Ajankohtaista

Väitös: 12.5.2018 LitM Anna Kavoura (Liikuntatieteellinen tiedekunta, liikuntapsykologia)

Alkamisaika: lauantai 12. toukokuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: lauantai 12. toukokuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

LitM Anna Kavouran liikuntapsykologian väitöskirjan ”'Successful and feminine athlete' and 'natural-born fighter': A discursive exploration of female judoka’s identities in Greece and Finland” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Tuula Juvonen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Liukkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Anna KavouraLitM Anna Kavouran liikuntapsykologian väitöskirjan ”'Successful and feminine athlete' and 'natural-born fighter': A discursive exploration of female judoka’s identities in Greece and Finland” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Tuula Juvonen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Liukkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Pelkkä naisten kasvava osallistuminen tai näkyvämpi läsnäolo miehisiksi mielletyissä urheilulajeissa, kuten kamppailulajeissa, ei aina riitä haastamaan urheilua hallitsevia seksistisiä ja miehisiä ideologioita. Naisurheilijat päätyvät usein itse tuottamaan uudestaan patriarkaalisia sukupuoli-hierarkioita ja käytäntöjä, Anna Kavoura tiivistää väitöskirjansa tuloksia. Siksi naisurheilijoiden määrän kasvattaminen ei riitä tasa-arvoon pyrittäessä, vaan huomiota on kiinnitettävä myös sukupuolistereotypioiden purkamiseen.

Kulttuuri vaikuttaa naisjudokoiden identiteetteihin

Kavouran tutkimus keskittyi kreikkalaisten ja suomalaisten naisjudokoiden identiteettineuvotteluihin. Hän selvitti, millä tavoin kulttuurinen konteksti muokkaa naisjudokoiden kokemuksia ja identiteettejä.

Kavoura löysi useita kulttuurissa vaikuttavia diskursseja, kuten naisen biologisen huonommuuden diskurssi, ihanteellisen naisellisuuden diskurssi ja sukupuoliroolien patriarkaalinen diskurssi.

Menestyvän ja naisellisen urheilijan identiteetti oli hallitseva nuorilla kreikkalaisilla naisjudokoilla, jotka yrittivät tulla hyväksytyiksi niin judon mieskulttuurissa kuin kreikkalaisessa, patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Urheilullinen menestys ja naisellisuus tuli ilmetä samassa judokassa, jotta ihailu urheilijaa kohtaan säilyi. Nuoret naisjudokat kokivat urheilullisuuden ja naisellisuuden vaateen ristiriitaisena. 

Kreikkaan verrattuna Suomessa naisellisuutta ei koettu ristiriitaisena voimalle ja fyysisyydelle, mikä tarjosi enemmän hyväksyntää ja sisäänpääsyn kokemuksia judokoille. Lisäksi suomalaiset naisjudokat arvostivat niitä naisia, jotka tekivät ”kovia juttuja” ja pitivät judoa keinona saada sosiaalista hyväksyntää.

“Nainen on liian pehmeä pärjätäkseen judossa”

Sekä Suomen että Kreikan judokulttuurissa elää voimakkaana stereotypia, jonka mukaan “tavalliset” naiset ovat pehmeitä, passiivisia, hauraita ja sopimattomia huipputason kilpajudoon. Erottaakseen itsensä tästä stereotyyppisestä naiskuvasta, naisjudokat konstruoivat itsensä poikkeusyksilöiksi, joilla on synnynnäisesti miehekkäitä ominaisuuksia, kuten kilpailullisuus, kivunsietokyky ja kyky taistella. Tällä tavalla naisjudokat uusinsivat uskomusta siitä, että judo on luonnostaan miesten urheilulaji, jota suurin osa naisista ei voi harrastaa.

-       Kun tällaisia uskomuksia levitetään judoseuroissa, ei ole ihme, että naisjudokoiden määrä on molemmissa maissa varsin kehno, Anna Kavoura toteaa.

Tämän vuoksi urheilijoiden, valmentajien, vanhempien sekä muiden urheilun kanssa tekemisissä olevien pitäisi saada koulutusta tasa-arvokysymyksissä, etenkin siitä, kuinka uskomukset, käytännöt ja kieli luovat sukupuolisyrjintää ja voivat estää naisten urheilu-uralla etenemisen.

Lisätietoja:

Anna Kavoura, puh. 040 805 4453, anna.kavoura@jyu.fi (englanniksi)

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi

Anna Kavoura on suorittanut BA-tutkinnon liikuntatieteissä Aristotle University of Thessaloniki (AUTH) –yliopistossa Kreikassa vuonna 2007. Maisterintutkinnon hän suoritti liikuntapsykologian alalta Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009. Parhaillaan hän työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston PREACT-tutkimushankkeessa. Hanke pyrkii edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnan ja urheilun saralla tekemällä näkyväksi häirintää, syrjintää ja koululiikunnan ja urheiluvalmennuksen sukupuolittuneita käytänteitä.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health, ISSN 0356-1070; 269, ISBN 978-951-39-7421-3 (nid.), ISBN 978-951-39-7422-0 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7422-0

 

Abstract

Despite feminist concerns about the asymmetrical distribution of power in martial arts and combat sports (MACS), sport psychology research has overlooked issues of inequality and socio-cultural difference, as well as their effects on athletes’ experiences and identity negotiation. The present doctoral dissertation explores the intersection of gender, culture, and identity in judo through the lens of cultural praxis and feminist poststructuralist frameworks.

The aim was to explore in what ways the cultural context shapes the experiences and identities of female judoka (judo athletes). Two specific objectives were set: to trace the discourses (systems of knowledge) through which female judoka articulate and make sense of their experiences, and to develop a theoretically informed analytical understanding of how they construct their identities through the negotiation of sociocultural beliefs and gender stereotypes. An ethnographic approach was employed, and data were gathered during fieldwork in Greece and Finland. In conjunction with participant-observation, semi-structured interviews with 10 female judoka ages 17-40 were conducted in Greece, and nine semi-structured interviews with female judoka ages 20-49 were conducted in Finland. 

A discursive analytic procedure revealed several discourses as relevant to the ways that female judoka make sense of themselves and their experiences, namely, a female biological inferiority discourse, discourses of ideal femininity, a patriarchal discourse of gender roles, a discourse of gender equality, and discourses of athletic performance and elite and mass sport. In this dissertation, I discuss the different and similar ways in which Greek and Finnish athletes are subjected to these discourses. In relation to the subject positions offered to them within these discourses, female judoka strategically construct multiple (and often conflicting) identities, each serving different purposes. I de-construct the successful and feminine athlete and the natural-born fighter to show how the repetition of certain identities assists in the reproduction of gender hierarchies and inequalities. I conclude that there is a need for discursive interventions to move toward gender equity in MACS. 

Lisätietoja

Anna Kavoura
anna.kavoura@jyu.fi
041 700 9694
kuuluu seuraaviin kategorioihin: