Ajankohtaista

Väitös: 27.1.2018 Globalisaatio heijastuu Suomen ja Unkarin jalkapalloon (Szerovay)

Alkamisaika: lauantai 27. tammikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: lauantai 27. tammikuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, L304

Mihaly Szerovay
Mihaly Szerovay, kuva: Matteo Photography.
LitM Mihaly Szerovayn liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan "Global and local interactions in football: Comparing the development paths of Finland and Hungary" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Ramón Llopis-Goig (Universitat de Valencia, Espanja) ja kustoksena professori Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Jalkapallo on tänä päivänä globaali ilmiö. Vaikka lajia pelataan samoilla säännöillä kaikkialla maailmassa, on lajissa nähtävissä alueellisia erityispiirteitä, mikä tarjoaa kiinnostavia tutkimusaiheita. Suomen ja Unkarin kaltaisia kansainvälisesti heikommin menestyneitä, niin sanottuja perifeerisiä jalkapallomaita, ei ole juuri tutkittu.

Szerovay vertaili Suomen ja Unkarin jalkapallon muutoslinjoja eri näkökulmista globaalissa viitekehyksessä.

- Tutkimustulokset osoittavat, että globaalien ja paikallisten prosessien keskinäiset ja maittain poikkeavat vaikutukset ilmenevät jalkapallomaiden muutospoluissa. Jalkapallon muutos kumpuaa maiden sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja poliittisesta taustasta. Unkarissa lähtökohtana on ollut maan sosialismin aikainen tapa organisoida huippu-urheilua. Suomessa sen sijaan on ponnistettu vahvasta urheilun kansalaisyhteiskunnasta, Szerovay kertoo.

Suomen ja Unkarin jalkapallo on yhä enemmän integroitunut globaalisti

Vaikka molempien maiden jalkapallo-organisaatiot ovat integroituneet entistä enemmän  osaksi globaalia jalkapallojärjestelmää, näyttää tulevaisuuden urheilullinen menestys kansainvälisellä tasolla miesten jalkapallossa haastavalta.

- Osaltaan tämä johtuu siitä, että molemmissa maissa urheiluun käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajalliset verrattuna moniin muihin jalkapallomaihin. Toisaalta  kansainvälisen menestyksen puutteesta huolimatta jalkapalloilulla voi olla keskeinen rooli maiden urheilukulttuureissa, Szerovay kuvaa.

Aihealueina huippujunioriseurat, pelaajien ammattilaistuminen ja jalkapallostadioneiden kehittäminen

Szerovayn tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin historiallis-sosiologisesti Suomen ja Unkarin jalkapallon käytänteitä 1950-luvusta nykypäivään. Toisessa osatutkimuksessa jäljitettiin huippujunioriseurojen toimintaa 2010-luvulla. Kolmannessa tutkimusartikkelissa paneuduttiin huippujalkapalloilijoiden ammattilaistumiseen 1980-luvulta lähtien. Neljännen osatutkimuksen aiheena olivat jalkapallostadioneiden kehittämisen ja hallintokäytäntöjen muutokset 2000-luvulta alkaen. Väitöskirja käsittelee ensisijaisesti miesten pääsarjatason huippujalkapalloa ja poikien jalkapalloa.

Hyötyä jalkapallon moninaisille sidosryhmille

Szerovay havaitsi, että esimerkiksi ”juniorijalkapalloseuralla”, ”jalkapalloakatemialla” ja ”ammattilaistumisella” on erilainen merkitys Suomessa ja Unkarissa. Suurin osa suomalaisten juniorijalkapalloseurojen tuloista kertyy kotitalouksien maksamista erilaisista maksuista. Unkarissa puolestaan jopa 80–90 prosenttia seurojen tuloista koostuu yhtiöiden veroluontoisesi maksamista tuista (TAO-verotus) sekä maan palloliiton rahoituksesta. Pelaajapolku on sekä pitempi että laajempi Suomessa tarkoittaen, että yhdessä ikäluokassa on tyypillisesti useita joukkueita. Unkarissa on pääsääntöisesti vain yksi joukkue ikäluokassaan. Näin ollen huippuseurat keskittyvät ainoastaan kulloisiinkin parhaisiin pelaajiin. Jalkapalloakatemiat ovat tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa. Osa monen seuran pelaajista asuu sisäoppilaitoksissa, joissa koko elämä on organisoitu jalkapallon ehdoin.

Tutkimus lisää ymmärrystä myös jalkapallon kaupallistamisen eri ulottuvuuksista. Väitöskirjassa esitellyt stadioneiden toimintaan liittyvät ratkaisut ja spesifisosaamisen hankintamuodot tarjoavat malleja huippuseurojen toimijoille. Tutkimusaineisto koostui 17 suomalaisen ja 19 unkarilaisen jalkapallotoimijan teemahaastatteluista, media- ja seuradokumenteista sekä havaintoaineistosta.

Lisätietoja:

Mihaly Szerovay, puh. +358440155665, mihaly.szerovay@jyu.fi
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

LitM Mihaly Szerovay muutti Budapestistä Jyväskylään vuonna 2007 ja valmistui liikuntahallinnon kansainvälisestä maisteriohjelmasta Jyväskylän yliopistossa vuonna 2010. Szerovay pelasi puoliammattilais- ja ammattilaismaalivahtina Unkarin ja Suomen jalkapallosarjoissa vuosina 2000–2012. Lisäksi hän on ollut mukana junioriseuratominnassa valmennuspäällikkönä ja valmentajana sekä erilaisissa luottamustehtävissä. Vuosina 2013–2017 hän toimi tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tammikuussa 2018 Szerovay aloitti lehtorina (Senior Lecturer in football studies) Southamptonin Solent yliopistossa Iso-Britanniassa Englannissa.

Szerovayn tutkimusta rahoitti kahden vuoden ajan Jenny ja Antti Wihurin säätiö.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Studies in sport, physical education and health, ISSN 0356-1070; 265. Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7314-8

Abstract

The aim of this study is to increase understanding of football’s global and local contexts. More specifically, the development paths of Finnish and Hungarian football are explored and compared in four research articles from different perspectives within a global framework. These viewpoints, in addition to a historical-sociological overview in the article I, cover closely interrelated phenomena observable in the landscape of top-level football: the organization of elite youth football, the professionalization of players and the development of football stadiums. The main research question of the study is as follows: In what way have glocal interactions in men’s football shaped the development paths of less developed football countries such as Finland and Hungary?

The theoretical framework is formulated around the globalization of football within the social sciences of sport. The main approaches applied are figurational sociology and the concept of the duality of glocality. The research data consisted of thirty-six semi-structured expert interviews with Finnish and Hungarian football practitioners, media and club documents and data from observation. The data were transcribed, coded and themed according to the research questions of each article.

The results suggest that the player pathways and the financing of elite youth clubs differ considerably in the two settings. In the 2010s, for example, the main source of income for Finnish clubs is provided by households. On the other hand, Hungarian clubs earn the majority of their revenues through a corporate tax scheme and support from the Hungarian Football Federation. Simultaneously, professionalization, growing amount of full-time coaches and expanding social networks are typical in both countries and suggest homogenization processes at work. Since the 1980s, football players in Finland have transitioned from amateur status into different levels of semi-professionals whereas in Hungary the movement has been from hidden professionals to professionals. The development of players’ unions has mirrored the professionalization of players. However, in neither of the countries have football players achieved the status of regular employees to date. Regarding football stadiums in the 2000s, international and national governing bodies have strengthened their control over the different aspects of stadiums, indicating increasing standardization. Importing knowledge, increasing specialization and the appearance of commercial elements have been typical trends in both countries. On the other hand, the size of the facilities and the types of playing surfaces have been adjusted to the given football environment. In addition, facility development and stadium management solutions have differed in the two countries.

The findings indicate that the interactions of local as well as global forces are reflected in the development paths of football. This means that the diverse roots and routes of football mirror the social, economic, cultural and political background of the given country. In Finland, it was a strong civil society and the amateur origins of football, while in Hungary it was the state socialist past and the strong national status of football. At the same time, however, both countries have been increasingly integrated into the global football system. Football practitioners can benefit from the understanding gained by discussing what the concepts of, for example, youth football club, football academy and professional player represent in different localities. Further practical applications are provided by exploring the increasing commercialization of football as well as the ways of acquiring knowledge in the various segments of the sport.

Keywords: football, globalization, glocalization, youth football club, professionalization, football stadium, Finland, Hungary

Lisätietoja

Mihaly Szerovay
mihaly.szerovay@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: