Ajankohtaista

Väitös: 9.12.2017 Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä (Moilanen)

Alkamisaika: lauantai 09. joulukuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 09. joulukuuta 2017, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora auditorio 2

PanuMoilanennettikuvaajaVilleGrahn.jpg
Panu Moilanen kuvaaja: Ville Grahn
KTL, LitM Panu Moilasen tietojärjestelmätieteen väitöskirjan "Kannustin, koriste ja liikkujan kaveri - Tutkimus liikuntateknologian käyttäjyydestä" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Saara Taalas (Linné-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena tutkimusprofessori Lauri Frank (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

 

Informaatioteknologian käyttö on viimeisten parin vuosikymmenen aikana laajentunut yhä useammille elämän osa-alueille. Teknologia on usein niin oleellinen ja erottamaton osa arkemme toimintoja, ettemme välttämättä edes huomaa käyttävämme sitä ja olevamme vuorovaikutuksessa sen kanssa.

Yksi arjen osa-alue, jonka osaksi teknologia on tullut, on liikkuminen ja liikunta. Liikuntateknologiaan kohdistuu suuria odotuksia. Yksittäiset käyttäjät toivovat siltä tukea ja hauskuutta omaan harrastukseensa, ja yhteiskunnan tasolla se nähdään yhtenä ratkaisuna suomalaista kansanterveyttä uhkaavaan fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen.

Moilanen on tutkinut väitöskirjassaan liikuntateknologian käyttäjyyttä: miksi liikuntateknologiaa käytetään, millaisia merkityksiä sille annetaan ja millaisia tarpeita liikuntateknologia palvelee.

- Liikuntateknologian käyttö on moniulotteisempaa kuin tähän mennessä on tiedetty ja uskottu. Sitä ei käytetä vain oman liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen, vaan ne ovat osa käyttäjyyden kokonaisuutta. Liikuntateknologiaa käytetään myös esimerkiksi lajiyhteisöihin liittymiseen ja oman minuuden tukena, Moilanen sanoo.

Käyttäjyys heijastaa suhdetta liikuntaan

Väitöskirjan tuloksena on aineistolähtöinen teoria liikuntateknologian käyttäjyydestä. Sitä kuvataan neljän eri kategorian kautta. Niitä ovat oma liikunta, sosiaalisuus, teknologia sekä informaatio ja palvelu. Voimakkaimmin liikuntateknologian käyttöön vaikuttaa käyttäjän oma liikuntasuhde: mitä vakavammin ja suoritussuuntautuneemmin liikuntaan suhtaudutaan, sitä yleisempää ja intensiivisempää on myös liikuntateknologian käyttö.

Käyttöön vaikuttaa merkittävästi myös yksilön liikunnallinen minäpystyvyys, joka muovautuu monien tekijöiden summana. Siihen vaikuttavat niin yksilön todelliset, liikuntaan liittyvät kokemukset, erilaiset lajitaidot kuin sekin, millaisia odotuksia ja oletuksia ympäröivä sosiaalinen maailma kohdistaa liikuntaan ja liikunnallisuuteen.

Mitä parempi yksilön liikunnallinen minäpystyvyys on, sitä todennäköisemmin hän käyttää myös liikuntateknologiaa. Omasta liikunnallisuudestaan epävarmat ihmiset eivät välttämättä uskalla tai halua käyttää liikuntateknologiaa , vaikka juuri heille siitä saattaisi olla kaikkein eniten apua ja hyötyä.

Asenteet ja arvostukset vaikuttavat

- Liikuntateknologian käytöllä voidaan myös ilmentää halua olla kunnon liikuntakansalainen eli toimia niin, ettei oma laiskuus aiheuta haittaa yhteiskunnalle. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita todellista liikkumista, vaan esimerkiksi sykemittarin käyttö voi olla vain osa kunnon liikuntakansalaisen imagon rakentamista, Moilanen kertoo.

Liikuntateknologian kaltaisen informaatioteknologian tutkimuksen täytyy olla erilaista kuin mitä tietojärjestelmätieteen tutkimus perinteisesti on ollut. Kun informaatioteknologiaa käytetään osana arkea ja hyvin henkilökohtaisissa käyttötilanteissa, ei perinteisten teknologian omaksumista ja käyttöä kuvaavien teorioiden selitysvoima enää riitä. Moilanen esittääkin aiempaa laajemman mallin teknologian käytön kontekstin käsitteelle ja vie teknologian käytön tutkimusta aiempaa monitieteisemmän ymmärtämisen suuntaan.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää liikuntateknologiatuotteiden ja -palveluiden parantamiseen ja jatkokehitykseen niin, että teknologian kehittäjät kiinnittäisivät jatkossa huomiota kehitettävien teknologioiden monenlaisiin merkityksiin ja niihin liikuntateknologiaan kohdistuviin odotuksiin, joihin nykyisin ei vielä täysin pystytä vastaamaan.

Lisätietoja:

KTL, LitM Panu Moilanen, panu.moilanen@jyu.fi, 040 8254554

Tiedottaja Anitta Kananen, tiedotus@jyu.fi, 040 805 4142

Panu Moilanen valmistui ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta vuonna 1994. Vuonna 2001 hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan markkinointi ja vuonna 2005 kauppatieteiden lisensiaatiksi tietojärjestelmätieteen oppiaineessa. Vuonna 2008 Moilanen suoritti Jyväskylän yliopistossa liikuntatietieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan biomekaniikka. Opettajan pedagogiset opinnot hän on suorittanut Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuonna 2010. Moilanen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2000 tutkijana, yliassistenttina, projektipäällikkönä ja lehtorina. Nykyisin hänen työnsä liittyy pääasiassa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden koulutukseen.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Computing numerona 267, 220 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1456-5390; 267, ISBN: 978-951-39-7232-5 (nid), ISBN 978-951-39-7233-2 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 8053825, myynti@library.jyu.fi. Väitöskirja on saatavilla myös sähköisenä osoitteessa http://urn.fi//URN:ISBN:978-951-39-7233-2 ja selailtavana digijulkaisuna osoitteessa https://issuu.com/jyuit/docs/moilanen_panu_screen?e=26748503/55685230.

Abstract

During the last couple of decades, information technology has become a ubiquitous part of almost all areas of everyday life; exercise and sports being no exception. Sports technology can be defined as digital entities, with which one can measure, record and analyse data on sports and physical activity, and refine it according to the needs of its users.

This kind of technology has already been researched quite extensively. The majority of this research has concentrated on the effects of sports technology on the level of physical activity of its users, and on the adherence of users to different kinds of physical activity recommendations. In addition to this, within this research, sports technology has been seen as a measurement tool: the interest has been either on the accuracy of the data produced by the technology or on the level of physical activity as measured by sports technology.

However, the relationships between sports technology and its users has hardly been researched. To address this identified gap, this thesis (based on phenomenographic approach) concentrates on this relationship: why is sports technology used, for which purposes it is used, what kind of meanings are assigned to it and what kind of feelings are connected to its use? As a result of this thesis, a theory on the agency of use of sports technology, and a model of the context of use of sports technology and its dimensions are presented.

This theory describes its core category – the agency of use of sports technology – through four different categories. These categories are exercise and sports, sociality, technology, information and service, which are further described by 17 subcategories. The agency of use is influenced by a Giddensian structure of being a decent exercising citizen, which is present in the Finnish society. The presented theory is situated on the continuum from utilitarian to hedonic motives of use.

Together these components form the value, which is the basic motive of a user to use sports technology and through which the continuous use is maintained so that the agency of use can take form. The context of use of sports technology consists of four dimensions: the real-world context of use, the individual self, sociality, and community and society.

This model of the context of use is broader than the concept of context commonly used within the research of information systems science. The results presented also widen the traditional way of explaining the adoption and use of technology within information systems science into the direction of understanding the relationship between technology and its users.

As practical implications, the developers of sports technology can utilise the results of this thesis to better understand the meanings and expectations connected to use of sports technology. This new understanding could be incorporated into the development processes of their products and services.

Lisätietoja

KTL Panu Moilanen
panu.moilanen@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: