Kasvatustieteiden tiedekunta

Tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueet

Tiedekunnan tutkimustoiminnan tutkimusstrategiassa nimetyt vahvuusalueet

Sisällysluettelo

I Oppimisyhteisöt ja vuorovaikutus kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa

II Kasvatuskulttuurit, lapsuus ja hyvinvointi

III Ammatillinen kasvu ja oppimisen ohjaaminen


I Oppimisyhteisöt ja vuorovaikutus kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa

  • Yhteisöllisyys, yksilöllisyys ja identiteetin muotoutuminen

Teema-alueella ovat tutkimuksen kohteena seuraavat kysymykset: Mikä on hyvä yhteisö, millä ehdoilla ja miten erilaiset ympäristöt tukevat erilaisten oppijoiden osallisuuden rakentumista ja muotoutumista? Tutkimuksissa etsitään tekijöitä, jotka edistävät tai rajoittavat aktiivisen toimijan roolin rakentumista erilaisissa konteksteissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten yksilön oppimishaasteet ja yhteisön tarjoamat mahdollisuudet kohtaavat ja millaisia yhteyksiä tällä on yksilön persoonallisen ja sosiaalisten identiteettien rakentumiseen. Yhteisön diskursiiviset normit voivat yhtä hyvin tukea kuin rajoittaa aktiivista osallistumista kollektiiviseen tiedon luomiseen. Näiden analysointi ja näkyväksi tekeminen on tutkimuksen tärkeä tehtävä. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa myös siitä, millaisia resursseja yhteisöön osallistuminen edellyttää ja millaista yksilöllistä oppimista se tuottaa. Tutkimus kohdistuu erilaisiin kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteihin.

  • Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen

Teema-alueen erilaisten muotojen tutkimus etsii vastauksia kysymykseen, millaisia välittäviä prosesseja (esimerkiksi tutkiva puhe, oppimisympäristön työvälineet, sosiaalinen symmetria, yhteenkuuluvuuden tunne ja emotionaalinen ilmapiiri) yhteisöllinen oppiminen edellyttää. Edelleen keskeinen kysymys on, millaista yhteisen tiedonrakentamisen ja siinä tapahtuvien merkitysneuvottelujen tulisi olla, jotta ne edistäisivät laadukasta oppimista ja luovaa yhteistoimintaa (creative collaboration). Yksilöllisten ja yhteisöllisten prosessien välinen suhde sekä niitä välittävän vuorovaikutuksen luonne nousee tällöin tarkastelun kohteeksi. Toisaalta mielenkiinnon kohteena on tarkastella oppimistoiminnan kulttuurista välittyneisyyttä ja sitä kautta laajemman oppimis- ja opetuskontekstin merkitystä yhteisöllisissä oppimistilanteissa ja niissä tapahtuvissa merkitysneuvotteluissa.

  • Uudet oppimisympäristöt ja pedagogiset käytänteet

Teema-alueella sosiokulttuuristen teorioiden mukaiset opetus- ja oppimisnäkemykset suovat mahdollisuuden uudenlaisiin kasvatuksellisiin vuorovaikutustilanteisiin ja opetusoppimis-prosesseihin. Tutkimuksen kohteena ovat oppilaiden ja opettajan osallistumisen rakenteet ja prosessit, jotka määrittävät, millaisia osallisuuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia osallistujilla on tiedon luomisessa. Tutkimuksen kohteena on, miten yhteisistä merkityksistä neuvottelu ja yhteinen tiedon luominen rakentuu koko oppimisryhmän tai -yhteisön vuorovaikutuksen oleelliseksi ja onnistuneeksi toimintatavaksi. Tiedekunnassa tehtävä ainepedagoginen tutkimus on eri tieteenalojen pedagogista ja koulukasvatuksen soveltavaa tutkimusta.  Erityisen kiinnostuksen kohteena on opettajan roolin uudelleen muotoutuminen uusissa oppimisympäristöissä ja pedagogisissa käytännöissä.

 

II Kasvatuskulttuurit, lapsuus ja hyvinvointi

  • Lapsuuden kulttuurit ja lapsipolitiikka

Lapsuuden kulttuurien ja lapsipolitiikan tutkimus on keskittynyt erityisesti varhaiskasvatukseen ja erityispedagogiikkaan. Useimpia varhaiskasvatukseen keskittyviä tutkimushankkeita yhdistää sitoutuneisuus monitieteisen lapsuudentutkimuksen teorettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin ja tutkijoita motivoi tutkimuksen suuntaaminen yhteiskunnallisesti perusteltuihin kysymyksenasetteluihin ja tutkimusteemohin. Vahvuusalue on kehittymässä aidosti monitieteiseksi tutkimuskentäksi. Esimerkkeinä teema-alueen tutkimushankkeiden tutkimusteemoista voidaan mainita mm. toimijuus lasten hyvinvoinnin komponenttina, lasten toimijuuden mahdollistavat materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset resurssit, osallistumisen ja kuulemisen käytännöt lasten jokapäiväisissä toimintaympäristöissä sekä hyvinvoinnin tuotantoprosessit ja politiikat.

Erityispedagogiikan Varhaisvuodet ja erityiskasvatus (VARHE) –tutkimusalue sijoittuu tälle teema-alueelle: tavoitteena on kehittää ammatillisia käytäntöjä, joissa keskeistä on tukea eritystuen tarpeessa olevia lapsia ja heidän perheitään moniammatillisen yhteistyön menetelmin. Teema-alueelle sijoituu myös ennaltaehkäisevien toimintatapojen tutkimus ja kehittäminen.

  • Vanhemmuus, perhe ja kotikasvatus

Teema-alueella tutkitaan kasvatusajattelua, sen ilmenemistä vanhemmuudessa ja perhesuhteissa sekä vanhemmuuteen kasvamisessa. Pohdintaan esimerkiksi sitä, millaisilla käsitteellisillä välineillä voidaan tutkimuksellisesti lähestyä perheessä tapahtuvaa kasvatusta. Tutkimusintressit kohdistuvat arjen vuorovaikutukseen, erilaisiin perhettä ja vanhemmuutta koskeviin käytänteisiin ja asenteisiin. Useimmiten perhettä ja kasvatusta tarkastellaan vanhempien näkökulmasta. Tutkimukselliset lähestymistavat vaihtelevat filosofis-teoreettisesta käsiteanalyysista empiiriseen tutkimukseen. Vanhemmuuden ja vanhemmuuteen kasvamisen tutkimuksessa tukeudutaan myös monitieteiseen perhetutkimukseen ja sen metodologiaan.

 

III Ammatillinen kasvu ja oppimisen ohjaaminen

  • Ammatillinen identiteetti ja oppimisyhteisöt

Teema-alueella tutkitaan työssä oppimisen ja ammatillisen identiteetin rakentamisen haasteita, rajoitteita ja ongelmia. Tarkoituksena on analysoida ja selvittää, miten ammatillinen identiteetti ja subjektius rakentuvat ajankohtaisissa työelämän konteksteissa. Tavoitteena on tuottaa uutta teoreettista tietoa ja käsitteellisiä malleja, joiden avulla voidaan ymmärtää toimivan aikuisen kasvu- ja kehitysprosesseja sekä niitä yhteisöllisiä prosesseja, jotka edistävät tai rajoittavat oppimista työssä ja työprosesseja jäljittelevissä oppimisympäristöissä. Tut­kimuksessa keskitytään erityisesti sellaisiin töihin ja ammatillisiin konteksteihin,joissa keskeisiä ovat sosio-emotionaaliset prosessit. Tarkoi­tuksena on kehittää sellaisia metodologisia lähesty­mistapoja, jotka tukevat henkilöiden osallisuutta, identiteettiä ja toimijuutta sekä auttavat rakentamaan yhtei­söllistä osaamista autenttisissa työympäristöissä ja niitä jäljit­televissä op­pimisyhteisöissä.

  • Opettajaksi kasvu ja kehittyminen

Teema-alueella tutkimuksen kohteena on opettajuus ja sen kehittyminen koko opettajan uran aikana. Opettajan ammatillista kasvua tutkittaessa kiinnostuksen kohteena on opettajan ajattelu ja toiminta. Niitä tarkastellaan suhteessa yhteiskunnalliseen kontekstiin ja siinä tapahtuviin muutoksiin.

  • Elinikäinen /Elämänlaajuinen ohjaus

Teema-alueella kiinnostuksen kohteena on monitieteinen teoreettinen ja empiirinen tutkimus ohjauksen merkityksestä koulutuksessa ja työelämässä sekä niiden muutoksissa. Ohjaus nähdään jatkumona, joka alkaa koulussa uran- ja koulutusvalinnan ohjauksena ja jatkuu työelämän muutostilanteisiin liittyvänä ohjauksena. Ohjausalan tutkimusta on suunnttu erityisesti opinto-ohjaajan työhön ja koulutukseen, korkea-asteen ohjaukseen, monikulttuuriseen ohjaukseen ja aikuisten ohjaukseen työelämässä. Ohjauksen koulutus- ja tutkimusyksikkö on mukana toimijana Jyväskylän yliopiston ohjausalan osaamiskeskuksessa.

Kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksen painopistealueet oppiaineittain


Erityispedagogiikka:

Tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on koko elämänkaaren kattava kehitys ja oppiminen. Tutkimuksen painopistealueet ovat:

1. Lapsen ja perheen arki erityiskasvatuksessa
2. Oppimisen ja osallistumisen erityispedagogiset ratkaisut
3. Erilaisuuden ja erityiskasvatuksen sosiokulttuurinen asema.

Lisätietoa erityispedagogiikan tutkimustyöstä tästä.

 

Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede:

Tutkimus- ja opetusohjelmassamme korostuu monitieteinen kasvatuksen ja koulutuksen ongelmien tutkimus koko elämänkulun näkökulmasta. Laitoksemme tutkijat ovat mukana paitsi useissa kotimaisissa myös kansainvälisissä tieteidenvälisissä tutkimus- ja koulutushankkeissa lapsuus- ja perhetutkimuksen sekä aikuiskasvatuksen ja gerontologian aloilla. Tutkimusprofiiliamme kuvastavat laitoksemme kolme vahvuusaluetta:

1. Yhteisöllinen oppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt
2. Kasvatusajattelu, vanhemmuus ja perhesuhteet
3. Ammatillinen identiteetti ja aikuisena oppiminen

Lisätietoa kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkimustyöstä tästä.


Varhaiskasvatustiede:

Varhaiskasvatus on monitieteinen tutkimusalue. Laaja-alaisuus näkyy myös tutkimusprofiilissa. Tutkimuksemme keskittyy seuraaville alueille:

1. Lapsuus, kasvuympäristöt ja lasten hyvinvointi
2. Varhaisvuosien pedagogiikka, kehitys ja oppiminen
3. Varhaiskasvatustyön kehittäminen ja arviointi

Lisätietoa varhaiskasvatustieteen tutkimustyöstä tästä.


Rehtori-instituutti:

1. Johtajuus ja rehtoriuden kehittyminen
2. Oppilaitoksen muutosprosessit ja toimintakulttuurin kehittäminen
3. Oppimisen ja osaamisen kehittäminen ja johtaminen
4. Opetustoimen hallinnon, arvioinnin ja johtamisjärjestelmien kehittäminen

Lisätietoa Rehtori-instituutin tutkimustyöstä tästä.

 

Opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksen painopistealueet:

Opettajankoulutuslaitos harjoittaa eri muodoissa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen pohjautuvaa korkeinta opetusta. Laitoksen tutkimuksen painoalueita ovat:

1. Koulun ja opettajankoulutuksen kehittämisen tutkimus
2. Opettajuuden ja oppimisprosessien tutkimus
3. Ainepedagoginen tutkimus
4. Ohjausalan tutkimus

Lisätietoa opettajankoulutuslaitoksen tutkimustyöstä tästä.