Ajankohtaista

Väitös: 18.5.2018: Naiset saavat liikuntajohtajina pienempää palkkaa kuin miehet (Aalto-Nevalainen)

Alkamisaika: perjantai 18. toukokuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 18. toukokuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320

Päivi Aalto-Nevalainen, kuva: Katarina KochLitM Päivi Aalto-Nevalaisen johtamisen väitöskirjan ”Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien uramenestyksestä liikunta-alalla” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Liisa Mäkelä (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Edes kovempi työnteko ei auta

Liikuntajohtajiksi palkatut miehet ovat useammin ex-kilpaurheilijoita, naiset korkeammin koulutettuja. Urheilijatausta selittää korkeampaa palkkaa, kertoo tuore väitöstutkimus.

Naiset saavat liikuntajohtajina keskimäärin vähemmän palkkaa kuin miehet, osoittaa Päivi Aalto-Nevalaisen tuore väitöstutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntajohtajien palkkoja julkisella ja kolmannella sektorilla. Miesten ja naisten palkkaero oli keskimäärin 11 prosenttia. Palkkaero miesten hyväksi säilyy, vaikka otetaan huomioon esimerkiksi iän, koulutuksen, työtuntien ja alaisten määrän vaikutus. Julkisella sektorilla palkoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, kun taas kolmannella sektorilla ero oli 17 prosenttia.

Väitöstutkimukseen osallistui 329 liikuntajohtajaa eli yli puolet kaikista Suomen ylimmistä liikuntajohtajista.

Tutkimuksen mukaan suurin osa liikuntajohtajista on aiemmin kilpaurheillut korkealla tasolla. Kilpaurheilutausta on erityisen vahva miehillä, kun taas naisliikuntajohtajat ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet. Urheilijataustainen liikuntajohtaja saa todennäköisesti korkeampaa palkkaa kuin muut.

Naisliikuntajohtajat näyttävät hyötyvän palkan suhteen miesliikuntajohtajia vähemmän tekemistään työtunneista, koulutuksestaan, verkostoitumisestaan ja työskentelystä kolmannella sektorilla.

– Tasa-arvon kannalta on ongelmallista, että samanlaiset ominaisuudet eivät johda samanlaiseen palkkaan, Aalto-Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa liikuntajohtajia rekrytoivien päätöksentekijöiden pitäisi pohtia asenteitaan ja käsityksiään naisista johtajina.

– Moderni ja ammattimainen liikuntajohtaminen ei voi perustua stereotypioihin, Aalto-Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa liikunnan sisällöllinen osaaminen voi saada liikuntajohtajien rekrytoinneissa liian suuren painoarvon verrattuna koulutukseen ja johtamisosaamiseen. Hyvä johtaminen on kivijalka liikunta-alan menestykselle, tehokkuudelle, kilpailukyvylle ja uskottavuudelle.

Väitöstutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2013 sähköisellä kyselyllä.

Lisätietoja:

Päivi Aalto-Nevalainen, p. 0400 759 403, paivi.aalto-nevalainen@kolumbus.fi
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, p. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Päivi Aalto-Nevalainen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen Sammon lukiosta vuonna 1991. Hän valmistui fysioterapeutiksi Turun terveydenhuolto-oppilaitoksesta vuonna 1996 ja liikuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan liikuntasuunnittelu ja -hallinto Jyväskylän yliopistosta vuonna 2001. Osan opinnoistaan hän suoritti Uumajan terveyskorkeakoulussa Ruotsissa ja Otagon yliopistossa Uudessa-Seelannissa. Aalto-Nevalainen on työskennellyt fysioterapeuttina Suomessa ja Ruotsissa, tutkimustehtävissä Jyväskylän yliopistossa sekä aluepäällikkönä ja koulutuspäällikkönä Suomen Voimisteluliitossa. Vuodesta 2010 lähtien hän on toiminut kulttuuriasiainneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueella.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Liikesivistysrahasto ja sen Amer Sportsin rahasto, Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sekä Koulutusrahasto. Tutkimusta ovat tukeneet myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Akatemian rahoittama WeAll-hanke.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics, numerona 187, s. 287, Jyväskylä 2018, ISBN 978-951-39-7400-8 (PDF), ISBN 978-951-39-7399-5 (nid.), ISSN 1457-1986. Teosta voi tilata verkkokirjakaupasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa tai sähköpostitse myynti@jyu.fi Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7400-8

ABSTRACT

Aalto-Nevalainen, Päivi: A comparative study of women and men managers’ career success in the sports sector

The purpose of this study is to describe and compare upper-level sport managers’ career success, career success variables and the associations between them. The perspective of gender equality is used. Three indicators of objective and subjective career success are used: pay (objective), career success satisfaction, and the balance between work and family/private life (subjective). The specific variables are divided into five different categories: sociodemographic, human capital, social support, organisational, and sports specific. The data (n=329) for this quantitative cross-sectional study were collected by means of an internet questionnaire sent out to public and non-governmental sports organisations in Finland.

 The results of this study revealed that objective career success is to a large extent determined by different variables than subjective career success. The sociodemographic and human capital variables were important determinants of pay, but they did not have the same significance for career success satisfaction and work-family/private life balance. The results showed differences between women and men sport managers’ career success, career success variables and the associations between them. On average, women sport managers were paid less than men sport managers. It is worth noting that the pay gap between men and women sport managers remained significant even when the controlled variables, such as age, education, working hours, the number of subordinates and the working sector, explained some percentage of the gap. Women sport managers were less satisfied with their career success than men sport managers. There was no difference in work-family/private life balance between the men and women.

Women sport managers were on average more highly educated than men sport managers. Men were more often married and had more children than the women. Typically, women sport managers did more housework and had more career breaks compared to their male counterparts. Higher pay was associated with higher education, more working hours and working in the non-governmental sector for both genders. However, for male sport managers they were stronger predictors of higher pay than they were for women. For men, higher pay was also associated with higher networking activity, but this association was not found for women.

This study indicates that managers’ career success in sports organisations in Finland is not equal in every sense. To succeed in a management career in sport demands more effort from women than from men. It would be beneficial from the individual, the organisational and the societal point of view if women’s and men’s success in a career in sport management was more equal in the future.

Keywords: career success, managerial career, sport management, women, men, equality

Lisätietoja

Päivi Aalto-Nevalainen
paivi.aalto-nevalainen@kolumbus.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: