21.09.2015

Tutkimuksen tuloksia

Takaisin

Tulokset 8-vuotiaiden lasten käyttäytymiseroista tukivat mallia (Pitkänen, 1969) ja synnyttivät kiinnostuksen sen seuraamiseen, onko lapsena havaittavilla eroilla merkitystä heidän kehityksensä kannalta. Keski-ikään jatkunut kehityksen seuraaminen on JYLS-tutkimuksessa edennyt seuraavilla linjoilla sekä niiden vuorovaikutuksen tarkasteluna: persoonallisuuden kehitys, koulutuksen ja työuran eteneminen, perhe-elämä, terveystottumukset ja terveydentila sekä yhteiskuntaan sopeutuminen. Osittain viitekehyksenä on ollut emootioiden ja käyttäytymisen malli, osittain muut teoreettiset lähtökohdat tutkimuksen ongelman asettelusta riippuen. Tulokset ovat osoittaneet kehityksellistä jatkuvuutta ja itsesäätelyn (kasautuvaa) merkitystä elämän eri aloilla.

Erityisen kiinnostavaksi on JYLS-tutkimuksessa noussut myönteisen kehityksen eteneminen ja sen perusta. Kehityksellistä jatkuvuutta on todettu muun muassa uraorientaatiossa (Pulkkinen, Ohranen & Tolvanen, 1999), sosiaalisessa toimintakyvyssä (Pulkkinen, Nygren & Kokko, 2002), myönteisessä suhtautumisessa elämään (Feldt, Mäkikangas & Aunola, 2006), työuran välittävässä merkityksessä myönteisen kehityksen kannalta (Pulkkinen, Feldt & Kokko, 2006), persoonallisuuden tyyleissä (Pulkkinen, Feldt & Kokko, 2005) ja identiteetin kehityksessä (Fadjukoff, Pulkkinen & Kokko, 2005; Fadjukoff & Pulkkinen, 2006).

Jatkuvuutta ja kasautumista tapahtuu myös parisuhteessa (U. Kinnunen & Pulkkinen, 2003), työn ja perheen yhteensovittamisessa (U. Kinnunen, Feldt, Geurts & Pulkkinen, painossa; Rantanen, Pulkkinen & Kinnunen, 2005), sosiaalisen toimintakyvyn ongelmissa (Rönkä, Kinnunen & Pulkkinen, 2001), yhteiskuntaan sopeutumisessa (Hämäläinen & Pulkkinen, 1995), aggressiivisuudessa (Kokko & Pulkkinen, 2005), pitkäaikaistyöttömyydessä (Kokko & Pulkkinen, 2000; Kokko, 2006), työn ja terveyden välisissä yhteyksissä (Kivimäki, Virtanen, Elovainio & Vahtera, 2006), tupakoinnissa (Pulkkinen & Kallio, 1988), alkoholin käytössä (Pitkänen, Lyyra & Pulkkinen, 2005), ylipainoisuudessa (M-L Kinnunen, Pietiläinen & Rissanen, 2006) sekä sydän ja verisuonitautien riskitekijän, metabolisen oireyhtymän kehityksessä (M-L. Kinnunen, Kokkonen, Kaprio & Pulkkinen, 2005).

Monet kehityksellistä jatkuvuutta koskevista tuloksista on saatu aineistoon pohjautuvissa väitöskirjoissa, jotka koskevat sosiaalista toimintakykyä (Rönkä, 1999), pitkäaikaistyöttömyyttä (Kokko, 2001), mediaväkivaltaa (Mustonen, 1997), miesten elämäntyylejä (Perttula, 1998), emootion säätelyä (Kokkonen, 2001), kiintymyssuhteita (Männikkö, 2001), vanhemmuutta (Metsäpelto, 2003), terveyttä (M-L. Kinnunen, 2005) ja alkoholin käyttöä (Pitkänen, 2006). Tutkimusaineisto on ollut perustana monille pro gradu –tutkielmille, joiden pohjalta on kirjoitettu myös artikkeliväitöskirjojen ensimmäisiä artikkeleita sekä Psykologia-lehdessä julkaistuja artikkeleita.

Kansainvälisten vertailujen perusteella kehityksellistä jatkuvuutta koskevat tulokset ovat yleistettäviä Kanadaan (Pulkkinen & Tremblay, 1992), Yhdysvaltoihin (Dubow, Huesmann, Boxer, Pulkkinen & Kokko, 2006) ja Ruotsiin (Kokko, Bergman & Pulkkinen (2003).