Ajankohtaista

Väitös: 26.1.2018 KTM Jaana Kari (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustiede)

Alkamisaika: perjantai 26. tammikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 26. tammikuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

KTM Jaana Karin taloustieteen väitöskirjan ”Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Ismo Linnosmaa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto).

Jaana Kari
Jaana Kari, kuva: Jouni Kallio.
KTM Jaana Karin taloustieteen väitöskirjan ”Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Ismo Linnosmaa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). 

Liikunta lapsena on yhteydessä vuosien päähän koulutus- ja työurien kehitykseen. Jaana Karin tulosten mukaan liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli peruskoulun päättyessä parempi koulumenestys ja aikuisena korkeampi koulutustaso ja korkeammat ansiotulot. Lisäksi he kiinnittyivät paremmin työmarkkinoille kuin lapsena vähän liikkuneet.

- Liikunnallisesti aktiivisten lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi verrattuna vähän liikkuneisiin. Koulutuspolun pituudessa ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä oli noin vuosi. Työurien osalta liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli aikuisena korkeammat ansiotulot ja parempi työmarkkinoille kiinnittyminen, eli heillä oli keskimäärin vähemmän työttömyyskuukausia ja enemmän työllisyyskuukausia vuodessa kuin lapsena vähän liikkuneilla, Kari selventää.

- Tutkimustuloksissa on huomioitu monia tekijöitä, kuten syntymäkuukausi, lapsen terveys, vanhempien koulutustaso ja perheen tulot. Nämä tekijät eivät poista lapsuuden liikunta-aktiivisuuden yhteyttä myöhempiin koulutus- ja työuriin.

Liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia

Kari tarkasteli liikunta-aktiivisuuden, koulutuksen ja työurien välisiä yhteyksiä elämänkulun eri vaiheissa.

- Elämänkulkunäkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella liikunnan merkitystä pitkällä aikavälillä, sillä liikunnan vaikutukset voivat näkyä ja kumuloitua vuosien päähän, Kari kertoo.

Liikunnan yhteydet koulutus- ja työuriin ovat taloustieteen näkökulmasta kiinnostavia, koska Suomessa kuten muissakin länsimaissa väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä mahdollisimman pitkään.

- Arviolta vain noin kolmannes suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä. Liikunnan merkitykset terveyteen ovat laajasti tunnettuja. Tutkimus nostaa esiin, että lapsuusiän liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia myös koulutus- ja työurien näkökulmasta.

- Osaava, tuottava ja hyvinvoiva työväestö on yksi talouskasvun perusta. Taloustieteellisestä näkökulmasta kyse voikin olla siitä, että liikuntaan panostaminen toimii investointina, jonka tulokset näkyvät niin koulumenestyksessä, koulutustasossa kuin työurilla.

Yli 30 vuoden seurantatutkimus

Tutkimuksessa on hyödynnetty kansainvälisesti ainutlaatuisia tutkimusaineistoja, joissa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1980. Liikuntatiedot eri ikävaiheissa on saatu LASERI-tutkimuksesta (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät, n ≈ 3500), jota koordinoi Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus. Liikuntaa on mitattu usealla kysymyksellä, joissa on selvitetty esimerkiksi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta sekä osallistumista urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin. Tiedot työmarkkinamuuttujista ja koulutusurista on saatu Tilastokeskuksen kattavista suomalaisista rekistereistä.

Lisätietoja

Jaana Kari, jaana.kari@likes.fi, p. 020 762 9524
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Viestintäpäällikkö Annaleena Aira, LIKES-tutkimuskeskus, annaleena.aira@likes.fi, p. 020 762 9527

Jaana Kari (o.s. Jaako) kirjoitti ylioppilaaksi Ylitornion yhteiskoulun lukiosta vuonna 2004. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan taloustiede. Kari on työskennellyt LIKES-tutkimuskeskuksessa tutkijana vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2017 hän on lisäksi työskennellyt Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa projektitutkijana.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö, OP Ryhmän tutkimussäätiö sekä Suomen Akatemia.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 184, Jyväskylä 2018, ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-7326-1 (pdf), ISBN 978-951-7325-4 (print). Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7326-1.

Abstract

This thesis examines the longitudinal associations between leisure-time physical activity, educational attainment, and labor market outcomes. Data are drawn from the ongoing longitudinal Cardiovascular Risk in Young Finns Study, which is combined with register-based data from Statistics Finland. The thesis consists of four empirical studies organized in separate chapters. The study chapters are preceded by an introductory chapter presenting the background literature and an overview of the thesis, including the research questions, data, and main results. Chapter 2 analyzes the role of childhood physical activity in academic achievement and subsequent educational attainment. We find that physical activity level and an increase in physical activity level during childhood are positively related to grade point average at the end of compulsory basic education and years of post-compulsory education in adulthood. Chapter 3 examines the association between childhood physical activity and adulthood earnings. The results show that, among men, childhood physical activity is positively related to long-term earnings calculated over a 10-year period. Among women, no such clear relation is found. Chapter 4 further studies the relationship between childhood physical activity and long-term labor market outcomes by focusing on employment and unemployment. The results indicate that childhood physical activity is positively related to employment months and negatively related to unemployment months. As well, persistently active individuals have the highest employment levels and lowest unemployment levels compared with other activity groups. Chapter 5 scrutinizes the role of annual earnings in self-reported and objectively measured physical activity. The results suggest that higher incomes are associated with higher self-reported physical activity in both genders, whereas the results from the objective measures of physical activity are gender-specific and depend on the measurement day (weekday vs. weekend).


Lisätietoja

Jaana Kari
jaana.t.kari@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: