Ajankohtaista

Kielikylpyjen ja -suihkujen tarjonta kasvaa kunnissa

Koulut ja kunnat pitävät kaksikielistä toimintaa tärkeänä asiana. Sen koetaan tuovan värikkyyttä ja monipuolisuutta kouluihin, kansainvälisyyttä kuntiin sekä vaikuttavan positiivisesti kieliasenteisiin ja kielen oppimiseen. Haasteita kuitenkin on: päteviä opettajia on vaikea löytää ja rahoitusta on niukasti. Vaikka ruotsinkielisellä kielikylpytoiminnalla on yhä iso rooli, monet kunnat suunnittelevat erityisesti englanninkielisen varhaiskasvatuksen lisäämistä tulevaisuudessa.

Kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa uutta kieltä opitaan toiminnallisesti päiväkodin arjessa tai koulussa yhdistettynä oppiainesisältöjen opetukseen.

– Kaksikielistä toimintaa löytyy lähes viidesosasta Suomen kunnista. Tarjontaa on etenkin kaksikielisissä kunnissa ja suomenkielisissä päiväkodeissa ja kouluissa, Kristiina Skinnari Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Kotimaisten kielten kielikylpyä tarjotaan Suomessa pääosin ruotsiksi, ja se on rakenteeltaan varsin yhtenäistä. Muu kaksikielinen toiminta puolestaan toteutuu paikallisesti joustavin tavoin ja eri kielillä, ja siitä käytettävät nimitykset ovat kirjavia. Suppeampi kielirikasteinen toiminta on viime vuosina lisääntynyt pienissä ja keskisuurissa kunnissa eri puolilla Suomea.

– Tällainen mielenkiinnon herättämiseen ja positiivisten kieliasenteiden luomiseen tähtäävä toiminta on lisääntynyt erityisesti englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta, Skinnari kertoo.

Monet isommatkin kunnat ennakoivat mahdollisesti tarjoavansa tulevaisuudessa lisää kaksikielistä varhaiskasvatusta ja esiopetusta etenkin englannin kielellä.

Vaikka monikielisyys yhteiskunnassa lisääntyy, Skinnari arvelee kaksikielisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen muuttuvan kuitenkin vain osittain tai hitaasti. Tähän vaikuttaa englanninkielisen toiminnan suosion kasvu: kieliä olisi paljon, mutta englannin kysyntä on niin suurta, ettei muille riitä resursseja.

Näkymätön kielivarannon kasvattaja

Kaksikielinen toiminta jää usein valtakunnallisesti ja paikallisesti näkymättömäksi, koska sitä ei rekisteröidä virallisiin koulutustilastoihin eikä aina myöskään kuvata kuntien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa tai opetuksen järjestäjien verkkosivuilla. Näin se saa harvoin huomiota kansallisen kielivarannon kasvattajana.

Toiminnan turvaamiseksi kaksikielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kohtaamiin haasteisiin pitäisikin kyetä vastaamaan. Arvostuksen ja asenteiden parantamisen ohella tekemistä riittää myös konkreettisella tasolla. Esimerkiksi päteviä opettajia on vaikea löytää erityisesti toiminnan varhaisille asteille ja usein myös yläkouluun.

– Opettajien rekrytointiin ja koulutukseen liittyvät ongelmat pitäisi pystyä ratkomaan. Lisäksi tarvitaan toimijoiden verkostoitumista sekä koordinointityötä toiminnan vakiinnuttamiseksi ja kaksikielisten koulutuspolkujen turvaamiseksi. Tietenkin tarvitaan myös toimintaa tukevia talousratkaisuja, Karita Mård-Miettinen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Selvitykset on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella ja soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa yhteistyössä Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnan kanssa. Selvitysten pohjana on kaikkiin Suomen kuntiin lähetetty kysely, jota on täydennetty dokumenttien tarkastelulla sekä kuntahaastatteluilla eri puolilla Suomea.


Aiheeseen liittyvät julkaisut:

Sjöberg, S., Mård-Miettinen, K., Peltoniemi, A. & Skinnari, K. 2018. Kielikylpy Suomen kunnissa 2017. Selvitys kotimaisten kielten kielikylvyn tilanteesta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7370-4

 

 

 

Peltoniemi, A., Skinnari, K., Sjöberg, S. & Mård-Miettinen, K. 2018. Monella kielellä Suomen kunnissa 2017. Selvitys muun laajamittaisen ja suppeamman kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tilanteesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7391-9




Lisätiedot:

Yliopistonlehtori, FT, dosentti Karita Mård-Miettinen (Kielikylpyselvitys)
karita.mard-miettinen@jyu.fi
+358 40 805 5095

Tutkijatohtori, FT Kristiina Skinnari (Muun kaksikielisen toiminnan selvitys)
kristiina.skinnari@jyu.fi
+358 40 805 3351

kuuluu seuraaviin kategorioihin: