Tiedeblogi

Tero Heikkilä: Tieteessä rakkaalla lapsella on hieno nimi – entä yliopistolla?

Tero Heikkilä, kuvaaja Petteri Kivimäki
Tero Heikkilä, kuvaaja Petteri Kivimäki

Sveitsiläinen ystäväni on intohimoinen tieteen seuraaja. Hänellä itsellään ei ole tutkijataustaa, mutta hän lukee paljon tiedettä popularisoivaa kirjallisuutta. Parisen vuotta sitten hän oli kiinnostunut Higgsin bosonista tai – kuten hän sanoi – jumalhiukkasesta. Toisaalta hän ei tiennyt mikä on bosoni

Higgsin bosoni, samoin kuin vaikkapa kvarkit ja neutriinot, ovat onnistuneita esimerkkejä siitä kuinka monimutkainen asia yksinkertaistuu sille annetun nimen myötä. Hiukkasfyysikot ovatkin kunnostautuneet hyvien nimien keksimisessä. 

Nimestä tulee monesti paljon tunnetumpi kuin sen kuvaamasta ilmiöstä, mutta myös itse tutkittu asia saa sitä kautta huomiota. Paljon tarkempi nimi Higgsin bosonille olisi vaikkapa alkeishiukkasten väliseen mittakenttään liittyvään spontaaniin symmetriarikkoon assosioituva kollektiivinen amplitudimoodi, mutta se ei varmaankaan saisi yhtä paljon huomiota kuin Higgsin bosoni saati jumalhiukkanen. 

Osataan sitä muuallakin. Omaa alaani lähellä olevan kvantti-informaation piirissä keksittiin kaksi kvanttimekaaniseen lomittumiseen läheisesti liittyvää menetelmää. Toiselle annettiin nimi tiheä koodaus (dense coding) ja toiselle – Star Trek –sarjasta lainattuna – kvanttiteleporttaus (quantum teleportation). Menetelmät ovat sinänsä yhtä mielenkiintoisia, mutta arvaapa kumpaan liittyen on helpompi julkaista artikkeleita Nature- tai Science-lehdessä. 

Hyvä nimi on ensisijaisen tärkeä mielikuvien luomisessa ja viestin perille menossa. Tästä saankin aasinsillan Jyväskylän yliopistoon, jonne tulin neljä vuotta sitten Aalto-yliopistosta. Aaltoon verrattuna Jyväskylällä on useita vahvuuksia, mutta yksi iso heikkous: kansainvälisesti ajateltuna todella hankala nimi. Ulkomaisten kollegoideni sitä on vaikea lausua saati muistaa. Siihen nähden olemme pärjänneet yllättävänkin hyvin muun muassa mainetta eli muiden mielikuvaa mittaavissa yliopistorankingeissa. 

Mutta mikä olisi parempi nimi? Aalto oli onnistunut valinta yliopistolle, joka yhdisti tekniikan, rahan ja taiteen. Minusta Jyväskylän yliopistoa luonnehtivat parhaiten teemat sivistys ja monipuolisuus. Miten ne saisi esiin suoraan yliopiston nimessä? Canth-yliopisto olisi minusta aika komea nimi, jollei sillä olisi englanninkielisen silmissä (can’t) ja korvissa (lienee tarpeetonta selittää) huonoa klangia. 

Toisaalta nimen pitäisi olla mielellään selvää suomea, mutta mielellään ulkomaalaisellekin helposti lausuttavassa muodossa. Uno (Cygnaeus) voisi olla lyhyt ja ytimekäs, ja kertoa italialaisillekin yliopiston tulevan rankingsijoituksen, mutta taitaa assosioitua liikaa Turhapuroon. 

Yksi mahdollisuus olisi myös hyvä lyhenne, mutta nykyiset JY (englanniksi dsei vai) tai JU eivät ole kovin toimivia. 

En ole hiukkasfyysikko, joten en keksi hyvää nimeä. Kutsunkin blogin lukijat ehdottamaan omia vaihtoehtojaan. Parhaan ehdotuksen tekijä palkitaan nimeämättömällä määrällä mainetta ja kunniaa. 

Tero Heikkilä, fysiikan professori, 30.8.2017 

URN:NBN:fi:jyu-201708303614

Erkki Kolehmainen
Erkki Kolehmainen says:
torstai 31. elokuuta 2017, 15.04
Tiedettä myydään mielikuvilla kuten kaikkea muutakin. Higgsin bosonin, kvarkkien ja neutriinojen olemassaolo ja ominaisuudet on saatu selville kokeilla. Fyysikot tuntevat nämä koejärjestelyt ja sen perusteella voivat kuvitella ja mallintaa, millaisia nuo kokeiden paljastamat hiukkaset ovat. Jos hiukkasen tai ilmiön nimi on osuva, se kertoo jotakin olennaista kohteestaan. Esim. neutriino ja neutroni ovat "neutraaleja" vailla sähkövarausta. Hiukkasen tai ilmiön nimi ilman kokeellista perustaa ei kerro kuitenkaan yhtään mitään oli se sitten iskevä tai ei. Uskovien tarjoama Jumalaan perustuva maailman synnyn selitys ja ikuisuuteen tähtäävä elämän tarkoitus ovat pelkkää mielikuvitusta, koska kukaan ei ole tietääkseni kokeellisesti selvittänyt Jumalan olemassaoloa eikä ominaisuuksiakaan. Eli nimellä voidaan myös hämätä ja antaa ihmisille väärä illuusio, että asia on totta, kun sillä on nimi. Tämä pitää valitettavasti paikkansa joskus myös fysiikassa. Esim. pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta eipä niiden suoraa havaitsemista ole tainnut kukaan vielä tähän mennessä raportoida.

Suomessa ovat yliopistot perinteisesti nimetty paikkakunnan mukaan, mutta Aalto yliopisto älysi siepata Aalto-nimen, joka olisi sopinut myös JY:lle. Alvar Aallon vaikutus näkyy Jyväskylässä erityisen voimakkaasti mm. Aallon piirtämässä yliopiston päärakennuksessa. Tero Heikkilän tarjoama Uno on hyvä. Muistan vieläkin sprintteri Pietro Mennean 100 m:n voiton jälkeen seisomassa etusormi pystyssä merkkinä, että minä olen "numero uno". Kuitenkin saman logiikan mukaan JY voisi olla Alvar University (AlU). Vielä lyhenteistä puheen ollen UCF ei käy, koska University of Central Florida on sen jo ominut. En tiedä olisiko University of Middle Finland (UMF), University of Lake Finland (ULF) tai peräti University of Lake Päijänne (ULP) hyviä?

Kunniaa en voi enää menettää ja mainettakin on näin emeritus proffalle jo ihan riittävästi.
Heikki Penttilä
Heikki Penttilä says:
perjantai 01. syyskuuta 2017, 11.21
Schildt University.

Wolmar Schildt perusti 7.3.1860 Jyväskylän yliopistorahaston. Schildin nimen käytölle on siis erinomaiset perusteet.

Vaikka Schildtin nimessä on konsonantteja suomalaisille liikaa peräkkäin (varauduttava versioihin Shcildt, Schild, Schilt, jne) se on oikeasti helppo ääntää. Se on myös Jyväskylää yksinkertaisempi tavata ulkomaalaisille.

Schildt-Kilpisen suvulla tietysti on Schildt-nimen käyttöön ensisijainen oikeus, mutta en oikein usko, että he ainakaan kovasti olisivat kunnianosoitusta vastaan.
@real_aalto
@real_aalto says:
perjantai 01. syyskuuta 2017, 11.57
Jyväskylän yliopisto voisi olla vaikka the "Real Aalto" ;) Olihan itse maailmankuulu Alvar Aalto kuitenkin ensisijaisesti Jyväskylän miehiä.
Kari Naskinen
Kari Naskinen says:
maanantai 04. syyskuuta 2017, 16.17
Alemmuuskomplesiko siellä nyt vaivaa, kun suomen kieli ja Jyväskylä eivät muka kelpaa? Tuosta Uuno-ehdotuksesta tuli mieleen tänään Kouvolassa esitetty vaihtoehto kaupungin
 uudeksi nimeksi: Porukka.
Panu Halme
Panu Halme says:
tiistai 05. syyskuuta 2017, 09.14
Järvi-Suomi on vielä vapaana varastettavaksi nimikisassa. The only University of the Land of Thousand Lakes. Ei ku joo, liian pitkä. Siispä Lakeland University.
Olen samaa mieltä siitä, että vanhoihin nimiin hirttäytyminen voi olla kohtalokasta. Tiedelehdissä ainakin bilsassa olemme jo pelin menettäneet. Siinä missä me pidimme lintutieteen lehden nimenä Ornis Fennica, naapurit vaihtoivat Ornis Scandinavica -nimen muotoon Journal of Ornithology. Nyt heidän lehtensä on alan johtavia, meidän riutuu tuskissaan. Suomalainen eläintieteen lehti on edelleen Annales Zoologici Fennici ja taso on, no joo, kohtuullinen. Luulenpa, että vaikka European Journal of Animal Ecology toimisi kuitenkin paremmin. Näitä kannattaa miettiä.
Andreas Johansson
Andreas Johansson says:
keskiviikko 20. syyskuuta 2017, 15.15
I mina öron låter University of Central Finland som ett väldigt bra förslag. Det är internationellt gångbart, intuitivt beskrivande av universitetets plats och fungerar på alla relevanta språk. Som förkortning skulle kunna användas UCFIN (med smeknamnet Josefin) och därmed undvika ihopblandning med Florida. Passar bra för ett universitet som står upp för feministiska värden.
Lisää kommentti

You can add a comment by filling out the form below. Plain text formatting. Web and email addresses are transformed into clickable links. Comments are moderated.