Ajankohtaista

Historiankirjoitus Suomessa ja Ruotsissa -seminaari

Alkamisaika: torstai 24. toukokuuta 2018, 11.00

Päättymisaika: torstai 24. toukokuuta 2018, 18.00

Paikka: Seminaarinmäki, Historica-rakennus, sali H306, 3. kerros

Seminaari käsittelee historiankirjoitusta ja sen traditioita Suomessa ja Ruotsissa. Maiden historiantutkimuksen historian tarkastelussa on keskitytty yleensä joko Suomen tai Ruotsin ”oman maan” tutkijoiden toiminnan ja tutkimusten sisältöjen analyysiin. Mielenkiinnon kohteina ovat olleet muun muassa merkittävimmiksi katsotut henkilöt ja heidän ympärilleen muodostuneet, esimerkiksi kansalliseen historiankirjoitukseen tai rakennehistoriaan keskittyneet koulukunnat. Ilman vastausta ovat sen sijaan jääneet perustavanlaatuiset historiografiset kysymykset, kuten miten ja miksi Ruotsin ja Suomen historiankirjoituksen kuva maiden yhteisen ajan historiasta (vuoteen 1809 asti) on rakentunut sellaiseksi kuin se on, ketkä sen ovat luoneet ja millaisia menetelmiä ja lähteitä on käytetty. Entä kuinka maiden vuoden 1809 jälkeistä aikaa koskeva historiankirjoitus on muotoutunut?

Esitykset keskittyvät eri näkökulmista sekä erilaisia aineistoja ja menetelmiä hyödyntäen ensinnä siihen, miksi ja miten kuva Suomen ja Ruotsin historiasta on muodostunut sellaiseksi kuin se on. Seminaarin toinen keskeinen kysymys on, mistä Suomen ja Ruotsin historiografian erilaiset näkökulmat kumpuavat, ja kuinka kummassakin maassa historiaa on hyödynnetty kansallisten näkökulmien tukemiseen. Seminaariin esitykset koskevat Suomen ja/tai Ruotsin historian eri aikakausia. Lisäksi seminaarissa ollaan kiinnostuneita historiantutkimuksen historian suhteesta tieteensosiologiaan sekä erilaisista menetelmistä, joiden avulla voidaan arvioida tutkimusten ja toisaalta tutkijaverkostojen vaikuttavuutta (esimerkiksi bibliometriikka).

Aikataulu:

11.00–11.15, Saapuminen Historica-rakennukselle

11.15–13.15, Sessio 1

  • Petri Karonen, Jyväskylän yliopisto, Avaussanat
  • Petteri Impola, Jyväskylän yliopisto, Ruotsalaisten ja suomalaisten varhaismodernia aikaa koskevien väitöskirjojen bibliometrinen tarkastelu, 1990–2016
  • Elise Garritzen, Helsingin yliopisto, Tulkinnat, menetelmät ja tutkijan persoona: reformaatioaika 1900-luvun alun historiankirjoituksessa
  • Kenneth Partti, Jyväskylän yliopisto, Kielellisesti suuntautuneet menetelmät suomalaisissa ja ruotsalaisissa historian väitöskirjoissa 1970-2010

13.15–13.45 Kahvitus

13.45–15.45, Sessio 2

  • Andreas Granberg, Åbo Akademi, Kontinuitet eller diskontinuitet – Konkurrerande historieskrivning om Österbottens förhistoria: En tvärvetenskaplig debatt
  • Katja Tikka, Helsingin yliopisto, 1600-luvun kauppakomppaniat ruotsalaisessa ja suomalaisessa historiankirjoituksessa
  • Petteri Norring, Helsingin yliopisto, Eli F. Heckscher, Eino Jutikkala ja pohjoismainen yhteiskuntahistoria
  • Pasi Ihalainen, Jyväskylän yliopisto, Yhteinen edustuksellisuuden perinne demokratisoitumisen kynnyksellä 1917–1920

15.45–16.00 Kahvitus

16.00–18.00, Sessio 3

  • Katariina Lehto, Tampereen yliopisto, Esimoderni Turun akatemia osana Ruotsia, Eurooppaa ja tieteenhistoriaa
  • Anu Koskivirta, Jyväskylän yliopisto, Suomen itäinen historiakulttuuri 1800-luvun alkupuoliskolla
  • Miia Kuha, Jyväskylän yliopisto, Varhaismodernin ajan arkielämä ja kulttuurihistorian asema Suomen ja Ruotsin historiankirjoituksessa n. 1880–1900.
  • Antti Räihä, Jyväskylän yliopisto, Yleisesitysten valtakunta n. 1700–1809: painotukset ja tutkimustiedon siirtyminen Suomen ja Ruotsin historiografiassa

 

Lisätietoja: Petteri Impola, petteri.s.impola@jyu.fi tai Petri Karonen, petri.k.karonen@jyu.fi

Seminaari järjestetään osana Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta ”Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020 (Hirsu)”.

http://www.jyu.fi/hirsu/

https://www.facebook.com/yhteinenmenneisyyserilaisettulkinnat/

Lisätietoja

Petri Karonen
petri.k.karonen@jyu.fi
+358400247388
kuuluu seuraaviin kategorioihin: