Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Kysyttävää luonnosta?

 

Tätä kautta voit esittää kaikenlaisia luontoa koskevia kysymyksiä asiantuntijoille. Kysymykset voivat koskea kasveja, eläimiä, kodistasi tai puutarhastasi löytyneitä tuholaisia tms. Voit myös jättää mielestäsi mielenkiintoisia luontohavaintoja, jotka saattavat kiinnostaa tutkijoita. Kysymykset ja havainnot ohjataan parhaalle mahdolliselle asiantuntijalle ja niihin vastataan mahdollisimman pian suoraan kysyjälle (muista jättää yhteystietosi). Kysymyksiä ja vastauksia kootaan myös tälle sivulle.

 

Esitettyjä kysymyksiä tai havaintoja

 

Kysymys (useita heinäkuussa 2013): Lehmusten alta on paikoin löytynyt joukoittain kuolleita tai kuolevia kimalaisia, mikä on ymmärrettävästi herättänyt suurta ihmetystä lukuisten ihmisten keskuudessa.

Vastaus (Jari Haimi): Kimalaisten joukkokuolemat lehmuksissa ei ole kovin harvinainen ilmiö. Samanlaisia havaintoja on kertynyt viime vuosina ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Todennäköisin selitys ilmiölle on se, että kimalaiset syövät mielellään lehmuksissa elävien kirvojen mesikastetta ja jokin lehmuksen sokereista on ongelmallista kimalaisille, niiden ruuansulatus ei pysty käsittelemään tuota sokeria tai sitten se on jopa haitallista niille. Toki voi olla niinkin, että myös lehmuksen kukkien mesi voisi saada aikaan kimalaisissa saman vaikutuksen. Ilmiölle on myös tavallista, että hyvin pian (ehkäpä jo kimalaisten ollessa henkitoreissaan) hyönteispedot (etenkin ampiaiset ja muurahaiset) syövät kimalaisten pehmeät kudokset ja kimalaisista jää puiden alle vain ontto eläin. Lisäksi on todettava, että kimalaisia saattaa kuolla joukoittain myös muulloin ja muilla kasveilla. Joskus alkukesästä kuolleita kimalaisia löytyy kukkivien omenapuiden alta. Tässäkin niillä voi olla ongelmia ravinnon laadun kanssa, mutta monesti ongelmaksi on todettu yleinen ravinnon vähyys varhain kesällä. Toisaalta myös ampiaiset saattavat tappaa joukoittain kimalaisia, koska itse kärsivät alkukesästä ravinnon puutteesta ja kimalaiset ovat niille sopivaa saalista.

 

Kysymys (31.8.2012): Olimme tänään Ylöjärven Kurussa poikieni kanssa enduromopoilemassa. Huomasin reitillä käärmeen näköisen matelijan joka oli n 20 cm pitkä. Päältä kuparin värinen ja alta kellertävä. Poikani mukaan otuksen suussa oli hampaat kuin hiekkapaperia ( hän on vihkiytynyt lähinnä kalojen tutkimiseen ja ahvenella kuulemma on samanlaiset). Mielestäni otus muistutti pientä murenaa, vaikka vettä ei ole mailla halmeilla. Mikä mahtoi olla kyseessä?

Vastaus (Jari Haimi): Kuvauksesta tulee heti ensimmäisenä mieleen vaskitsa, joka on raajaton lisko, siis matelija. Niitä elää Etelä- ja Keski-Suomessa kohtuullisesti, mutta koskaan niitä ei tapaa montaa kerralla.

 

Kysymys (15.8.2012): Leikkasimme kuusiaitaa 14.8 iltapäivällä, kun siihen tuli pörräämään ampiaisen näköinen pörriäinen. Tämä oli kuitenkin monta kertaa suurempi kuin ampiainen. Se oli pituudeltaan n. 5 cm. Lisäksi peräpäässä näkyi n. 1 cm mittainen piikki. Väritykseltään ötökkä ei ollut ihan ampiaisen värinen vaan siinä oli ehkä vähän oranssin sävyä siivistä taaksepäin. Tietäisitteköhän näiden perusteella mikä se voisi olla?

Vastaus (Jari Haimi): Kuvaus osuu mielestäni parhaiten jättipuupistiäiseen, jonka aidanleikkuusta vapautunut kuusen tuoksu varmaan paikalle veti. Laji on kohtuullisen tavallinen ja levinnyt Lappiin asti. Liitän tähän linkin, jossa on kuva ja lyhyt kuvaus lajista, se löytyy lajina numero 10.

http://www.luomus.fi/seurannat/hyonteiskartoitus81/lajit.htm

 
Kysymys (9.11.2011): Keittiössämme on alkanut lentelemään pieniä perhosen näköisiä hyönteisiä. Niillä on kirjavat siivet, ja kun ne litistää sormien väliin, jää sormiin tummaa ”pölyä”. Mistä ötökät ja miten niistä pääsee eroon?
Vastaus (Jari Haimi): Kyseessä on mitä ilmeisimmin keittiökoisa (kutsuttu myös intianjauhokoisaksi, tieteellinen nimi on Plodia interpunctella). Keittiökoisan väritys on harmaan ja ruosteenruskean kirjava. Laji on nykyisin varsin yleinen keittiöissä ja elintarvikevarastoissa, ja sen toukka elää erilaisissa jauhoissa, leseissä, ryyneissä yms. Toukat siis nimenomaan pilaavat elintarvikkeita. Paras torjuntakeino on keittiön perusteellinen siivous. Kaikki elintarvikkeet tulee käydä huolellisesti läpi ja saastuneet heittää pois. Jäljellejääneetkin tulee sulkea tiiviisiin purkkeihin ja pakastaa.

 

Kysymys (5.10.2011): Kaverini otti mielenkiintoisen kuvan sienestysretkellään kallosta, joka ilmeisesti oli kuulunut hirvelle. Kallosta lähtee sarvet, jotka ovat kasvaneet pallomaisiksi "saparoiksi". Saparot kuvan mukaan ovat lähes 10cm halkaisijaltaan. Nämä saparot ovat kuin Palloporonjäkälää olisi istutettu suoraan päähän. Poronjäkälää se ei kuitenkaan ollut vaan kyse oli luuaineksesta. Minua jäi kuvan perusteella mietityttämään, että mistä oikein on kyse ja onko kuinka yleisestä, ja onko tämä eläin voinut jopa menehtyä tähän epämuodostumaan. - Kuvaa napsauttamalla saat suuremman kuvan.
Hirven sarvetVastaus (Jari Haimi/Jyrki Pusenius RKTL): Ilmiö tunnetaan ns. peruukkisarvina. Syynä on testosteronin sarvien kasvua säätelevän vaikutuksen estyminen. Taustalla voi olla kivesvaurio tai häiriö yksilön kehityksessä, myös ympäristön estrogeenien tavoin vaikuttavat aineet. Suomessa tällaisia sarvia on tavattu tähän mennessä harvoin.

 

Kysymys (25.9.2011): Oheisessa kuvassa näkyvä ”sikaripötkö” putosi ison päivänvarjon sisältä, kun ruuvasin varjoa irti talviteloille laittoa varten mökilläni Saarijärvellä. Onkohan tämä jonkin verhoilijamehiläisen tekemä sikaripötkö? Pystyykö lajia määrittämään tarkemmin? Pötkön sisällä ihan tyvellä oli keltaista jauhetta - todennäköisesti siitepölyä. Mitään muuta ei ollut. - Kuvaa napsauttamalla saat suuremman kuvan.
VerhoilijamehiläinenVastaus (Jari Haimi): Kyllä tästä on nimenomaan kyse, verhoilija- eli leikkurimehiläisen pesästä (Megachile-suku). Eivät ne hirmu harvinaisia ole, mutta noin ehjiä kokonaisia pesäpaketteja näkee harvoin. Lajia en uskalla mennä sanomaan, ne eivät ole ihan helppoja lajilleen määrittää. Lajeja meillä on kaikkiaan noin 15, eli ei hirveän paljon. Sikaripötkö on siis verhoilijamehiläisen pesä, jonka emo rakentaa tarkasti leikkaamistaan lehdenpalasista sopiviin ahtaisiin paikkoihin. Toukkakennot ovat pesässä peräkkäin ja toukkien ravinnoksi emo lataa siitepölyä.

 

Kysymys (1.9.2011): Millainen on vesirutto? Päijänteellä Haukanmaalla rannassa varsinkin naapurimme kohdalla lahden matalassa osassa on tänä kesänä kasvanut uusi kasvi. Kasvaa viikossa isoksi vedessä leijuvaksi ja kun repii sen juurineen ja nostaa laiturille, se näyttää narukasalta, jossa on vihreää ohutta haituvaa (lehtiä?) Naapuri on repinyt sitä, mutta heittänyt veteen takaisin. Taitaa juurtua uudelleen?
Vastaus (Jari Haimi): Kyllä kyseessä on ärviä (ilmeisimmin ruskoärviä). Ärviät kiinnittyvät pohjaan juurilla, karvalehti olisi vedessä irrallaan keijuva. Vesiruttu tämä kasvi ei ole. Kasvien ilmestyminen ei ollenkaan välttämättä ilmennä suurta muutosta veden laadussa, ruskoärviä varsinkin on tavallisempi puhtaammassa ja kirkkaammassa vedessä. Muutokset vesikasvillisuudessa voivat olla todella nopeita. Tämä kesä on ollut poikkeuksellisen lämmin ja tälläkin voi olla vaikutusta tilanteeseen.

 

Kysymys (3.7.2011): Laitumia niitettäessä niittokone osui yhteen jäniksen poikaseen joka kuoli. Muut kolme pääsivät karkuun, mutta huolettaa kun emo käy jatkuvasti kohdassa jossa pesue oli. Onko mahdollista, että emo ei löydä poikasiaan enää? Ojan takana kasvaa pitkä heinä johon poikaset ovat voineet piiloutua.
Vastaus (Jari Haimi): Kyllä jänis (siis tässä tapauksessa varmaankin rusakko) poikasensa löytää hajun perusteella, se on tosi tarkka ja hyvä siinä, vaikka heinä onkin alueella niitetty ja jäljelle jääneet poikaset ovat siirtyneet hiukan syrjään. Poikasten ja emon välillä on kommunikaatio, joka ei ole ratkaisevasti häiriintynyt toimistanne.

 

Kysymys (10.6.2011): Mikä aiheuttaa tammen (20-30 vuotta vanhoja) lehvustoille loisilmiön, joka on muodoltaan kuin valkoinen puuvillapallo, kuitenkin kiinteämpää ja kosteata. Kooltaan pallot ovat noin 1-5 cm halkaisijaltaan. Sisältä halkaistuna sisältää siemeniä (?) ja muuta puuainesta oksasta? Tammet sijaitsevat Paraisilla, Lielahden saaressa. - Kuvaa napsauttamalla saat suuremman kuvan.
Tammenäkämät
Vastaus (Jari Haimi/Kari Heliövaara HY): Kyseisen muodostuman tammessa saa aikaan pieni äkämäpistiäisiin kuuluva hyönteinen, tieteelliseltä nimeltään Andricus quercusramuli.
Jyväsjärvi nyt

Jyväsjärvi nyt

Työelämäyhteydet

Alumnisivut

Työharjoittelu

Keski-Suomen LUMA-keskus

LUMA KS