Ajankohtaista

Väitös: 13.4.2018 Kaupparyhmien erilaisuus hukkui hypermarkettiin (Seppälä)

Alkamisaika: perjantai 13. huhtikuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 13. huhtikuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320

Jarmo Seppälä. Kuva: Sari Laapotti
Jarmo Seppälä. Kuva: Sari Laapotti

FM Jarmo Seppälän taloushistorian väitöskirjan "Institutional perspectives on retailing: Rethinking the adoption of largescale retailing in Finland" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä researcher II, PhD Espen Ekberg (Handelshøyskolen BI) ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Taloudellisesti äärimmäisen tehokas toiminta ei suinkaan aina ole näyttäytynyt yrityksille tavoiteltavana ja toivottavana kehityssuuntana. Jarmo Seppälä tarkasteli taloushistorian väitöskirjassaan suomalaisten kaupparyhmien suhtautumista päivittäiskaupan suuryksiköihin ja erityisesti hypermarket-myymälöihin 1960- ja 1970-lukujen aikana.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alan yritysten vaikutusta hypermarkettien yleistymiseen ja vakiintumiseen osaksi Suomen päivittäistavarakauppaa.

– Nykykeskustelussa nousee usein esille päivittäistavarakaupan voimakas keskittyminen ja suurten kaupan yksiköiden ympärivuorokautinen aukiolo. Tästä syntyy väistämättä vaikutelma yritysten voitontavoittelusta ja suuruuden mukanaan tuomien mittakaavaetujen maksimoinnista, Seppälä kertoo.

Historian lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kehitys ei aina edennyt suoraviivaisen laskelmoivasti kohti nykytilannetta. Sen sijaan päivittäistavarakaupan nykytila on syntynyt erilaisten valintojen kautta. Näitä valintoja ohjasivat taloudelliset motiivit, mutta myös aatteelliset tavoitteet, kuten jäsenistön toimeentulon parantaminen tai periaatteellinen työn- ja vastuunjako kaupparyhmien sisällä.

Hypermarketteja vastustettiin, mutta syyt vaihtelivat

Seppälä hyödynsi tutkimuksessaan uusinstitutionaalisen organisaatioteorian näkemyksiä yritysten toimintaan vaikuttavista tekijöistä sekä organisaatioiden lisääntyvästä samankaltaisuudesta. Teorian mukaan organisaatioiden käyttäytymiseen vaikuttavat niiden sisäiset uskomukset, normit ja myytit. Seppälän tutkimuskohteena olivatkin siten kaupparyhmien (Kesko, OTK, SOK ja Tuko) sisällä vallinneet erilaiset mielipiteet ja uskomukset niiden omasta toiminnasta.

– Siinä missä osuustoimintaliikkeet OTK ja SOK vakuuttivat ajavansa jäsentensä etuja, yksityiset keskusliikkeet Kesko ja Tuko vannoivat vapaan kilpailun nimeen, Seppälä sanoo.

Yritysten sisäisiin mielipiteisiin ja pyrkimyksiin Seppälä pääsi kiinni tutkimalla mm. yritysten laajojen arkistojen asiakirjoja.

Tutkimus paljastaa kaupparyhmien keskeisten sidosryhmien, erityisesti jäsenten ja omistajien, olleen alkujaan hyvin varauksellisia tai jopa kielteisiä hypermarketteja sekä niiden oletettuja vaikutuksia kohtaan. Hypermarkettien pelättiin esimerkiksi vievän toimeentulon pienkauppiailta ja tekevän kauppamatkoista liian pitkiä autottomille asiakkaille.

– Mielenkiintoiseksi vastustuksen tekee perustelujen erilaisuus. Syitä suurmyymälöiden vastustukselle oli yhtä monta kuin oli kaupan ryhmittymiäkin. Yhteistä kaupparyhmien reaktiolle oli kuitenkin se, että niiden johtajat ymmärsivät hypermarkettien käyttöönoton välttämättömyyden ja ryhtyivät tukemaan uusien myymälöiden avaamista, Seppälä kertoo.

Uusi konsepti ajettiin sisään ajan kanssa

Kun kaupparyhmät mukauttivat toimintojaan suuryksiköiden tarpeisiin, ne muuttuivat entistä enemmän toistensa kaltaisiksi. Seppälän tutkimuksen mukaan yritysten samankaltaisuus lisääntyi paitsi ympäristön vaikutuksesta, myös yritysjohtajien tietoisista toimista: muuttuvan ympäristön aikaansaamat paineet kannustivat yrityksiä muuttamaan toimintaansa, mutta taitavat johtajat ajoivat tarvittavia muutoksia aktiivisesti eteenpäin.

– Kirjallisten lähteiden pohjalta kävi selväksi, että päätös uuden myymälätyypin käyttöönotosta ei ollut yksinkertainen joko–tai-valinta, vaan pidemmän ajallisen tapahtumaketjun tulos, Seppälä sanoo.

Ajan myötä myös kaupparyhmien johtajat onnistuivat tavoitteessaan kääntää epäilijöiden päät hypermarket-myymälöiden kannalle. Käännytystyössä johtajat hyödynsivät suorien ohjeistusten lisäksi epäsuoria vaikutustapoja, kuten lehtikirjoitusten avulla tapahtunutta mielipiteiden muokkausta sekä koulutuksissa annettuja uudenlaisia ajattelumalleja.

Filosofian maisteri Jarmo Seppälän taloushistorian väitöskirjan "Institutional perspectives on retailing: Rethinking the adoption of large-scale retailing in Finland" tarkastustilaisuus pidetään 13.4.2018 klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjänä researcher II, Ph.D. Espen Ekberg (Handelshøyskolen BI) ja kustoksena professori Juha-Antti Lamberg (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.


Lisätietoja:

Jarmo Seppälä, 040 805 3999, jarmo.e.seppala@jyu.fi
Tiedottaja Sari Laapotti, 040 805 3575, sari.laapotti@jyu.fi

Jarmo Seppälä kirjoitti ylioppilaaksi Karkkilan lukiosta 1997 ja valmistui tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta 2004. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti 2010 pääaineenaan taloushistoria. Tohtoriopintojensa aikana Seppälä on työskennellyt tutkimusavustajana, tohtorikoulutettavana ja projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa. Tämän lisäksi väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) ja Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto. Tällä hetkellä Seppälä työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa.


Abstract

This dissertation focuses on the adoption of the hypermarket in Finnish retailing and examines how major retail organizations experienced the transition from established practices into new logic of retail business, the large-scale retail trade. The research builds on DiMaggio and Powell’s (1983) analytical categorization of institutional isomorphic mechanisms, but utilizes more recent theorizations and insights of organizational institutionalism in the detailed theoretical framing. My research questions were as follows. How did Finnish retail organizations initially regard the hypermarket format? How did their stances change over time? To answer these questions, I examined the adoption of this format in terms of local decision-making, internal propaganda and corporate training. Each topic was discussed in a separate research article.

The key findings of the research suggest Finnish retail organizations were initially strongly opposed to the hypermarket format and the principles of modern large-scale retailing in general. Key stakeholders of each organization resisted the hypermarket for different reasons, because the new practices did not fit the established lines of operation of the organizations and challenged their ideology-based principles. Thus, the top management worked actively to create support for the new practices and eventually for the adoption of large-scale retailing. Consequently, ideologically and structurally divergent organizations became increasingly similar (or isomorphic) as hypermarkets reached an institutionalized position. The findings demonstrate the significant role of individual actors in facilitating the increase of isomorphism, thus modifying the original idea of structural effects. Above all, the dissertation offers an alternative and complementary view of an important period in Finnish retail history.

Lisätietoja

Jarmo Seppälä
jarmo.e.seppala@jyu.fi
+358408053999
kuuluu seuraaviin kategorioihin: