Ajankohtaista

Väitös: 18.5.2018: Hyvät vuorovaikutussuhteet parantavat kouluviihtyvyyttä (Manninen)

Alkamisaika: perjantai 18. toukokuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 18. toukokuuta 2018, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, MaA211

Seija Manninen

Oppilaan kyky solmia ja pitää yllä positiivisia vuorovaikutussuhteita on vahvasti yhteydessä hänen kouluviihtyvyyteensä. Niillä, joilla tämä sosioemotionaalinen kompetenssi oli korkea, kouluviihtyvyys vain lisääntyi entisestään toiselle asteelle siirryttäessä, kun taas keskinkertaisen tai alhaisen sosioemotionaalisen kompetenssin omaavilla nuorilla kouluviihtyvyys laski toisella asteella.

KM Seija Manninen osoittaa erityispedagogiikan väitöksessään, että vahva sosioemotionaalinen kompetenssi selittää erittäin merkitsevästi kouluviihtyvyyttä ja siihen liittyviä oppilaiden taitoja voidaan kehittää.

– Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen tulisi aloittaa jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla, sillä kouluviihtyvyyden taso oli 8. luokalla ja toisella asteella kehittynyt jo varsin pysyväksi kokemukseksi, Manninen toteaa.

Oppilas-opettajasuhteen yhteys kouluviihtyvyyteen oli tutkimuksen mukaan myös selkeä ja vahva. Oppilaan kohtaamiseen liittyvä vuorovaikutus sekä rakentava ja kannustava palaute- ja arviointijärjestelmä ovat hyvän oppilas-opettajasuhteen tunnusmerkkejä. Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaankin entistä enemmän koulua sosiaalisena ympäristönä.

Tutkimuksen mukaan suurin osa peruskoulun kahdeksasluokkalaisista viihtyi melko hyvin tai hyvin (85,4 %). Tytöt viihtyivät paremmin, mutta toisella asteella tyttöjen ja poikien väliset erot kapenivat. Opettajasuhteen laadun kokemus oli vahvassa yhteydessä kouluviihtyvyyteen.

Parhaiten viihtyivät koulussa hyvin menestyneet. Huonoimmin viihtyivät koulumenestykseltään heikommat ja osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneet oppilaat, joilla ei ollut erityisen tuen päätöstä. Tämä joukko tarvitsisi Mannisen mukaan erityisiä tukitoimia, jotta kouluviihtyvyys paranisi.

Toisella asteella 90,5 % ilmoitti viihtyvänsä hyvin. Varsinkin suhde opettajiin parani siten, että kun 8. luokalla sen arvioi hyväksi kolme neljäsosaa, niin vastaavasti toisella asteella yhdeksän kymmenestä koki suhteen hyväksi. Etenkin poikien suhde opettajiin ja kouluviihtyvyys paranivat ja heidän uupumuksensa väheni. Sen sijaan tyttöjen usko menestymismahdollisuuksiinsa väheni.

KM Seija Mannisen erityispedagogiikan väitöskirjan "Kouluviihtyvyys ja siihen liittyvät tekijät peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa" tarkastustilaisuus on perjantaina 18. toukokuuta 2018, klo 12.00 alkaen Mattilanniemessä, salissa MaA211. Vastaväittäjänä dosentti, yliopistotutkija Kristiina Lappalainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Savolainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja:

Seija Manninen, puh. 044 794 3010, seija.manninen@mikkeli.fi

tiedottaja Anitta Kananen, puh. +358 40 805 4142, tiedotus@jyu.fi,

Seija Manninen on kirjoittanut ylioppilaaksi nykyisen Jyväskylän (ent. Jyväskylän maalaiskunta) alueella toimineesta Palokan lukiosta vuonna 1980. Samana syksynä hän aloitti kasvatustieteen opinnot Jyväskylän yliopistossa (luokanopettajan koulutusohjelma), josta valmistui kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 1985. Vuonna 1987 hän suoritti myös erilliset erityisopettajan opinnot Jyväskylän yliopistossa.

Manninen on pitänyt ammattitaitoaan yllä useiden opetus- ja sivistystoimen johtamiseen ja kehittämiseen sekä työnohjaukseen liittyvien pitkäkestoisten koulutusten avulla. Hän on toiminut paitsi luokan- ja erityisluokanopettajana, myös yläkoulun rehtorina. Suurimman osan työurastaan hän on tehnyt opetus- ja sivistystoimen johtamiseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Tällä hetkellä Manninen on kasvatus- ja opetusjohtajana Mikkelin kaupungissa.

Julkaisun tiedot:

Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7429-9

URN:ISBN:978-951-39-7429-9, ISBN 978-951-39-7429-9 (PDF), ISBN 978-951-39-7428-2 (nid.), ISSN 0075-4625

Abstract:

The aim of this study was to research how satisfied the comprehensive school eighth graders (N=491) and upper secondary level students (N=200) were with school and which different factors influenced school satisfaction. It was also examined how these students engaged with school. Data was collected with surveys in two phases. The first survey was carried out in spring 2008 when the sample group members were in the eighth grade, and the second survey was carried out in years 2011 and 2012 when the sample group members were in their upper secondary level studies. Majority (85,4 %) of the eighth graders in comprehensive school had high level of school satisfaction. Girls had higher school satisfaction than boys, but the differences between boys and girls narrowed in upper secondary level. Reported student-teacher relationship had strong impact both to school satisfaction and school engagement. Those students who performed highly in school were the most satisfied with school. The lowest school satisfaction was reported among those who performed the weakest and participated in part-time special education. In t upper secondary level. On the other hand the girls trust in their success decreased in the upper secondary level. School engagement was also studied in the upper secondary level. General upper secondary school students were more strongly engaged to school than vocational students. Social competence explained most strongly the student-teacher relationship and it was also connected to emotional school engagement. Support of peers and family was also connected to school engagement. The higher the student's school satisfaction was and the less burnout was reported in the upper secondary level, the better the school engagement was. Role of the self-esteem was significant, as the higher self-esteem in the eighth grade was connected to higher school satisfaction and school engagement in the upper secondary level. Socio-emotional competence explained significantly school satisfaction and engagement, which can be considered the most remarkable finding of this he upper secondary level 90,5 % reported high school satisfaction. Especially the student-teacher relationship improved, in the eighth grade three quarters evaluated the student-teacher relationship as good, but in the upper secondary level nine out of ten evaluated the relationship as good. The reported student-teacher relationship and school satisfaction of boys increased and their burnout decreased in the study. Strong level of socio-emotional competence predicted higher school satisfaction and engagement in the upper secondary level, but medium or low level of socio-emotional competence predicted lower school satisfaction and engagement in the upper secondary level. The strengthening of children's emotional and interaction skills through developing socio-emotional competence should be started early, as school satisfaction and dissatisfaction seem to be quite permanent as early as on the eighth grade and in the upper secondary level.

 

Keywords: school satisfaction, school engagement, socio-emotional competence

Lisätietoja

Seija Manninen
seija.manninen@mikkeli.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: