Ajankohtaista

Väitös: 16.3.2018 Patentteja ja hyödyllisyysmalleja haetaan erilaatuisille keksinnöille (Heikkilä)

Alkamisaika: perjantai 16. maaliskuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 16. maaliskuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

Jussi HeikkiläKTM Jussi Heikkilän taloustieteen väitöskirjan "Empirical Analyses of European Intellectual Property Rights Institutions" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Associate Professor Aija Leiponen (Cornell University) ja kustoksena professori Ari Hyytinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Heikkilä tutki väitöskirjassaan eurooppalaisia patentti- ja hyödyllisyysmallijärjestelmiä (ns. kaksitasoisia patenttijärjestelmiä) sekä mallioikeuksien käyttöä suomalaisella toimialalla. Tulosten mukaan yritykset ja keksijät valikoituvat hakemaan patentteja ja hyödyllisyysmalleja erilaatuisille keksinnöille. Tyypillisesti hyödyllisyysmalli valitaan, kun halutaan nopeaa suojaa tai suojaa vähemmän arvokkaalle keksinnölle.

Hyödyllisyysmalleja käytetään nopean suojan saamiseksi

Suurin osa aiemmista patenttiaihepiirin tutkimuksista on jättänyt huomiotta hyödyllisyysmallit. Heikkilän tutkimustulokset osoittavat, että niillä on kuitenkin merkitystä yritysten patentointistrategioissa.

Hyödyllisyysmallit eivät ole ainoastaan suojamuoto ”pikkukeksinnöille”, vaan niitä käytetään myös, kun tarvitaan nopeaa suojaa. Hyödyllisyysmalleja sisältävien patenttiperheiden luokittelu paljastaa, että suurin osa hyödyllisyysmalleista on haettu keksintöjen kansalliseen suojaamiseen, mutta niitä käytetään toisinaan myös osana kansainvälisiä patentointistrategioita.

Suoja-alojen epävarmuus voi lisätä IPR-riitoja

Patentit, hyödyllisyysmallit ja mallioikeudet eivät anna varmaa suojaa, vaan ne antavat oikeuden yrittää kieltää muilta suojatun keksinnön kaupallinen hyödyntäminen. Koska aineettomien oikeuksien (intellectual property rights, IPR) suoja-alojen rajat ovat epävarmoja ja tulkinnanvaraisia, on todennäköistä, että toimijat muodostavat niistä erilaisia uskomuksia.

Suomalaisten kiuasvalmistajien mallioikeuksien hyödyntämistä tarkasteleva tapaustutkimus tunnistaa tilanteita, joissa alan toimijoilla on mahdollisuus päivittää uskomuksiaan mallioikeuksien epävarmoista suoja-aloista. Kiukaisiin liittyvien mallioikeuksien hakemusmäärät nousivat rajusti vuosina 2008–2009, kun kiuasvalmistajat toivat markkinoille uusia kiuasmalleja ja mallioikeusriitoja käsiteltiin tuomioistuimessa.

– Havaintojen perusteella toimijat saattavat tulkita epävarmoja suoja-aloja omalta kannaltaan suosiollisesti, mikä on omiaan ruokkimaan yrittäjien optimismia sekä toimijoiden välisiä IPR-riitoja, Heikkilä kertoo.

IPR-järjestelmien harmonisointi on kesken EU:n sisämarkkinalla

Tavaroiden tulisi liikkua vapaasti Euroopan unionin sisämarkkinalla. Tätä voivat kuitenkin hankaloittaa erilaiset ja harmonisoimattomat kansalliset IPR-järjestelmät. Useat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön hyödyllisyysmallijärjestelmiä, vaikka niiden hyödyistä ei ole empiiristä näyttöä. Trendi kääntyi vuonna 2008, kun Alankomaat poisti kaksitasoisen patenttijärjestelmänsä. Heikkilän tutkimuksen mukaan tämän seurauksena kansallinen patentointi ei kuitenkaan vähentynyt merkittävästi.

– Nykyisessä monimutkaisessa IPR-toimintaympäristössä Euroopan sisämarkkinalla on todennäköistä, että pienemmät toimijat ovat suuria yrityksiä heikommassa asemassa aineettomien oikeuksien hallinnassa ja strategisessa hyödyntämisessä, Heikkilä arvioi.

Pienten, nuorten ja vähäresurssisten toimijoiden välistä tietämys- ja osaamiskuilua aineettomien oikeuksien hallinnassa suhteessa suuriin, kokeneisiin ja runsasresurssisiin kilpailijoihin on mahdollista pienentää yksinkertaistamalla kansallisia järjestelmiä sekä tarjoamalla niistä luotettavia, objektiivisia ja helposti ymmärrettäviä tietoja ja tilastoja verkossa.

Lisätietoja:

Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@jyu.fi 
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Jussi Heikkilä kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun lukiosta vuonna 2007. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta (JSBE) vuonna 2012 pääaineenaan taloustiede. Heikkilä on työskennellyt apurahatutkijana ja eri tehtävissä JSBE:llä vuodesta 2012 alkaen. Ennen tohtoriopintoja hän työskenteli muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Tekesillä. Heikkilä oli vierailevana tutkijana UNU-MERIT-instituutissa vuonna 2014 ja LUT Lahdessa vuonna 2017. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet JSBE, Yrjö Jahnssonin säätiö, OP Ryhmän tutkimussäätiö ja IPR University Center.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 185, Jyväskylä 2018, ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-7374-2 (pdf), ISBN 978-951-7373-5 (print). Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7374-2

Abstract

This dissertation consists of introduction chapter and five empirical studies on European intellectual property rights institutions. Chapters 2, 3 and 4 are micro-level studies and the perspective shifts to macro-level in Chapters 5 and 6. Chapters 2, 3, 5 and 6 analyze two-tiered patent systems and Chapter 4 focuses on design rights.

Chapter 2 analyzes the choice between patent and utility model protection among German firms. The results indicate that larger firms are more likely to use both protection methods and that a short life cycle of products and services is associated with an increased likelihood to use utility models.

Chapter 3 analyzes the role of utility models in patent filing strategies. It is documented that most European utility models are used to protect inventions only nationally. The study provides suggestive evidence that utility models play also a role in international patent filings. The results indicate that patent filings at European Patent Office (EPO) with national utility model priority filings are of lower quality than those with patent priorities.

Chapter 4 analyzes the role of design rights in competition and innovation in the Finnish sauna heater industry. We document events, which provided the industry participants with learning opportunities about the scope of design rights. Evidence suggests that the scope of design rights evolved dynamically as more designs were introduced and that uncertain design rights may have fostered entrepreneurial optimism.

Chapter 5 analyzes the effect on aggregate patenting activity when a country shifts from a two-tiered patent system to a single-tiered patent system. Using synthetic control method it is found that the abolition of the Dutch short-term patent system did not cause a constant decrease in the level of patenting.

Chapter 6 analyzes the sorting induced by two-tiered patent systems in European countries. Second tier patents are chosen for more marginal inventions and more often by individual applicants in comparison to regular patents. The ratio of second tier patents to regular patents is highest in technology fields in which the average quality of inventions protected with regular patents is lowest. The evidence regarding quality differences between regular patents in single-tiered and two-tiered patent systems is ambiguous.

Although there still exists no evidence that two-tiered patent systems boost innovation activity in advanced economies, this thesis has demonstrated that a two-tiered patent system may serve as a screening instrument. The main implication is that future patent research should take into account second tier patents or, at least, be explicit whether they are included in patent statistics or not.

Keywords: intellectual property right, patent, utility model, second tier patent, two-tiered patent system, design right, self-selection, European Single Market

Lisätietoja

Jussi Heikkilä
jussi.heikkila@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: