Ajankohtaista

Kiihdytinlaboratorio kouluttaa elektroniikan säteilyilmiöiden asiantuntijoita teollisuuteen

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on mukana EU:n MSCA-ITN-projektissa, RADSAGA, jossa koulutetaan 15 tohtoria elektroniikan säteilynkeston asiantuntijoiksi työskentelemään Euroopan elektroniikkateollisuudessa.

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa toimiva RADEF-tutkimusryhmä on mukana maaliskuussa 2017 alkaneessa Euroopan unionin Marie Skłodowska-Curie Actions Innovatiivisessa koulutusverkostossa (MSCA-ITN) nimeltään RADSAGA (RADiation and Reliability Challenges for Electronics used in Space, Aviation, on the Ground and at Accelerators). Projektissa aloittaneista jatko-opiskelijoista kolme tekee väitöskirjansa ja opintonsa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella, yhden työskennellessä päätoimisesti CERN:ssä ja kahden RADEF-tutkimusryhmässä. RADSAGA projektin koordinaattorina toimii tohtori Ruben Garcia Alia CERN:stä ja apulaiskoordinaattorina yliopistotutkija Arto Javanainen Jyväskylän yliopiston RADEF-tutkimusryhmästä. Koko neljävuotisen projektin budjetti on 3,9 miljoonaa euroa. Projektissa on mukana kahdeksan edunsaajaa. Yksi näistä on Jyväskylän yliopisto, jonka osuus on yli puoli miljoonaa euroa.

RADEF tutkimusryhmä osa Euroopan Avaruusjärjestöä 

Professori Ari Virtasen johtama RADEF-tutkimusryhmä tekee tutkimustaan sekä kiihdytinteknologiaan pohjautuvaa palveluntarjontaa Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa sijaitsevalla tutkimusasemalla, joka on ollut vuodesta 2005 lähtien yksi kolmesta Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n ulkopuolisista sopimuslaboratoriosta. Vuosittain RADEF-asemalla suoritetaan yli 40 erillistä säteilytyskampanjaa ulkopuolisten käyttäjien tarpeisiin. Pääasiassa aseman käyttäjät ovat satelliittihankkeissa mukana olevia kansainvälisiä yrityksiä, jotka testaavat elektroniikkakomponenttejaan. Vuodesta 2007 lähtien pääasiassa eurooppalaisten yritysten, EU:n, sekä avaruusjärjestöjen (mm. ESA ja NASA) tuoma rahoitus on yli 10 miljoonaa euroa, jonka avulla katetaan tutkimusryhmän oman käyttö- ja palkkabudjetin lisäksi laboratorion raskasionikiihdyttimen käyttökulut sekä osa kiihdytinlaboratorion teknisen henkilökunnan palkkamenoista.

Säteilyä paremmin kestävää elektroniikkaa

Avaruudessa käytettävät elektroniikkajärjestelmät joutuvat toimimaan erittäin vaikeassa ympäristössä. Aurinkotuuli sekä hyvin energeettiset kosmiset hiukkaset luovat säteily-ympäristön, joka pitää huomioida valittaessa elektroniikkakomponentteja eri satelliittijärjestelmiin. Teknologian kehittyessä elektroniikkakomponenttien herkkyys säteilylle on kiihtyvästi kasvanut. Satelliittien lisäksi lentokoneiden, ydinvoimaloiden sekä kiihdytinlaboratorioiden järjestelmissä säteilyn vaikutukset ovat olleet jo vuosia yhtenä suunnittelun lähtökohtana. Myös herkimpien ja erityisesti ihmishenkien kannalta tärkeimpien maanpäällisten elektronisten järjestelmien, esimerkiksi herkän sairaalaelektroniikan, sydämentahdistimien ja itseohjautuvien autojen, suunnittelussa on otettava huomioon säteilyn aiheuttamat ilmiöt. Tulevaisuudessa säteilyn aiheuttamien toimintahäiriöiden merkitys tulee selkeästi kasvamaan ja siksi Euroopan unioni on RADSAGA-projektissa ennakoivasti panostanut näiden ilmiöiden tutkimiseen.

Photo: ESA
Space radiation affects satellites. Photo: ESA

Tämä projekti on saanut rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020-tutkimus ja innovaatio-ohjelmalta (päätösnumero 721624, the Marie-Sklodowska-Curie grant).

Lisätietoja:

 

 

logo European comission











kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,