Ajankohtaista

Tivolien iloinen ja ankea historia

Kevään myötä kiertävät tivolit saapuvat suomalaiseen katukuvaan – juuri sopivasti vuoden riehakkaimman karnevaalin eli vapun alla! Nykyisin suosittua kansanhuvia ei kuitenkaan aina ole nähty iloisena asiana. Suomalainen sivistyneistö näki pitkään tivolit rappion ja paheen kehtoina.

– Tivoliperinne sai vasta viime vuonna lopullisen tunnutuksen osana kulttuuria, kun se valittiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Luettelo on osa UNESCOn maailmanlaajuista aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, toteaa Mikko Hiljanen Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta.

Mikko Hiljanen sekä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen lehtori Matti Rautiainen ovat tutkineet ja kirjoittaneet suomalaisen tivolin historiaa Tivoli Sariolan kautta. Tänä vuonna 130 vuotta täyttävän tivolin perusta laskettiin 15.6.1888, kun J.A.W. Grönroos avasi tivolimaisia huveja sisältävän telttansa Keravalla. Tivolia nykyään johtava Ville Sariola on perheyrityksenä pysyneen yrityksen viidennen sukupolven johtaja.

– Pitkään historiaan mahtuu paljon myös aikoja, jolloin tivoliyrittäminen on ottanut koville paitsi sitä kohdanneen vastustuksen, myös korkean huviveron ja sääolojen johdosta. Ne on aina kuitenkin voitettu sillä, että koko suku on sitoutunut vahvasti tivoliyrittämiseen, Hiljanen jatkaa.

Sota edesauttoi tivolien valtavirtaistumista

Tivolien vastustus oli erityisen kovaa ennen sotia. Varsinkin eliitti suhtautui penseästi tivoliin, joka heidän mukaansa veltostutti nuorisoa ja häiritsi muuten rauhallista maaseudun arkea. Vuonna 1935 51 kansanedustajaa tekikin eduskunnalle aloitteen tivolitoiminnan kieltämiseksi maaseudulla. Kaksi vuotta myöhemmin säädetyllä asetuksella kielto astui voimaan. Kaupungeissakaan toiminta ei ollut selviö, sillä poliisilla oli mahdollisuus evätä lupa tivolinpitoon.

– Sodalla oli suuri merkitys tivolien valtavirtaistumisessa. Jatkosodan aikana perustettiin etulinjan tuntumaan Karhumäkeen rintamativoli, missä sotilaat pääsivät hetkeksi pakoon sodan kauhuja. Sodan jälkeen Karhumäessä huveihin tottuneet miehet halusivat viedä myös perheensä tutustumaan tivoleihin, Hiljanen sanoo.

Tivolien maaseutukiellosta luovuttiin vuonna 1949. Tähän vaikutti jälleenrakentaminen ja sitä seurannut maaltamuutto. Tivolin ajateltiin lisäävän maaseudun vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, mikä päättäjien mukaan hidastaisi maaltapakoa.

Tivoli Sariolan historia Huvin huipulla julkistetaan lauantaina 21.4. Lahdessa, missä Tivoli Sariola viettää samana päivänä myös syntymäpäiviään. Pitkällä historialla on lukijalleen paljon muutakin annettavaa kuin pelkkä huvi.

– Pitkään tien päällä olleet Sariolat ovat alkuajoista saakka edustaneet rohkeutta viedä villejä ajatuksia käytäntöön, vahvaa sitoutumista yhteisöön sekä nähneet asiat lähes aina niiden valoisalta puolelta. Sarioloiden vaiheiden kautta on mahdollista oppia paitsi yrittämisestä ja johtamisesta, myös elämästä, Rautiainen kertoo.


Lisätietoja:

Mikko Hiljanen
mikko.hiljanen@jyu.fi
040 571 3348

Matti Rautiainen
matti.a.rautiainen@jyu.fi
040 805 3368

kuuluu seuraaviin kategorioihin: