Ajankohtaista

Suomalaislapset edelleen parhaiden lukijoiden joukossa

Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuvat viidenneksi Kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (PIRLS), johon otti osaa 50 maata ja aluetta. Paras lukutaito on Venäjällä ja Singaporessa. Tutkimus osoittaa, että Suomessa lasten lukutaidon tasoa selittävät tällä hetkellä vahvimmin perheen sosioekonominen tausta ja vanhempien toiminta lastensa kanssa. Kodin lukemisasenteilla on vahva yhteys siihen, miten lapsi sitoutuu lukemiseen.   

Erinomainen lukutaidon taso on 18 %:lla oppilaistamme. Suomalaislapset osaavat tietoteksteihin ja tiedon hakemiseen liittyviä tehtäviä paremmin kuin kaunokirjallisiin teksteihin ja tiedon tulkintaan liittyviä tehtäviä. Lukutaidon osaamisessa ei ole merkittäviä alueellisia eikä koulujen välisiä eroja.

Vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2011. Suomalaislasten lukutaidon kokonaispistemäärä sekä erinomaisen ja korkean suoritustason saavuttaneiden oppilaiden määrä ovat edelleen samaa luokkaa kuin viisi vuotta aiemmin. Tuolloin Suomi sijoittui vertailussa toiseksi.

– Suomalaislasten lukutaidon taso on säilynyt ennallaan, mutta muut maat ovat kirineet, ja siksi sijoituksemme on laskenut, tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta sanoo. 

Perheellä suuri vaikutus lapsen lukemiseen

PIRLS-tutkimuksessa lapsen lukutaitoa selittävät eniten hänen kotitaustansa ja vanhempien lukemiseen liittyvä toiminta ja asenteet.

– Osaamista selittävissä tekijöissä näkyy selvästi kodin resurssien, esimerkiksi kirjojen määrän, sekä oppilaan vanhemmiltaan saaman tuen ja kannustuksen merkitys. Kotona vähän tukea saaneet lapset ovat taidoiltaan enemmän tukea saaneita jäljessä, ja päiväkoti ja koulu näyttävät pystyneen kaventamaan tätä välimatkaa vain rajallisesti, toteaa tutkija Kari Nissinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

 Entistä useampi suomalaisvanhempi ei pidä lukemisesta. Tästä Leino on erittäin huolestunut:

– Lukemisesta pitävät vanhemmat lukevat lapsilleen ja tukevat lastensa kielen kehittymistä esimerkiksi leikkimällä kirjainpalikoilla, keskustelemalla yhdessä luetusta tekstistä ja viemällä lastaan kirjastoon. Nämä lukutaitoa tukevat toimet luovat pohjaa lapsen omalle lukutaidolle sekä asenteille lukemista kohtaan, Leino sanoo.

Lapsen asenne ja lukeminen vapaa-aikana vaikuttavat paljon

Lukutaitoa tukee se, että lapsi pitää lukemisesta, lukee päivittäin ja luottaa omaan lukutaitoonsa. Suomessa lukemisesta pitää paljon reilu neljännes oppilaista. Toisaalta vajaa neljännes oppilaista pitää lukemisesta vain vähän. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisoppilaat sijoittuvat vähiten lukemisesta pitävien joukkoon. Sen sijaan luottamus omaan lukutaitoon on meillä osallistujamaista toiseksi korkein.

– Lastenkin vapaa-ajasta kilpailevat monet seikat. Olisi hyvä ottaa tavaksi, että vaikka iltaisin rauhoituttaisiin hetkeksi kirjan pariin. Tällä olisi monia hyötyjä sekä isommille että pienemmille, Leino kannustaa.

Tyttöjen lukutaito on Suomessa keskimäärin 22 pistettä parempi kuin pojilla. Sukupuoliero on hieman suurempi kuin kaikissa osallistuneissa maissa keskimäärin. Sukupuoli ei kuitenkaan selitä kuin noin 3 % lukutaidon osaamisen vaihtelusta. Merkittävämpiä tekijöitä ovat perheen ja oppilaan toiminta ja asenteet.

Sitoutuminen lukemisen opetukseen on heikkoa: vain 39 % suomalaisoppilaista on hyvin sitoutunut opetukseen. Erityisesti oppilaat kokevat ongelmaksi sen, ettei opettaja tarjoa oppilasta kiinnostavaa luettavaa ja ettei opettaja kannusta oppilasta kertomaan mielipidettään tekstistä.

– Jotta oppilaat löytäisivät itseään kiinnostavaa lukemista, pitäisi luoda entistä vahvempaa yhteistyötä kirjastojen kanssa, Leino vinkkaa.  

– Monipuolinen lukutaito avaa maailmoja ja on kaiken oppimisen perusta. Uudet opetussuunnitelmat korostavat monilukutaidon merkitystä, ja perustaa rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa. Maan parhaat asiantuntijat etsivät kansallisessa lukutaitofoorumissa ratkaisuja lukutaidon haasteisiin. Suuntaviivat julkaistaan ensi syksynä koulujen alkaessa. Lukevan kansan menestystarina ei saa katketa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

PIRLS-tutkimuksessa (Progress in International Reading Literacy Study) tarkasteltiin neljännen luokan oppilaiden lukutaitoa. Tehtävät koostuivat painetuista teksteistä, eli mukana ei ollut verkkotekstien lukutaidon arviointia. Lukutaidon arviointiin osallistui 151 koulusta 4 896 oppilasta. Lisäksi tietoa kerättiin oppilas-, opettaja-, koulu- ja vanhempainkyselyllä. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Lisätietoja

Koulutuksen tutkimuslaitos:

Opetus- ja kulttuuriministeriö:

 Raportti:

  • Kaisa Leino, Kari Nissinen, Eija Puhakka & Juhani Rautopuro. Lukutaito luodaan yhdessä. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus PIRLS 2016. Koulutuksen tutkimuslaitos 2017.

Tutkimusraportti ja tallenne tulosten julkistustilaisuudesta ovat saatavilla 5.12. klo 12 PIRLS-tutkimuksen verkkosivuilla https://ktl.jyu.fi/pirls-timss/pirls

Vuoden 2011 PIRLS-tutkimuksen tulokset: https://ktl.jyu.fi/pirls-timss/pirls/tulokset

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,