Heikki Peltonen (Liikuntatieteellinen tiedekunta, biomekaniikka)

Alkamisaika: perjantai 01. joulukuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: perjantai 01. joulukuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, L-rakennus, L303

LitM Heikki Peltosen biomekaniikan väitöskirjan “Isometric force-time parameters in monitoring of strength training – With special reference to acute responses to different loading resistances” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jonathan P. Folland (Loughborough University, UK) ja kustoksena professori Janne Avela (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanniksi.

HeikkiPeltonennettikuvaajaEsaNyknen.jpg
Heikki Peltonen kuvaaja: Esa Nykänen
LitM Heikki Peltosen biomekaniikan väitöskirjan “Isometric force-time parameters in monitoring of strength training – With special reference to acute responses to different loading resistances” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jonathan P. Folland (Loughborough University, UK) ja kustoksena professori Janne Avela (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanniksi.

Heikki Peltonen tutki väitöstyössään voimaharjoittelun monitorointia eli tarkkailua tavoitteellisen kuntosaliharjoittelun välittömien vaikutusten ja pitkäaikaisempien adaptaatioiden kautta sekä vastustavan merkitystä voimaharjoitusvasteeseen.

– Monitoroinnissa hyödynnettiin isometrisiä voimamittauksia yleisten harjoitusvaikutusten määrittämiseksi spesifisten dynaamisten testien ohella, sillä harjoittelu oli dynaamista, Peltonen sanoo.  

Eri vastukset eri harjoitustavoitteisiin

Poikittaistutkimuksella Peltonen tutki inertialtaan eroavilla ilmanpaine- ja painopakkavastuksellisilla kuntosalilaitteilla lihaskasvuun, maksimi- ja nopeusvoimaan tähtäävien harjoitteiden vaikutuksia. Inertialla tarkoitetaan vastustavassa olevan massan kiihtyvyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

– Painopakka aiheutti suuremman hermostollisen ja lihasperäisen väsymyksen lihaskasvuun ja maksimivoimaan tähtäävissä harjoitteissa. Tämä johtui suuremmasta kokonaistyömäärästä. Nopeusvoimaharjoite painopakkavastuksella vaikuttaa merkittävästi nopeaan voimantuottoon. Ilmanpainevastuksen edut ovat voimantuoton kehittämisessä suurilla liikenopeuksilla, Peltonen kiteyttää.

Jatkotutkimuksella Peltonen selvitti mahdollisuutta kohdistaa nopeusvoimaharjoite sekä nopeaan voimantuottoon että maksimivoimaan painopakkavastukseen lisätyllä vastuskumilla. Lisävastus kuitenkin vähensi spesifiä nopean voimantuoton hermostollista vaikutusta, suuremman kokonaisväsymyksen myötä voimaharjoitteluun tottumattomilla.

Harjoitustavan ja yksilöllisten erojen vaikutus

Peltonen selvitti voimaharjoittelun adaptaatioita ja yksittäisen harjoitteen tuottamaa väsymystä pitkittäisasetelmalla. 20-viikon lihaskasvuharjoittelu paransi voimantuottonopeutta vain ensimmäisen seitsemän viikon aikana. Tämä muutos oli koko harjoitusjakson ajan yhtenevä maksimivoiman muutoksen kanssa. Sen sijaan 10-viikon maksimiharjoittelu ja sitä seuraava 10-viikon nopeusvoimaharjoittelu paransivat voimantuottonopeutta 17 viikon ajan maksimivoimasta riippumatta. Lihaskasvuun tähtäävässä harjoittelussa aika maksimaalisen voimantuottonopeuden saavuttamiseen puolestaan hidastui.

Tämän lisäksi Peltonen selvitti maksimivoimaa (MS) ja sitä seurannutta nopeusvoimaa (P) harjoitelleiden yksilöllistä kehittymisestä, josta hän pystyi identifioimaan harjoittelijat kolmeen alaryhmään: MS-responderit, joiden voimantuottonopeus parani maksimivoimaharjoittelulla, P-responderit, joiden voimantuottonopeus parani vasta nopeusvoimaharjoittelulla ja ei-responderit, joiden voimantuottonopeus ei parantunut.

-  Ei-responderit olivat alussa muita heikompia, heillä oli vähemmän lihasmassaa ja heidän hormonaalinen profiilinsa poikkesi muista ryhmistä. Ei-responderit pystyivät kuitenkin kasvattamaan maksimivoimaansa suhteellisesti saman verran kuin muidenkin ryhmien harjoittelijat, Peltonen kertoo ja jatkaa

- MS- ja P-responderit olivat ominaisuuksiltaan lähempänä toisiaan, mutta maksimivoimaharjoittelun kuormittavuus saattoi häiritä ja viivästyttää voimantuottonopeuden edistymistä P-respondereilla. Tämä kävi ilmi myös akuutin väsymyksen monitoroinnista. Harjoitusvolyymin väheneminen nopeusvoiman harjoittelujaksolla toi esiin myös P-respondereiden kehittyneet nopeusvoimaominaisuudet.

Lisätietoja:

Heikki Peltonen, heikki.peltonen@jyu.fi, 040 5921889

Tiedottaja Anitta Kananen, tiedotus@jyu.fi, 040 805 4142

Heikki Peltonen valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Kesyn lukiosta vuonna 1995 ja terveysteknologian insinööriksi vuonna 2001 sekä liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004 pääaineenaan biomekaniikka. Valmistumisensa jälkeen Peltonen on työskennellyt yrittäjänä ja tuotekehittäjänä hyvinvointiteknologian alalla sekä useissa Tekes –projekteissa Liikuntabiologian laitoksella ja Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health, 264. URN:ISBN:978-951-39-7271-4, ISBN 978-951-39-7271-4 (PDF), ISBN 978-951-39-7270-7 (nid.), ISSN 0356-1070. Pysyvä linkki julkaisuun http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7271-4.

Abstract

The aim of the present series of studies was to investigate acute neuromuscular responses to (1) different strength training loadings and using (2) different external resistances. In addition, chronic adaptations and dynamic performances were compared to (3) the changes in isometric force-time parameters at the group level, and to (4) the individual timing of the improvement in the rate of force development (RFD) due to hypertrophic or maximum strength followed by power strength training periods. The latter one was achieved by systematic, repeated monitoring. Sixty-nine physically active men (20-35 yrs), but not experienced in resistance training, took part in the present series of studies. Cross-sectional study designs included hypertrophic (5 sets of 10 repetition maximum), power (5 sets of 5 repetitions at 40% of one repetition maximum) and maximum strength (15 sets of one repetition maximum) loadings using pneumatic and weight-stack devices with and without additional elastic resistances for the knee extensor muscles. During single explosive contractions, pneumatic resistance allowed greater power production at lower resistance levels due to higher velocities compared to weight-stack resistance. Conversely, weight-stack with additional elastic resistance increased power production due to greater torque towards the end of the movement compared to “pure” weight-stack resistance. However, during power strength loadings with explosive contractions, weight-stack resistance targeted the initial force production and, consequently, induced greater neuromuscular fatigue indicated by changes in muscle activity (EMG) during the first 100ms compared to pneumatic and weight-stack with elastic resistances. Nevertheless, greater resistance during weight-stack with elastic resistance induced greater central fatigue compared to “pure” weight-stack. Weight-stack resistance followed more closely maximal force production of muscles inducing greater peripheral fatigue during hypertrophic and maximum strength loadings compared to pneumatic resistance. Repeated maximal repetitions during maximum strength loadings also led to central fatigue during weight-stack resistance.

During the longitudinal study, time to reach peak RFD was identified as a potential parameter to differentiate adaptation between “peripheral and central focused” strength training, while the steepest phase of RFD may identify adaptations particularly during maximal strength/power training. Monitored isometric RFD parameters seemed to more sensitively and systematically reflect short-term responses from different training stimuli compared to peak isometric MVC. Nevertheless, MVC correlated strongly with the long-term changes in 1RM due to strength training. From the individual trainee’s perspective, the timing of the improvement in monitored RFD was related to baseline CSA and training-induced changes in anabolic and catabolic hormonal regulation. Based on these individual differences, RFD improved in one-third of the trainees following the maximum strength training period, one-third following the power strength training period, and the remaining one-third did not respond to either of the aforementioned training periods. Regularly repeated isometric monitoring during strength training could assist in tailoring training programs and selecting durations of the periodization cycles for each athlete, individually.

Lisätietoja

LitM Heikki Peltonen
heikki.peltonen@jyu.fi
0405921889
kuuluu seuraaviin kategorioihin: