Ajankohtaista

Väitös: 24.5.2018 Uudella otoskiintiöinnillä aika- ja kustannussäästöjä sekä tarkempia tuloksia (Keto)

Alkamisaika: torstai 24. toukokuuta 2018, 12.00

Päättymisaika: torstai 24. toukokuuta 2018, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Gamma

Mauno KetoOtoskiintiöinnin huolellinen suunnittelu johtaa merkittäviin aika- ja kustannussäästöihin alue- ja perusjoukkotason tilastolukujen tuottamisessa. Kehitetty otoskiintiöinti johti myös tarkempiin alue- ja perusjoukon tason tilastolukuihin kuin yleisessä käytössä olevat kiintiöinnit.

Näemme säännöllisesti uutisia otantaan perustuvista kysely- ja markkinatutkimuksista. Esimerkkejä ovat Ylen teettämä puoluekannatusmittaus (otos noin 2 500 18–79-vuotiasta henkilöä) sekä EK:n suhdannebarometri (otos noin 1 700 yritystä). Edellinen tutkimus tuottaa vain koko maan tason tuloksia, mutta jälkimmäisessä on mukana myös aluetaso. Tutkimukset, joissa erilaisia tilastolukuja tuotetaan ylimmän tason eli perusjoukon lisäksi sen osajoukoille, ovat yleistyneet.  Tilastokeskus julkaisee runsaasti kummankin tason tilastolukuja, kuten %-osuuksia, keskiarvoja jne. Osajoukot eli alueet ovat esimerkiksi väestöryhmiä, yritysluokituksia tai maantieteellisiä alueita kuten maakuntia.

Tutkimuksen kohteena olevat tilastoyksiköt muodostavat perusjoukon, josta otos poimitaan. Mauno Kedon perusolettamuksia olivat ennalta suunniteltu perusjoukon aluejako sekä budjettirajoitteista johtuva pieni kokonaisotoskoko, joka kiintiöidään alueille ennen varsinaista otantaa ja laskenta-vaihetta. Alueilta poimitaan kiintiöinnin mukaiset määrät tilastoyksiköitä. Otoksen satunnaisuudesta johtuen on tilastoluvuissa aina epävarmuutta, joka voi olla hyvinkin voimakasta, jos otoskiintiöinti on huonosti suunniteltu. Tavoitteena oli otoskiintiöinti, joka johtaa mahdollisimman tarkkoihin tilastolukuihin sekä alue- että perusjoukon tasolla.

Vain 1 % otoskokoon perustuvat koko maan ja maakuntien asuntojen kokonaisarvot

Reaalisena tutkimusaineistona oli koko maan kattava myytävien kerrostaloasuntojen rekisteri, jonka yli 20 000 asuntoa oli jaettu sijainnin mukaan 18 maakuntaan. Arvioitavia tilastolukuja olivat asuntojen hintojen kokonaisarvot maakunnittain ja koko maan tasolla. Ne laskettiin käyttämällä otosta, jonka koko oli vain 1 % asuntojen kokonaismäärästä, sekä tilastolliseen malliin ja aputietoon perustuvaa laskentatekniikkaa. Otoskiintiöinti kehitettiin laskentatekniikan sekä aiemman rekisteritiedon avulla. Kehitetyn kiintiöinnin suorituskykyä verrattiin eräisiin muihin kiintiöinteihin kokeellisin menetelmin.

Kedon ensimmäinen tutkimustulos oli, että malliin perustuva laskentatekniikka oli vähäisten otantaresurssien vallitessa onnistunut ratkaisu.

  • Merkittävin tutkimustulos oli, että kehitetty otoskiintiöinti johti tarkempiin alue- ja perusjoukon tason tilastolukuihin kuin yleisessä käytössä olevat kiintiöinnit. Sen kehittäminen vaati useita eri työvaiheita, mutta tämä kannatti, toteaa Keto ja jatkaa, että pienestä otoskoosta huolimatta saavutettiin kohtalaisen tarkat tilastoluvut. Tällä on merkitystä tutkimuksen aika- ja kustannussäästöjen kannalta.

Kiintiöinnin ennakkotietoihin kuuluvat käytetty malli ja laskentatekniikka, joiden valinta riippuu siitä, millaisia tilastolukuja tuotetaan ja millaisia ovat tutkimuksen muut puitteet.

  • Jos käytännön tutkimuksessa on tuotettava sekä alueellisia että perusjoukon tason tilastolukuja, on kaikki tutkimukseen liittyvä ennakkotieto tarpeellinen kiintiöintiratkaisua suunniteltaessa, korostaa Keto.

Tämän tutkimuksen perusjoukolle oli ominaista suuri vaihtelu alueiden kokojen sekä alueiden sisäisten ominaisuuksien välillä. Jatkotutkimusta tarvitaan kehitetyn kiintiöinnin suorituskyvyn testaamiseksi toisenlaisissa perusjoukkorakenteissa.

FL Mauno Kedon tilastotieteen väitöskirjan ”Optimal Sample Allocation Conditioned on a Small Area Model, Estimator and Auxiliary Data” (Pienaluemalliin, estimaattoriin sekä apumuuttujatietoon ehdollistettu optimaalinen otoskiintiöinti) tarkastustilaisuus torstaina 24.5.2018 klo 12:00 Agoran Gamma-salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Ralf Münnich (University of Trier, Saksa) ja kustoksena professori Pekka Neittaanmäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätietoja:

Mauno Keto, mauno.j.keto@student.jyu.fi, puh. 0440 365 587

Mauno Keto kirjoitti ylioppilaaksi Vaalan Lukiosta vuonna 1970. Hän suoritti FK-tutkinnon Jyväskylän yliopistossa ja sai FM-arvon vuonna 1976. Hän toimi vuodesta 1976 alkaen Mikkelissä kaupallisen koulutuksen opetus- ja hallintotehtävissä, viimeksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa vv. 2002-2015. Mauno Keto aloitti työn ohessa jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa v. 2006 ja suoritti FL-tutkinnon vuonna 2014. Hän jatkoi tämän jälkeen tohtoriopintojaan. Jatko-opintojensa aikana hän on toiminut useita kertoja espanjalaisessa Vigon yliopistossa vierailevana opettajana EU-ohjelmien puitteissa.

Teos julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Computing 279, ISSN 1456-5390, ISBN 978-951-39-7416-9 (painettu) ja ISBN 978-951-39-7417-6 (digitaalinen). Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7417-6

Lisätietoja

Mauno Keto
mauno.j.keto@student.jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: