Ajankohtaista

Kouluarvioinnin kriteerit ovat puutteelliset

Perusopetuksen 9. luokan sekä lukion päättötodistuksen arvosanat eivät aina vastaa oppilaiden ja opiskelijoiden osaamista. Erityisesti perusopetuksen päättöarvosanat kuitenkin vaikuttavat siihen, miten nuoret sijoittuvat jatko-opintoihin. Ratkaisuksi arvosanojen yhdenmukaisuuteen tutkijat esittävät kriteeriperustaista arviointia.

Keskustelu peruskoulun ja lukion tilasta sekä oppilas- ja opiskelija-arvioinnista on ollut viime aikoina vilkasta. Erityistä huomiota ovat herättäneet perusopetuksen päättövaiheen arviointi ja lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon arvosanat. Arvioinnin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen näissä nivelvaiheissa on erityisen tärkeää, sillä perusopetuksen päättövaiheen arvosanoilla hakeudutaan toisen asteen opintoihin. Ylioppilastutkinnon arvosanoilla on taas suuri merkitys korkeakouluopintoihin pääsyssä, ja niiden painoarvoa suunnitellaan lisättävän entisestään.

Perusopetuksen päättövaiheen arvosanojen on useissa tutkimuksissa ja raporteissa todettu toimivan huonosti jatko-opintoihin valikoiduttaessa. Arviointikäytänteissä voi olla suuria eroja koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä. Kouluarvosanojen yhteys oppiaineessa osoitettuun osaamiseen on paikoin erittäin heikko – samalla osaamisella voi toisessa koulussa saada keskimäärin jopa kaksi numeroa huonomman tai paremman arvosanan. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ovat osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi ja epämääräisiksi. Vastaavaa on havaittu myös lukion päättötodistuksen arvosanoissa.

Kriteeriperustainen arviointi parantaa oikeudenmukaisuutta

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Suomessa käytetään edelleen paljon suhteellista arviointia, jossa osaamista arvioidaan ryhmän, kuten luokan, tason mukaan.

– Kriteeriperustainen arviointi on oppijan kannalta oikeudenmukaisempaa, sillä arviointikriteerit ovat tiedossa jo ennen oppimiskokonaisuuden alkua, ja niihin on mahdollista palata sekä oppimisprosessin aikana että sen jälkeen, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Juhani Rautopuro sanoo.

Kriteeriperustaisessa arvioinnissa oppijan suoritusta verrataan ennalta määriteltyihin kriteereihin, ei toisten suoritustasoon. Oppijat tarvitsevat selkeät kriteerit siitä, mitä heiltä vaaditaan ja missä määrin oppimisen ja osaamisen tavoitteet on saavutettu. Opettajat puolestaan tarvitsevat selkeitä, tavoitteisiin kiinnittyviä ja kriteereihin perustuvia arviointiohjeita.

Yllä olevat tiedot käyvät ilmi juuri julkaistusta Kriteerit puntarissa -kirjasta, jossa tarkastellaan kriteereihin perustuvaa arviointia perusopetuksen ja lukion näkökulmasta ja pohditaan kriteeriperustaisen arvioinnin mahdollisuuksia ja sudenkuoppia. Arvioinnissa on kyse yhteiskunnallisesti merkittävistä arvovalinnoista. Arvioinnin kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi edellyttää tutkittua tietoa siitä, mihin erilaisten arviointitapojen käyttäminen johtaa.

Lisätiedot:

Teoksen toimittaja, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Juhani Rautopuro, 040 805 4936, juhani.rautopuro@jyu.fi

Kriteerit puntarissa. Virpi Britschgi & Juhani Rautopuro (toim.) 2017. Suomen kasvatustieteellinen seura. ISBN 978-952-5401-77-6, ISSN 1458-1094

Teoksen tilaus: shop.kasvatus.net

Mediakappaleita voi tiedustella julkaisusarjan toimittaja Tiina Jakobssonilta, tiina.jakobsson@jyu.fi, 040 805 4256

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,