Ajankohtaista

Väitös: 24.3.2018: Elektroniikkajäte synnytti kierrätysbisneksen Nigeriassa (Omo­karo)

Alkamisaika: lauantai 24. maaliskuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: lauantai 24. maaliskuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, C4

YTM Benedicta Omokaron yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Moving Forward Sustainability: Material and Social Con­ditions of Electronic Waste Management in Nigeria" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Senior Lecturer Jennie Olofsson (University of Ljubljana ja University of Mid Sweden) ja kustoksena akatemiatutkija Sakari Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Aika: lauantai 24. maaliskuuta 2018, 12.00-15.00

Paikka: Seminaarinmäki, C4

Elektroniikkajäte synnytti kierrätysbisneksen Nigeriassa

YTM Benedicta Omokaron yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Moving Forward Sustainability: Material and Social Con­ditions of Electronic Waste Management in Nigeria" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Senior Lecturer Jennie Olofsson (University of Ljubljana ja University of Mid Sweden) ja kustoksena akatemiatutkija Sakari Taipale (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Elektroniikkajäte on vaikeasti kierrätettävää materiaalia, jonka määrä kasvaa maailmanlaajuisesti koko ajan. Benedicta Ideho Omokaro tutkii väitöskirjassaan sosiaalisesti kestäviä tapoja järjestää elektroniikkajätteen kierrätys. Hänen mukaansa elektroniikkajäte mahdollistaa epävirallisen kierrätystyön menestyksen Nigeriassa, joka on yksi globaalin jätevirran päätepisteistä. Siellä elektroniikkajätteen ympärille on kasvanut laaja ja epävirallinen kierrätysbisnes.

Omokaron mukaan Nigeriassa elektroniikkajäte tarjoaa monelle toimeentulon, mutta näyttäytyy kierrätystyöntekijöille myös paljon suurempana mahdollisuutena.

 - Oman osaamisen kehittäminen ja alalla menestyminen tuovat mukanaan sosiaalista arvostusta. Menestyminen kierrätystyössä perustuu laajojen sosiaalisten verkostojen kehittämiseen, mikä mahdollistaa tehokkaan raaka-ainehankinnan, jätteiden erottelun sekä arvokkaiden osien ja materiaalien jälleenmyynnin, Omokaro kertoo.

YK:n mukaan vuonna 2014 jätteisiin päätyi 41,8 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä. Vuonna 2015 Yle uutisoi, että 50 miljoonan tonnin raja todennäköisesti rikotaan tänä vuonna. Tämän jätemäärän mukana hukataan myös paljon arvometalleja ja kierrätettävää materiaalia. Omokaro korostaa epävirallisen kierrätyssektorin keskeistä asemaa tilanteessa, jossa elektroniikkajätteen määrän nopea kasvu on globaali ilmiö.

- Kun tunnustetaan epävirallisten kierrättäjien rooli siinä, ettei elektroniikkajäte päädy osaksi muuta jätevirtaa, voidaan edistää alan toimijoiden integroitumista osaksi virallista jätehuoltojärjestelmää, Omokaro toteaa.

Elektroniikkajätteen kierrättäjät ovat työssään hankkineet alalla tarvittavan osaamisen. Tutkimuksessaan Omokaro sai selville, että laaja-alaisen osaamisensa ja verkostojensa avulla elektroniikkajätteen kierrättäjät pystyvät erottelemaan arvokkaat materiaalit ja kierrätyskelpoiset osat muusta jätteestä.

Omokaron mukaan tämä epäviralliseen kierrätykseen perustuva toimiala organisoituu vauhdilla. Myös ammattiyhdistysliikkeellä on vahva merkitys epävirallisen kierrätystyön organisoitumisessa ja tunnustamisessa Nigeriassa. Ammattiyhdistysliike edistää kierrätystyön lainmukaisuutta mm. standardoimalla ja sääntelemällä kierrätyksen käytänteitä. 

Benedicta Ideho Omokaron tutkimus auttaa ymmärtämään kierrättäjien merkityksen globaalien jätevirtojen hallinnassa sekä muotoilemaan sosiaali- ja yhteiskuntapoliittisia ohjelmia siten, että ne huomioivat alan erityispiirteet kehittyvissä talouksissa.

 

Lisätietoja:

Benedicta Omokaro, 0408054969, benedicta.ideho@jyu.fi
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Benedicta Ideho Omokaro valmistui maisteriksi kehitystutkimuksen maisteriohjelmasta, tutkinnon alan yhteiskuntapolitiikka. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksenkohteensa ovat elektroniikkajätteen hallinta, ekologinen kestävyys sekä tieto- ja viestintätekniikka.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, University of Jyväskylä, Report numerona 608, 73s., ISSN 0075-4625; 608, ISBN 978-951-39-7353-7 (printti) ja 978-951-39-7354-4 (pdf). Se on saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7354-4

 

Abstract

This dissertation focuses on understanding the social material interaction between e-waste and e-scrappers for sustainable management of e-waste. Previous studies mainly concentrate on the detrimental environmental impact of e-scrappers activities, the economic and political influences of e-waste on the e-scrappers, the material flow of e-waste and the exportation of valuable e-waste extracts from highly industrialized countries to less industrialized countries. The aim of the dissertation is therefore to extend the scope of the previous studies by investigating the social material interaction between e-scrappers and e-waste. To achieve this aim, this study examines the following research questions: 1) How has e-waste gained recognition and remained relevant in both government and private spheres? 2) Through what material and social mechanisms has e-scrappers thrived despite the negative environmental perception of their activities? Environmental perception, as used in this dissertation, indicates the perceived impacts of the activities of e-scrappers on their environment. Qualitative data sets attained via ethnographic video method from 29 e-scrappers from two states in Nigeria are analyzed and used to meet the main objective of this dissertation. This dissertation consists of a summary and results presented in four separate articles. The results reveal that far from the notion that e-scrapping is carried out by illiterate, poor marginalized groups, e-scrappers in Nigeria possess a certain level of formal institutional education and professionalism that becomes evident during the e-scrapping process. Additionally, the informal learning and organization achieved via models such as the apprenticeship system provide social recognition among members of society and relevant government institutions. It therefore implies that Nigerian e-scrappers possess a level of intellectual engagement that could be recognized and actively utilized by local environmental agencies and other government institutions. The main policy implication of this dissertation is that in order to move forward sustainably in the management of e-waste in Nigeria, organized activities of e-scrappers ought to be seen as formal activities. As such, standardization of proper basic infrastructure that limits negative environmental pollution and promotes acquired recycling skills should be engrained in environmental policies and provided for the e-scrappers.

Lisätietoja

Azewanre Benedicta Omokaro
benedicta.ideho@jyu.fi
+358408054969
kuuluu seuraaviin kategorioihin: