Ajankohtaista

Väitös: 27.1.2018 Oppilaat arvostavat tasapainoisia oppimisympäristöjä (Mäkelä)

Alkamisaika: lauantai 27. tammikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: lauantai 27. tammikuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium, S212

Tiina MäkeläFM Tiina Mäkelän kasvatustieteen väitöskirjan ”A Design Framework and Principles for Co-designing Learning Environments Fostering Learning and Wellbeing” (Suunnitteluviitekehys ja periaatteita oppimista ja hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen yhteissuunnitteluun) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Teemu Leinonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Mäkelän design-tutkimuksessa hahmotettiin oppimiselle ja hyvinvoinnille tärkeitä oppimisympäristön ominaisuuksia 7–19-vuotiaiden suomalaisten ja espanjalaisten oppilaiden näkemysten pohjalta.

– Oppijoiden osallistaminen oppimisympäristöjen suunnitteluun on harmoniassa suomalaisen opetussuunnitelman ja oppijakeskeisen pedagogiikan kanssa. Tarkastelin myös, vaikuttaako kulttuurinen konteksti oppijoiden näkemyksiin oppimisympäristöistä, Mäkelä kommentoi.

Useita vuosia Barcelonassa asuneelle, Keski-Suomesta kotoisin olevalle Mäkelälle oli luonnollista toteuttaa tutkimus kahdessa hänelle tutussa ympäristössä. 

Tasapainoon viitekehyksellä

Päätuloksena syntyi oppimisympäristöjen suunnitteluviitekehys, joka ohjaa tasapainottamaan yhteisöllisyyttä yksilöllisyydellä, mukavuutta terveydellä ja uudenaikaisuutta perinteisyydellä.

– Mäkelä kehitti viitekehyksen aiemman tutkimuskirjallisuuden ja tutkimukseen osallistuneiden lasten ja nuorten toiveiden pohjalta. Kehys ohjaa esimerkiksi huomioimaan sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisen oppimisen lisäksi oppijoiden tarpeet yksityisyyteen ja oppimisen yksilöllistämisen. Viitekehys auttaa valitsemaan mukavia huonekaluja unohtamatta hyvän ergonomian tärkeyttä. Se myös kannustaa uudenaikaisten tilojen ja välineiden käyttöön katkaisematta kuitenkaan yhteyksiä perinteisiin. Lisäksi se tähdentää joustavien ja toimivien oppimisympäristöjen tärkeyttä, Mäkelä kuvailee.

Tutkimukseen osallistuneet suomalaiset ja espanjalaiset koululaiset toivoivat oppimisympäristöiltään samankaltaisia asioita. Esimerkiksi yhteisöllistä oppimista, rauhallisia ympäristöjä ja luonnon läsnäoloa arvostettiin molemmissa maissa.

–  Eroja on ennemminkin siinä, kuinka hyvin oppimisympäristöt vastaavat oppijoiden ihanteita. Eroja on myös opetussuunnitelmapainotuksissa. Suomessa linkitetään esimerkiksi Espanjaa selkeämmin kokonaisvaltainen hyvinvointi ja oppiminen. Toisaalta toiveet vaihtelivat jonkin verran ikäryhmittäin samoin kuin eri sukupuolten välillä. Nuorimmat osallistujat pitivät esimerkiksi kodin ja koulun välisiä suhteita vanhempia oppilaita tärkeämpinä. Oppimisympäristöjen turvallisuus puolestaan oli tytöille tärkeää, Mäkelä toteaa.

Viitekehys tukee osallistavaa oppimisympäristösuunnittelua, joka ottaa huomioon yleiset vaatimukset ja mukautuu kontekstuaalisiin tarpeisiin. Parhaimmillaan oppimisympäristöjen yhteissuunnittelu on jatkuva prosessi, joka osallistaa kouluyhteisön jatkuvaan oppimisympäristöjen suunnitteluun etukäteen ja käytön aikana sekä niiden uudelleen suunnitteluun.

Lisätietoja:

Tiina Mäkelä, 040 805 4784, tiina.m.makela@jyu.fi
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, 040 8054403, viestinta@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, URN:ISBN:978-951-39-7332-2, ISBN 978-951-39-7332-2 (PDF), ISBN 978-951-39-7331-5 (nid.), ISSN 0075-4625 http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7332-2

Tiina Mäkelä (o.s. Juvani) kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 1999. Hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2005, jossa hän suoritti historian, yhteiskuntaopin ja espanjan kielen aineenopettajan opinnot. Mäkelä hankki lisäksi englannin kielen ja maantiedon aineenopettajan pätevyyden Universidad de Barcelonassa, jonka jälkeen hän toimi aineenopettajana espanjanlaisissa kouluissa. Vuodesta 2012 alkaen Mäkelä on työskennellyt projektitutkijana fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen suunnitteluun ja arviointiin liittyvissä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnassa ja Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Väitöstyön aineisto kerättiin osana Tekesin rahoittamaa RYM-SHOK Sisäympäristö -ohjelmaa. Väitöstyö sai rahoitusta myös Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahastolta. 

Abstract

Increased understanding of the complex synergetic influences of psychosocial and physical learning environments (LEs) on learning and wellbeing has drawn attention to their careful design. Contemporary learner-centred educational paradigms emphasise the importance of learner involvement in the LE design. A gap exists, however, between the theoretical discourses of LE design and their application into educational practice. Furthermore, a lack of shared conceptual understanding among studies conducted in different cultural and disciplinary contexts undermines the comparability, generalisability, and build-up of a coherent body of knowledge on the LE design. This educational design research responds to the need for development of a theoretically, empirically, and practically sound design framework and principles for participatory LE design that involves learners. The constructs and contents of the design framework developed based on a literature review at the outset of the process were refined in three sub-studies. Sub-study 1 focused on the 7 to 14-year-old Finnish learners’ (n = 80) perceptions of LEs conducive to learning and wellbeing, while sub-study 2 extended the scope to include Spanish learners’ perceptions (n = 76) in the same age range. Numeric, written, visuospatial, and oral data collected using a survey, scale model construction, and group discussions were used to develop a Learning Environment Design (LED) framework and design principles. In sub-study 3, the constructed framework guided the analysis of an LE redesign process involving Finnish learners (n = 186) aged 16 to 19 by means of co-design activities, written student feedback, professional design evaluation, and a student satisfaction survey. The LED framework and principles developed in this study draw attention to the importance of flexibility and functionality as well as balancing of critical LE dimensions, in particular communality with individuality, comfort with health, and novelty with conventionality. The results also suggest that learner involvement enhances LE design quality, fosters a participatory culture, and can have positive impact on learner-centred learning processes as well as learner wellbeing. The LED framework developed in this study can be employed to guide planning, information gathering, and evaluation of individual LE co-design initiatives, and to compare and generalise findings between them.

Lisätietoja

FM Tiina Mäkelä
tiina.m.makela@jyu.fi
040 805 4784
kuuluu seuraaviin kategorioihin: