Ajankohtaista

Väitös: 4.5.2018 Opetusdialogin laatu on yhteydessä oppimiseen (Muhonen)

Alkamisaika: perjantai 04. toukokuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: perjantai 04. toukokuuta 2018, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Ruusupuisto, RUU D104 Helena

Kuvassa Heli Muhonen, kuvaaja Sanni PöysäOpetusdialogin laatu luokkahuoneissa vaihtelee ja on yhteydessä oppilaiden arvosanoihin. KM Heli Muhonen havaitsi tämän kasvatustieteen väitöstyössään, joka käsittelee opetusdialogia esiopetuksessa ja alakoulussa.

Muhonen tarkasteli dialogin erilaisia malleja ja niiden laatua. Hän keskittyi tutkimaan opettajan tarjoamaa tukea sekä yhteistä tiedonrakennusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetuskeskustelun laatu on yhteydessä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen.

Keskustelun mallit vaihtelevat

Esi- ja alkuopetuksen oppitunneilta tunnistettiin sekä opettaja- että oppilaslähtöisiä dialogimalleja, joiden laatu vaihteli keskimääräisestä korkeaan. Opettajalähtöisissä dialogeissa opettajat hyödynsivät useita erilaisia strategioita aktivoidakseen oppilaita mukaan keskusteluun. Oppilaslähtöisessä mallissa opettajan tuki pohjautui aktiiviseen kuunteluun, jonka pohjalta oli mahdollista nostaa oppisisällön ymmärtämistä tukevia kysymyksiä.

Kuudennen luokan opetuskeskusteluissa havaittiin, että yhteisessä tiedonrakennuksessa jaettiin pääosin kolmentyyppistä tietoa: faktoja, kokemuksia ja mielipiteitä. Osa opetusdialogeissa keskittyi vain yhden tiedon tyypin jakamiseen, kun taas toisissa keskusteluissa tiedon tyypit sekoittuivat.

Opetuskeskustelun laadun todettiin myös olevan positiivisessa yhteydessä oppilaiden arvosanoihin äidinkielessä ja fysiikka-kemiassa kuudennella luokalla. Mitä korkealaatuisempaa dialogi luokassa oli, sitä parempia arvosanoja oppilaat näissä kahdessa aineessa olivat saaneet.

Opetussuunnitelma korostaa vuorovaikutusta

Se, millaisin keinoin opettaja tuki oppilaan osallistumista ja tiedonrakennusta oli yhteydessä dialogin laatuun. Tiedostamalla erilaisia strategioita ja tiedon tyyppejä opettajalla on mahdollisuus tukea laajempaa keskustelun kirjoa ja useampien oppilaiden osallistuminen yhteiseen tiedonrakennukseen keskustelun kautta.

Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa vuorovaikutuksen ja keskustelun merkitystä opetuksessa. Muhonen pitää tärkeänä, että dialogin määrää ja laatua opetuksessa pystyttäisiin lisäämään, jotta oppilaiden oppimista voidaan tukea paremmin. Opettajien dialogitaitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo opettajankoulutuksen aikana ja jatkaa keskustelevan opettamisen taitojen tukemista täydennyskoulutuksessa.

Dialogin käyttö opetusmenetelmänä tulisi myös aloittaa mahdollisimman aikaisin, kun lasten luontainen kiinnostus jakaa ja kysyä asioita on vielä suuri. Näin tuettaisiin parhaiten oppilaiden vuorovaikutustaitojen varhaista kehitystä sekä oppimista yhteisen keskustelun kautta.

Tutkimuksessa käytettiin Alkuportaat-seurantatutkimuksen luokkahuonevuorovaikutuksen havainnointiaineistoa (videoituja ja/tai ääninauhoitettuja oppitunteja) ja oppilaiden arvosanoja hyödyntäen sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.

KM Heli Muhosen kasvatustieteen väitöskirjan ”Educational dialogue in the classroom: Scaffolding, knowledge building and associations with academic performance” tarkastustilaisuus on perjantaina 4. toukokuuta 2018, 12.00, Ruusupuisto, RUU D104 Helena. Vastaväittäjänä on professori Kristiina Kumpulainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja

Heli Muhonen, 0445508256, heli.j.muhonen@jyu.fi

tiedottaja Anitta Kananen puh. +358 40 805 4142, tiedotus@jyu.fi  

Heli Muhonen valmistui ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta 2008. Hän valmistui vuonna 2014 kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli tutkimusavustajana ja tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella sekä apurahatutkijana. Tällä hetkellä Muhonen työskentelee tutkijana New York University Abu Dhabissa.

Tukea väitöskirjaan ovat tarjonneet Jyväskylän yliopiston rehtori sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö sekä Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Tutkimus on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, numerona 609, Jyväskylä 2018, ISSN 0075-4625;609, ISBN 978-951-39-7390-2 (PDF), ISBN 978-951-39-7389-6 (print). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7390-2

Abstract

The present thesis focuses on patterns of educational dialogue, their quality with respect to forms of teacher scaffolding and shared knowledge building, and the association between the quality of educational dialogue and students’ academic performance. The specific questions of interest are as follows: (1) to examine how teachers scaffold students in learning situations through dialogic teaching, (2) to identify patterns of shared knowledge building in educational dialogues, and (3) to investigate how the quality of educational dialogue is associated with academic performance. The data were drawn from the audio- and video-recorded lessons of the First Steps longitudinal study, which were collected from preschool (n = 16), Grade 1 and 2 (n = 70), and Grade 6 (n = 158) classrooms. Subsamples of transcribed lessons were employed in the qualitative analysis. The classroom observations were rated by the Classroom Assessment Scoring System (CLASS), and these scores and students’ grades in academic subjects were utilised in the quantitative analyses. First, two teacher-initiated and two student-initiated patterns of dialogic teaching were identified, in which the quality varied from moderate to high. The findings indicated that the quality of educational dialogue varies depending on teachers’ scaffolding strategies and on the extent of student initiation and participation in discussions during the early school years. Second, the sharing of three types of knowledge was identified in Grade 6 classrooms: facts, views, and experiences. The sharing of these three types of knowledge was identified as forming six knowledge-building patterns in educational dialogue. Finally, the quality of educational dialogue was found to be positively associated with students’ performance, measured by grades in academic subjects, in language arts and physics/chemistry in Grade 6. The qualitative analysis showed further that patterns of dialogic teaching characterised the quality of the language arts and physics/chemistry lessons. Overall, the results add to our understanding of the variation in the quality of educational dialogue and its associations with students’ academic performance.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: