Ajankohtaista

Väitös: 19.1.2018 M.Sc. Anne Thonig (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, ekologia ja evoluutiobiologia)

Alkamisaika: perjantai 19. tammikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 19. tammikuuta 2018, 15.00

Paikka: Ylistönrinne, YAA303

M.Sc. Anne Thonigin ekologian ja evoluutiobiologian alan väitöskirjan "The effect of variation in developmental mode on the population dynamics of a spionid polychaete (Pygospio elegans) in a heterogeneous environment" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Dr. Frédérique Viard (Station Biologique de Roscoff, Ranska) ja kustoksena Dr. K. Emily Knott (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Anne ThonigM.Sc. Anne Thonigin ekologian ja evoluutiobiologian alan väitöskirjan "The effect of variation in developmental mode on the population dynamics of a spionid polychaete (Pygospio elegans) in a heterogeneous environment" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Dr. Frédérique Viard (Station Biologique de Roscoff, Ranska) ja kustoksena Dr. K. Emily Knott (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Toukkavaihe on tärkeä osa monien selkärangattomien eläinten elinkiertoa. Erilaisten toukkamuotojen tai lisääntymisstrategioiden taustalla on todennäköisesti sekä geneettisiä että ympäristöstä johtuvia syitä, eikä niitä vielä täysin ymmärretä.

Anne Thonig tutki väitöstyössään meressä elävää monisukasmatolajia, joka pystyy tuottamaan eri toukkamuotoja lajin sisällä. Hän selvitti lajin toukkamuotojen variaatiota ylläpitäviä tekijöitä.

-Tämä harvinainen ominaisuus saattaa auttaa lajia selviytymään vaihtelevissa tai ennalta arvaamattomissa elinympäristöissä, ja variaation taustalla on todennäköisesti sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä, Thonig havaitsi.

Tutkimus perustuu laajaan Pygospio elegans -monisukasmadon populaatioiden seurantaan Isefjord-Roskilde fjord -estuaarialueella Tanskassa. Kyseessä on jokisuualue, jossa jokien makea vesi sekoittuu suolaisen meriveden kanssa murtovedeksi.

Thonig tutki matopopulaatioiden lisääntymistä, toukkamuotoja sekä populaatiodynamiikkaa, ja näiden suhdetta elinympäristön ominaisuuksiin vuoden ajan kuukausittain. Lisäksi hän käytti geneettisiä menetelmiä selvittääkseen, miten ympäristön vuodenaikojen väliset muutokset ja vaihtelu yksilöiden populaationsisäisessä kokojakaumassa vaikuttavat populaatiogeneettisiin rakenteisiin.

Madot lisääntyivät alhaisessa lämpötilassa syksystä kevääseen, ja korkein populaatiotiheys nähtiin habitaateissa, joissa sedimentti oli karkeaa ja koostui erikokoisista partikkeleista. Populaatioiden geneettinen rakenne vaihteli populaatioiden välillä sekä vuodenaikojen mukaan.

Madoilla on lyhyt elinikä ja vain pieni osa populaatiosta tuottaa seuraavaan sukupolven, jolloin populaatioiden sisäiset muutokset yksilöiden kokojakaumassa muuttavat myös populaation geneettistä rakennetta. Laboratoriokokeet osoittivat myös, että madot ovat herkkiä äkillisille muutoksille veden suolapitoisuudessa, mitä esiintyykin usein murtovesialueilla. Hitaita muutoksia taas siedetään paremmin.

Tulokset tukevatkin hypoteesia, jonka mukaan laji suosii toukkakehitysmuotojen variaatiota ennalta arvaamattomissa estuaarielinympäristöissä.

Lisätietoja:

Anne Thonig, anne.a.thonig@student.jyu.fi, puh. +358 44 925 83 15
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Anne Thonig on kotoisin Ingolstadtista Saksasta. Hän suoritti maisterintutkinnon biologian alalta vuonna 2011 Rostockin yliopistossa Saksassa. Vuosina 2014-2018 hän on ollut tohtoriopiskelija Roskilden ja Jyväskylän yliopistoissa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science, number 335, 206p., ISSN 1456-9701; 335), ISBN 978-951-39-7315-5 (nid.), ISBN 978-951-39-7316-2 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, myynti@library.jyu.fi. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7316-2.

Abstract

There is a great diversity in larvae of marine invertebrates. To understand the causes and consequences of different modes of development on population dynamics, study of poecilogonous species that show a polymorphism in developmental mode might be more useful than are comparisons between species, since no confounding effects due to speciation arise. In this study, I documented the population ecology and genetics of the poecilogonous polychaete P. elegans and investigated the impact of abiotic and biotic variables on population dynamics. Four focal populations from the Isefjord-Roskilde-Fjord estuary complex, Denmark were sampled over one year. I observed highly dynamic population structure in both size cohort data and population genetic data that is possibly explained by the short life span of P. elegans and sweepstakes reproductive success. Additionally, stochastic events, such as rain storms, can lead to abrupt drops in salinity which can be detrimental for P. elegans and hence introduce further changes in population structure. Seasonal dynamics, including sexual reproduction, were correlated with temperature, whereas spatial differences in density, size and reproductive activity of P. elegans as well as species diversity of the benthic invertebrate community, were related to sediment structure. A positive correlation between species and allelic richness of P. elegans might indicate that environmental impacts are of greater importance in shaping population dynamics than are species interactions. Switches in developmental mode could reflect a strategy for coping with life in an unpredictable, heterogeneous habitat. Although switches in developmental mode were correlated with the appearance of genetically differentiated size cohorts, environmental or epigenetic effects cannot be ruled out.

Lisätietoja

Anne Thonig
anne.a.thonig@student.jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: