Ajankohtaista

Väitös: 6.4.2018 Sairaalassa vastuu ei ole vain paperille kirjattuja sääntöjä – työyhteisö rakentaa vastuuta vuorovaikutuksessa (Pennanen)

Alkamisaika: perjantai 06. huhtikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 06. huhtikuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

EveliinaPennanen.jpg
Kuva: Niko Pikkuaho

FM Eveliina Pennasen viestinnän väitöskirjan ”Hallinnollinen vuorovaikutus sairaalatyöyhteisössä” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä yliopistonlehtori, dosentti Tuula-Riitta Välikoski (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, FT Leena Mikkola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Jos työssä voidaan kirjaimellisesti olla elämän ja kuoleman kysymysten äärellä, ei ole yhdentekevää, miten työyhteisö toimii. Eveliina Pennanen paneutui viestinnän väitöskirjassaan sairaalan työyhteisöviestintään. Keskeisenä piirteenä esiin nousi vastuu, jota annetaan, otetaan, hajautetaan ja torjutaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää sairaalatyöyhteisön hallinnollista vuorovaikutusta ja määritellä sen ominaispiirteitä. Hallinnollista työtä tehdään usein ryhmissä. Esimerkiksi erilaisissa johto- ja kehittämisryhmissä luodaan vuorovaikutuksessa organisaatiolle resursseja, kun koordinoidaan, suunnitellaan tai ideoidaan uutta. Pennanen havainnoi yt-kokouksia, johtoryhmäkokouksia ja osastopalavereita ja haastatteli sairaalan työntekijöitä.


Vaikutusmahdollisuudet eivät aina luo työhyvinvointia

Pennasen tutkimus osoitti, että sairaalassa hallinnollisessa vuorovaikutuksessa hallitaan tietoa, toimintaa, työyhteisöä ja vastuuta. Ilmiöt limittyvät: esimerkiksi tietoa hallittaessa jaetaan konkreettisesti tietoa vaikkapa työn muutoksista, mutta rakennetaan myös tietoa siitä, millainen tieto työyhteisössä on hyväksyttyä tai arvostettua. Tätä osoitetaan vuorovaikutuksessa suhtautumisella tietoon tai tiedonkertojaan. Vuorovaikutuksessa luodaan siis myös työyhteisöä ja sen arvoja.

Vastuunhallinta nousi Pennasen tutkimuksen tuloksissa keskeiseen asemaan. Hallinnollisessa vuorovaikutuksessa määritellään, kuka työyhteisössä ottaa tehtäviä hoitaakseen ja kenellä on oikeus tai velvollisuus ottaa vastuuta tai kieltäytyä siitä. Usein vastuu rakentui kollektiiviseksi. Tulosten valossa vastuu näyttäytyy moniulotteisena ilmiönä. Esimerkiksi perinteisesti työhyvinvoinnin edistäjiksi nimetyt vaikutusmahdollisuudet omaan työhön eivät välttämättä tuota kaikille hyvää vointia.

– Joillekin hoitotyöntekijöille työhyvinvointia tuo tutkimukseni mukaan se, että omaan työhön ei tarvitse vaikuttaa, vaan joku muu päättää ja vaikuttaa työntekijän puolesta, Pennanen kertoo.


Vastuunjakamisen kehittäminen vaatii vuorovaikutuksen kehittämistä

Vastuun ottaminen ja antaminen työyhteisössä ei ole aina aivan yksinkertaista:

– Hallinnollisten ryhmien palavereissa oli tilanteita, joissa lääkäri tarjosi hoitajalle vastuuta hoitajien työhön liittyvässä päätöksenteossa, mutta hoitaja kieltäytyi vastuusta tai pyrki hajauttamaan sitä. Tässä näkyy hoitotyöstä hallinnolliseen vuorovaikutukseen siirtyvä toimintatapa, jossa vastuunottamisessa on hierarkkiset rajat, Pennanen valottaa.

Tutkimuksen yksi kiinnostava johtopäätös on, että jos vastuuta halutaan jakaa tasaisemmin, ei pelkkä päätös vastuun laajemmasta tarjoamisesta vielä riitä. Jos hoitaja ei ole tottunut tekemään työssään päätöksiä tai lääkäri jakamaan vastuuta, on erilaisten työtilanteiden erilaisia tavoitteita ja niiden edellyttämää vuorovaikutusta tärkeää sanoittaa yhdessä. Näin rakennetaan yhteistä ymmärrystä siitä, millainen vuorovaikutus on tarkoituksenmukaista missäkin työtilanteessa.

Ymmärryksen avulla toimintatapoja voidaan kehittää. Hoitotyössä toimivaksi koettu viestintä ei välttämättä toimi yhtä hyvin hallinnollisessa työssä, jossa tavoitteet, tehtävät ja osallistujiin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat erilaisia.

– Tätä johtopäätöstä voidaan peilata kaikenlaisiin organisaatioihin. Jos esimerkiksi johtaja on tottunut tekemään päätöksiä yksin, ei toimintatapaa muuteta yhteisölliseksi ilman työyhteisön vuorovaikutuksen ja työn tekemisen tapojen ravistelua sekä työyhteisön aktiivista osallistamista muutokseen, Pennanen toteaa.

Pennanen havainnoi tutkimuksessaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä johtoryhmäkokouksia, osastopalavereita ja yt-kokouksia sekä haastatteli työntekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin osana Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet -tutkimushanketta (TSR112304).


Lisätietoja:

Eveliina Pennanen, 050 344 6417, eveliina.pennanen@gmail.com
Tiedottaja Sari Laapotti, 040 805 3575, sari.laapotti@jyu.fi

Eveliina Pennanen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2004 Juuan lukiosta ja valmistui filosofian maisteriksi puheviestintä pääaineenaan vuonna 2010 Jyväskylän yliopistosta. Tohtoriopintojensa aikana hän on työskennellyt mm. tohtorikoulutettavana ja yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä Pennanen työskentelee muutoksen tekijänä strategisessa viestintätoimisto Ellun Kanoissa Helsingissä.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 340., 93 s., Jyväskylä 2018, ISBN 978-951-39-7375-9, ISSN 1459-4323, 340. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7376-6


Abstract

As the healthcare sector is constantly growing and changing, it is more important than ever to consider how we can ensure that a sufficient number of employees are available in healthcare organizations now and in the future.  Social interactions play a key role when it comes to constructing, maintaining and developing organizations, workplaces, groups and teams that motivate people. Administrative groups, such as various management groups and staff meetings, have a significant impact on the performance of organizations and their employees. They create resources and develop and maintain the processes for the entire organization.

The aim of this doctoral dissertation is to better understand administrative interaction and to define its characteristics in the hospital workplace. The goal is to analyze administrative interaction as a process that is constructed within the administrative groups at a hospital workplace. The study design is qualitative and includes four research articles: one literature review and three empirical research reports. The theoretical background of the study leans on the perspectives of the institutional theory of organizational communication. The empirical data of the study consists of fifteen observations of administrative group meetings and nine interviews of nursing staff members. The data analysis utilized qualitative methods, such as qualitative content analysis.

The findings of the study indicate that administrative interaction is comprised of processes in which 1) the resources for work and 2) the communal aspects of work are created and maintained. The processes that construct the resources for work and the communal aspects of work include: 1) managing information, 2) managing action, 3) managing workplace and 4) managing responsibility. To conclude, the processes that pierce the different dimensions of administrative interaction in a hospital workplace seem to involve the management of the communal aspects of work, the management of responsibilities and the management of the institution. The findings of the study can be applied to the development of specific processes for groups, workplaces and organizations.

Lisätietoja

Eveliina Pennanen
eveliina.pennanen@gmail.com
kuuluu seuraaviin kategorioihin: