Ajankohtaista

Väitös: 19.1.2018 FM Juha Matikainen (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Suomen historia)

Alkamisaika: perjantai 19. tammikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 19. tammikuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320

FM Juha Matikaisen Suomen historian väitöskirjan "Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi: Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918" (From A Supporter of Parliamentarism to the Voice of the Revolution: The Press of the Social Democratic Party of Finland 1917-1918) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vesa Vares (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti Heikki Roiko-Jokela (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Juha MatikainenFM Juha Matikaisen Suomen historian väitöskirjan "Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi: Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918" (From A Supporter of Parliamentarism to the Voice of the Revolution: The Press of the Social Democratic Party of Finland 1917-1918) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vesa Vares (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti Heikki Roiko-Jokela (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Juha Matikainen tutki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sanomalehdistöä Venäjän maaliskuun vallankumouksesta 1917 Suomen sisällissodan päättymiseen keväällä 1918. Tutkittavana on 16 puoluelehteä (työväenlehteä), jotka eivät olleet kuitenkaan puolueen omistuksessa eivätkä siksi sen ohjauksessa eikä valvonnassa. Lehtien omistajat, paikalliset työväenjärjestöt, valitsivat päätoimittajat, jotka olivat usein keskeisissä tehtävissä puolueessa. Näin he saattoivat pääkirjoituksissa käyttää suhteellisen itsenäistä asemaansa omien poliittisten näkemystensä edistämiseen.

Lehdet olivat eri linjalla puoluejohdon kanssa

Matikainen havaitsi SDP:n lehdissä mielipide-eroja sekä toistensa että puoluejohdon kanssa. Ne tulivat selvästi esiin niiden kirjoittaessa vuoden 1917 keskeisistä poliittisista tapahtumista.

-       Enemmistö lehdistä kannatti sosialidemokraattien osallistumista hallitukseen yhdessä porvariston kanssa vastoin puolueen kautskylaista ideologiaa. Vastaavia erimielisyyksiä syntyi työväen oikeudesta käyttää joukkovoimaa sen vaatiessa useissa kaupungeissa osallisuutta paikalliseen valtaan sekä suhtautumisessa eduskuntavaalitappion syihin syksyllä 1917, Matikainen kuvaa.

Suurin yksimielisyys saavutettiin valtalain säätämisessä, minkä katsottiin merkitsevän hyvin pitkälle menevää Suomen itsenäisyyttä. Lain kaataminen jätti kuitenkin lehtikirjoitteluun pysyvän katkeruuden porvariston toimintaan asiassa. Syksyn 1917 mittaan työväenlehdistö joutui puolustuskannalle porvarillista lehdistöä vastaan.

Puoluelehdistö vastusti väkivaltaa

Matikainen selvitti myös työväenlehdistön suhtautumista aseelliseen kumoukseen marraskuun suurlakon jälkeen 1917.

-       Sisällissodan jälkeinen voittajien historiankirjoitus leimasi SDP:n lehdistön kiihottaneen oppimattomat työläisjoukot kapinaan porvaristoa vastaan. Lehtikirjoittelussa kuitenkin vastustettiin jyrkästi väkivaltaisia menetelmiä ja vaadittiin puoluetta pysymään parlamentarismissa. Näin lähes koko puoluelehdistö asemoitui puolueessa oikealle. Erityisesti puoluelehdistön kritiikki kohdistui punakaartilaisradikalismiin, minkä vuoksi monet lehdet joutuivat kaartien kanssa vaikeuksiin, Matikainen kertoo.

Matikainen kartoitti myös sisällissodan alettua punaiseksi lehdistöksi muuntuneen puoluelehdistön käsityksiä vallankumouksen syistä ja tavoitteista. Ne eivät kuitenkaan poikenneet paljonkaan uuden hallituksen, kansanvaltuuskunnan esittämistä. Kumouksen suurimpana syynä nähtiin työväestön puolustautuminen porvariston hyökkäystä vastaan. Laajinta kannatusta lehtikirjoittelussa sai kansanvaltuuskunnan pyrkimys demokratisoida vallinnut luokkayhteiskunta, mikä vastasi hyvin puoluelehtien parlamentarismia kannattavia näkemyksiä.

Lisätietoja:
Juha Matikainen, jematikainen@gmail.com, 040 5943885
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Juha Matikainen kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven yhteiskoulusta 1973. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1979 pääaineenaan yleinen historia ja aineenopettajaksi 1980. Hän toimi historian ja yhteiskuntatiedon lehtorina Jyväskylässä 1980-2014.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 338, 321 s., Jyväskylä 2018,  ISSN 1459-4323 (nid.), 1459-4331 (PDF), ISBN 978-951-39-7321-6 (nid.), 978-951-39-7322-3 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7322-3

Abstract:

FROM A SUPPORTER OF PARLIAMENTARISM TO THE VOICE OF THE REVOLUTION: The Press of The Social Democratic Party of Finland 1917–1918

The research topic of this dissertation is the press of the Social Democratic Party of Finland (SDP) from the March revolution of 1917 in Russia to the end of the Finnish Civil War in the spring of 1918. Under research are 16 party papers, which, however, were not owned by the party, and therefore neither under its guidance nor control. The papers' owners, local working class organizations, elected the editors-in-chief, who often held central posts in the party. In this way they could use their relatively independent positions to further their political views in their editorials. In the dissertation the press reports are bound with the ideology and policies of the SDP.

The first theme is the differences of opinion between the papers both with each other and the party leadership. They came out clearly when they wrote about the central political events of 1917. The majority of the papers supported the Social Democrats participating in the government together with the bourgeoisie, contrary to the Kautskyan ideology of the party. Corresponding differences arose about the workers' right to use their collective force when they demanded participation in local power in several cities. Another difference was the attitude towards the reasons for the Parliamentary election defeat in the fall of 1917. The greatest consensus was reached in enacting the Law of Supreme Power, which was considered to mean a very advanced stage of Finnish independence. However, repealing the law left behind a permanent bitterness in the the press with the action of the bourgeoisie in the matter. In the course of the fall of 1917 the SDP press was put on the defensive against the bourgeois press.

The second theme under research is the attitude of the Social-democratic press to the armed revolution after the General Strike of 1917. The post-Civil War historiography of the victors labeled the SDP press guilty of inciting uneducated hosts of workers to revolt against the bourgeoisie. The reports in the papers were, however, radically opposed to violent methods and the party was demanded to stick to parliamentarism. In this way nearly the whole party press positioned itself to the right in the party. The criticism of the party press was especially directed at the radicalism of the Red Guards. That's why many papers got into trouble with the Guards. 

The third theme is about going through the opinions of the party press, which became the Red Press since the beginning of the Civil War, about the reasons and objectives of the revolution. They didn't, however, differ that much from the opinions expressed by the new government, the People's Delegation. The defence of the working class against the attack of the bourgeoisie was considered the main reason for the revolution. The broadest support in the press was received by the effort of the People's Delegation to democratize the existing class society, which corresponded well to the views of the party papers that supported parliamentarism.

Keywords: SDP, press of the SDP, worker's newspapers, Kautskyan ideology, parliamentarism, Finnish Civil War


Lisätietoja

Juha Matikainen
jematikainen@gmail.com
040 594 3885
kuuluu seuraaviin kategorioihin: