Ajankohtaista

Väitös: 17.2.2018 Yhteisövoima pitää aikuisoppijat kiinni ryhmässä (Leppänen)

Alkamisaika: lauantai 17. helmikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: lauantai 17. helmikuuta 2018, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Auditorio 2

Tuovi LeppänenYTM Tuovi Leppäsen kasvatustieteen väitöskirjan "Yhteisövoimainen oppimisprosessi. Substantiivinen teoria aikuisten ryhmässä oppimisen kokemuksista" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopettaja Kari Kiviniemi (Oulun ammattikorkeakoulu) ja kustoksena professori Tapio Puolimatka (Jyväskylän yliopisto).

Tuovi Leppänen käsittelee väitöstutkimuksessaan aikuisten ryhmäoppimisen kokemuksia ja ryhmäoppimisen ilmiötä. Tutkimuksen tuloksena kehkeytyi uusi yhteisövoimaisen oppimisen teoria, jota voidaan hyödyntää niin oppimisyhteisöjen kuin työyhteisöjen kehittämisessä. Usein juuri yhteisövoiman puute aiheuttaa ongelmia ja ristiriitoja erilaisten ryhmien toiminnassa.

Yhteisövoima rakentuu osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, luovuudesta ja ohjaajuudesta

Yhteisövoimainen oppimisprosessi rakentuu neljästä alaprosessista: osallisuudesta yhteisöllisyydestä, luovuudesta ja ohjaajuudesta. Osallisuus on edellytyksenä yhteisövoimaisen oppimisprosessin kehittymiselle. Siinä oppijoiden kokemus nähdyksi ja huomioiduksi tulemisesta yksilöinä on merkittävä. Yhteisöllisyyden osaprosessissa yksiölliset oppimispolut liudentuvat ja oppimien aletaan nähdä ryhmän yhteiseksi tehtäväksi. Tämä mahdollistaa luovuuden, joka on ennakoimatonta uuden syntymistä. Yhteisövoimainen oppimisprosessi edellyttää tietoista oppimisen tukemista ja ammattimaista ohjaajuutta, jossa ohjaaja on sekä oppimisprosessin rakentaja että sen tukija.

Yhteisövoimainen oppimisprosessi tuottaa uutta sosiaalista todellisuutta

Yhteisövoimaisen oppimisprosessin osaprosessit ovat huokoisesti kietoutuneita ja ketjuuntuneita, mikä osoittaa aikuisoppijoiden ryhmäoppimisen kokonaisvaltaisuutta. Tutkittava oppimisryhmä oli kansainvälinen ja oppimisprosessin aikana siinä rakentui uudenlaista sosiaalista todellisuutta, joka oli tässä ryhmässä monikulttuurinen. Näin yhteisövoimainen oppimisprosessi voi uudistaa sosiaalista todellisuutta.

- Kun henkilökohtaisia kokemuksia peilattiin toisten kulttuurisista konteksteista tulevien oppijoiden kokemuksiin, ne saivat uudenlaista sisältöä. Henkilökohtaiset kysymykset saivat rinnalleen kaikki yhteisössä esiin nousevat kysymykset, kuten oman turvallisen kasvuympäristön merkitys suhteessa pakolaisuuden tuottamaan epävarmuuteen, Leppänen kuvailee.

Tutkimuksessa käyty teoreettinen keskustelu vahvisti yhteisövoimaisen oppimisprosessin merkitystä oppijakeskeisenä inhimillistä pedagogiikkaa edustavana koulutusparadigmana. Yhteisövoimaista oppimisprosessia voidaan soveltaa eri oppija- ja toimintayhteisöjen vahvistamiseksi ja ohjaamiseksi.  Tutkimus toteutettiin Grounded Theory-tutkimusmetodologialla.

Katso tästä videotiivistelmä väitöksestä: https://youtu.be/yM_4cj2iOgo

Lisätietoja:

Tuovi Leppänen, puh.+35840 744 2946, tuovi.leppanen@gmail.com,

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Tuovi Leppänen kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 1985. Hän valmistui diakoni- sosiaalityöntekijäksi Sisälähetysseuran opistosta 1989 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1998. Maisterin tutkinnon yhteydessä hän suoritti sosiaalityöntekijän ja aineenopettajan opinnot. Vuonna 2010 hän pätevöityi psyko- ja sosiodraaman ohjaajaksi ja vuonna 2012 työnohjaajaksi Helsingin psykodraamainstituutista. Leppänen aloitti työuransa diakonia- ja nuorisotyössä, ja maisteriksi valmistumisen jälkeen ura jatkui lehtorina ja kansainvälisten asioiden suunnittelijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Syksystä 2007 alkaen hän on työskennellyt opettajankouluttajana ja projektipäällikkönä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Keskeisenä osana hänen työtään on ollut oppijakeskeisen ja monikulttuurisen pedagogiikan kehittäminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerolla 604, 161 s., Jyväskylä 2018, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-7333-9 (nid.), 978-951-39-7334-6 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-39-7334-6

Abstract

The aim of this study was to build a conception as well as a substantive theory of adult learners’ group learning. The framework for this study is andragogy, which places the life context of adult learners at the center of the learning process (Knowles 1990). This study has been carried out using grounded theory as a research methodology. Hermeneutics offers a broad scientific paradigm for the understanding of group learning as a phenomenon, whereas grounded theory offers a concrete tool for analyzing data and developing a substantive theory. In this approach, the theory emerges gradually in open interaction between a researcher and the data (Glaser 1992).

The informants for this study were a group of 12 adult teacher students from six different countries. The working language was English, but it was not the mother tongue of any participant. The teacher students met once a month, for a total of eight times. The data consist of individual learning diaries, group learning diaries, two taped group discussions, and portfolios.

            Four main categories were identified in the analysis of the data: participation, communality, creativity, and tutoring. The first three categories expressed the relationships between group members. The fourth category, tutoring, diverges from the other three categories in that it is a description of the relationship between a tutor and the group members. Tutoring is needed in order to ensure the development of the relationships between group members. The core category covers all main categories, and it was identified as the community power learning process. A process of selective coding was then used to generate a substantive theory of the community power learning process.

In addition, three qualitative properties were linked to each category: persistence, encountering and freedom. As a basic social process, the community power learning process was found to be porously chained and entangled. The experiences in the community power learning process occur simultaneously on an individual level – based on each participant’s personal and cultural interpretation – as well as on a group level. Therefore, the community power learning process builds a new social reality within a learning community. This enables the development of a new social reality, which in this research context is multicultural. As a result, the community power learning process, as a basic social process, also promotes cultural change. 

Keywords: grounded theory, adult learning, andragogy, group learning, community power, encounter, spontaneity, creativity and neuroscience.

 

Lisätietoja

Tuovi Leppänen
tuovileppanen@gmail.com
kuuluu seuraaviin kategorioihin: