Kasvatustieteiden tutkimushankkeet

Otsikko Kuvaus
Active physical education lessons for all pupils - application of the CPE model Tutkimuksessa pyritään lisäämään omaehtoista liikkumista, erityisesti koululiikunnassa inaktiivisten lasten kohdalla. Tutkimukseen osallistuu 4.–6.-luokat kahdesta jyväskyläläisesta alakoulusta ja siina tarkastellaan koululiikuntaan, tunnetaitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja liikuntaharrastuneisuuteen liittyviä kokemuksia.
ActLib – lasten ja nuorten monikielisyyteen kasvu ja sen vahvistaminen Monikielinen kirja-arkku -hankkeessa on tavoitteena monikielisyyden ja -kulttuurisuuden valjastaminen osaksi oppimista. Siinä ohjataan kielikoulutuksesta vastaavia opettajaryhmiä laaja-alaiseen kielitietoiseen opetukseen siten, että he rakentavat tekstipohjaisia oppimiskokonaisuuksia yhdessä. (Kauppinen)
AdaptGuide – Opettajan ohjauksen sopeuttaminen eri luokkatasoille teknologia-avusteisessa luonnontieteen ja matematiikan ongelmanratkaisussa Hankkeessa tarkastellaan opettajiksi opiskelevien ja tietokoneohjelman antamaa oppimisen ohjausta alakoulun oppilaille, kun he ratkaisevat matematiikan ja luonnontieteiden ongelmia dynaamisia representaatioita manipuloimalla. Tavoitteena on ymmärtää eri ikäisten oppilaiden ohjaustarpeita ja sitä, kuinka opettajat sopeuttavat ohjauksensa oppilaiden tarpeisiin. Aineisto kerätään luokanopettajiksi opiskelevien interventiokurssilta. Opiskelijat toteuttavat oppitunteja toisella, neljännellä ja kuudennella luokalla. Näillä tunneilla he ohjaavat oppilaita heidän ratkaistessaan ongelmia, joissa hyödynnetään dynaamisia representaatioita. Toteutettavat tunnit videoidaan. Aineiston analyysissa tarkastellaan sitä, miten opettajan ohjaus on yhteydessä oppilaiden ikään, ongelmanratkaisun vaiheeseen ja tietokoneohjelman antamaan ohjaukseen. Projekti tukee tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittämistä tarjoamalla mahdollisuuden ottaa huomioon tehokkaan oppimisen mahdollistavan tuen määrä ja laatu. (Hähkiöniemi, Nieminen, Lehtinen)
After-school care in Sweden and Finland The study focuses on dilemmas related to the negotiations of after-school care arrangements among Swedish and Finnish mothers. The dilemmas become visible as mothers navigate moral discourses on childhood and parenting while telling stories about their everyday experiences with after-school care. The data consist of interviews with three Swedish and six Finnish mothers. Narrative analysis was used.
Akateemisten tekstitaitojen tukeminen yliopistossa Tutkimuksessa yliopisto-opiskelijat saivat akateemisiin tekstitaitoihin liittyvää ohjausta perusopintojen kasvatuspsykologian kurssilla, joka toteutettiin lukupiirityöskentelynä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijat rakensivat tietoa lukupiirissä ja hyötyivätkö opiskelijat saamastaan ohjauksesta. (Marttunen, Kiili, Laakso)
Alkuportaat seurantatutkimus: Lapset, vanhemmat ja opettajat koulupolulla Alkuportaat-tutkimus on kymmenen vuoden seurantatutkimus esiopetuksesta 9. luokalle. Tutkimuksessa on selvitetty lukutaidon, matemaattisten ja sosiaalisten taitojen sekä motivaation kehitystä ja niihin liittyviä riskitekijöitä. (Lerkkanen, Poikkeus, Pakarinen)
Alle kolmivuotiaat varhaiskasvatuksen siirtymissä Hankkeessa tarkastellaan erilaisia varhaiskasvatukseen sisältyviä siirtymiä, joita alle kolmivuotiaat kohtaavat arjessaan. (Rutanen)
ALW-21 Toimijuutta edistävään työssä oppimiseen Prosessit, kriittiset edellytykset ja tulokset -tutkimushankkeen tavoitteena on tunnistaa ja analysoida, mitkä ovat toimijuutta edistävän työssä oppimisen avainprosesseja, kriittisiä edellytyksiä ja tuloksia.
Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen muuttuvassa työssä Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisen toimijuuden monitasoinen vahvistamisohjelma, joka lisää yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotason välisiä kytkentöjä. Rakennettavan ohjelman tavoitteena on edistää 1) työntekijöiden ammatillista uusiutumista ja työssä oppimista sekä 2) työyhteisöjen ja organisaation uusien työkäytänteiden kehittämistä. (Eteläpelto)
Argumentoiva lähdeperustainen kirjoittaminen ja sen tukeminen yliopistossa Hankkeessa kehitetään verkkotyökalua (Pohtimiskaavio), jota yliopisto-opiskelijat voivat käyttää lähdeperustaisen kirjoittamisen tukena. Pohtimiskaavio tarjoaa yliopisto-opiskelijoille tukea erityisesti tieteellisten lähteiden argumentatiiviseen analysoimiseen ja lähteisiin perustuvien synteesien laatimiseen. (Marttunen, Kiili)
ARONI – Argumentoiva tutkiva oppiminen internetissä akateemisten tietotyövalmiuksien rakentamisessa Hankkeen tavoitteena on kehittää lukiolaisten tietotyötaitoja ja niiden oppimista edistäviä pedagogisia käytäntöjä. Hankkeessa arvioidaan lukiolaisten nettilukemisen taitoja, kokemuksia tietotyökäytäntöjen oppimisesta sekä lukio-opetuksessa hyödynnettäviä pedagogisia käytäntöjä. (Marttunen, Kiili)
ASSIST-ME - Arviointi matematiikan, teknologian ja luonnontieteen tutkivan oppimisen kontekstissa ASSIST-ME on kahdeksassa EU-maassa toteutettava nelivuotinen tutkimus, jossa tutkitaan formatiivista ja summatiivista arviointia luonnontieteiden, teknologian ja matematiikan tutkivassa oppimisessa. Suomessa empiirinen aineisto kerättiin 2014–2015 fysiikan ja matematiikan opetuksessa ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa. Aineiston pohjalta julkaistaan edelleen tutkimusartikkeleita. (Viiri, Nieminen, Hähkiöniemi)
BabyTrail Perhetutkimustiedosta hyvinvointia perheille, työkaluja ammattilaisille ja osaamista päättäjille. Hankkeessa perhetutkimustietoa popularisoidaan ja levitetään perheille, työntekijöille ja päättäjille uudenlaisen digitaalisuuteen perustuvan pelikonseptin avulla. Pelin kehittämisessä hyödynnetään myös tutkimustietoa aikuisen oppimisesta. (Rönkä, Sevón, Alakärppä)
Checkpoint Leonardo Network LUMA-Suomi -ohjelman kehittämishankkeessa yhdistetään tutkivaa luonnontiedettä, teknologiaa ja matematiikkaa muihin oppiaineisiin, erityisesti taideaineisiin ja kuvataiteeseen. Samalla viedään opettajat ja oppilaat luokkahuoneesta hyödyntämään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä ja kiinnitetään heidät laajempaan oppijoiden yhteisöön. (Lindell, Fenyvesi, Lehtinen, Kähkönen)
Darling - Opettajien argumentoinnin orkestrointi fysiikan ja matematiikan oppitunneilla Tässä projektissa tutkimme opettajan puheen suhdetta opiskelijoiden argumentaatioon fysiikassa ja matematiikassa. Videoimme yläasteen matematiikan ja fysiikan opettajien tunteja ja analysoimme, miten opettajat käyttävät puhetta edistääkseen opiskelijoiden argumentaatiota. Lisäksi tuemme opettajien edistymistä argumentaation tukemisessa ja analysoimme, miten opettajien puheen käyttö muuttuu. Analysoimme myös oppilaiden argumentaation kehitystä. Syvennämme aikaisempia tutkimuksia käsitteellistämällä opettajan puheen ja argumentaation välistä kaksisuuntaista suhdetta. Lisäksi muodostamme tietoa siitä, miten opettajat kehittyvät argumentaation tukemisessa. Tällaisella tiedolla on merkitystä opettajankoulutuksen kehittämisessä sekä jatkotutkimusten suunnittelussa. Hanke tuottaa myös innovatiivisia menetelmiä luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimiseen. (Viiri, Hähkiöniemi, Nieminen, Lehesvuori, Jokiranta, Hiltunen)
Digitaalinen oppimispeli VauvaPolku - interventiotutkimus Tutkimuksessa selvitetään ”VauvaPolku” oppimispelin soveltuvuutta perhevalmennukseen, sekä pelaamisen hyötyjä ensimmäistä lasta odottavien vanhempien ja työntekijöiden näkökulmista. (Rönkä, Sevón, Raitio)
Dokumentaatio varhaiskasvatuksessa Hankkeen keskiössä ovat lapseen liittyvä dokumentointi ja kirjaaminen varhaiskasvatuksessa. Hankkeen tutkimuskysymykset liittyvät dokumenttien vaikutuksiin varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, niiden merkitykseen lasten ja lapsuuksien sekä professionalismin näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan dokumenttien roolia vanhempien ja kasvattajien yhteistyössä. (Alasuutari)
eSeek! Internet ja oppimisvaikeudet: Monitieteinen lähestymistapa tiedon hankkimiseen uudessa mediassa Hankkeessa selvitetään, millaiset ovat kuudesluokkalaisten internetlukutaidot ja millaisia haasteita lukemisen ja tarkkaavaisuuden pulmia omaavat koululaiset kohtaavat internetlukemisessa. Hanke koostuu kolmesta tutkimuksesta: 1) internetlukutaitojen arviointitutkimuksesta, 2) silmänliiketutkimuksesta sekä 3) neurokognitiivisesta tutkimuksesta. (Leppänen, Hämäläinen, Aro, Marttunen)
eTALE - Opettajankoulutusohjelma (e-oppiminen) lukemaan opettamiseen ja oppimiseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Opettajankoulutusohjelma (e-oppiminen) lukemaan opettamiseen ja oppimiseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (eTALE) -hankkeen tavoitteena on parantaa alakoulun opettajien ja erityisopettajien taitoja lukutaidon opetuksessa ja tarjota opettajille välineitä edistää lasten lukemaan oppimista erityisesti lapsilla, joilla on lukemaan oppimisen vaikeuksia. Hankkeessa kehitetään avoin oppimisympäristö lukemaan opettamisen ja oppimisen tueksi opettajaksi opiskeleville, opettajille ja erityisopettajille sekä lukutaidottomien naisten mentoreille. Oppimisympäristö pilotoidaan Namibiassa (opettajankoulutus, alakoulun opettajat), Sambiassa (maaseudun heikosti varustettujen koulujen opettajat), Keniassa (erityisopettajakoulutus, erityisopettajat) ja Tansaniassa (lukutaidottomien naisten mentorit, opettajaksi opiskelevat) (Lerkkanen, Ahonen)
Ethical Human Recourse Management and Leadership enabling Creative Practices in Start-Up Organizations (HeRMo) The aim of the HeRMo research and development project is to explore what is creative action in start-up organizations in Finland and how do structures and practices of HR support creative action. (Collin)
Eurooppalaisen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien, laadun ja vaikuttavuuden analyysi (CARE) CARE-tutkimushanke kohdistuu varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien ja laadun sekä varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden arviointiin Euroopassa. Utrechtin yliopiston koordinoimassa hankkeessa on mukana 11 maata. (Lerkkanen)
Game it now! Game it now! -hankkeessa kehitetään pelisuunnittelukilpailun konseptia peruskoulutasolle. Tavoitteena on luoda tietotekniikkataitojen oppimista tukeva oppilaita innostava toimintamalli, joka on opettajille helppo toteuttaa. Mukana hankkeessa ovat Helsingin ja Jyväskylän yliopistot sekä verkoston opettajia ja oppilaita eri kunnista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Viope Education Oy:n sekä Innokas-verkoston opettajien ja oppilaiden kanssa. (Fagerlund)
Global Connectedness in Higher Education Global Connectedness in Higher Education is a research initiative around JYU’s annual global education seminar (SDG4 seminar) and the international Master’s level course Education policies and practices. The aim is to develop pedagogical approaches that enable cross-cultural learning dialogue and development of globally responsible professional identities. (Posti-Ahokas, Moate)
Hankepohja Tämä on tutkimuksen kuvaus. (Vastuullisten tutkijoiden nimet)
HeRMo -eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana kasvuyrityksissä HeRMo- tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastellaan: 1) Kuinka suomalaiselle talouselämälle keskeisissä kasvuyrityksissä pystyttäisiin järjestämään samanaikaisesti joustava ja eettinen henkilöstöjohtaminen? 2) Millaiset henkilöstöjohtamisen käytännöt ja rakenteet tukevat luovaa toimintaa työssä? (Collin)
IKI - Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi IKI-hankkeessa on tarkoituksena tunnistaa ja edistää erilaisia kielipedagogisia malleja varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Konkreettisena tuloksena syntyy tutkimusperustaisesti kehitetty kielikasvatusta ohjaava pedagoginen kartta varhaiskasvatuksesta yläkouluun. (Moate)
Interventions to Improve Early Literacy Development Among At-risk Multilingual Children in India Tämän projektin tavoitteena on tunnistaa tehokkaita interventioita, joita voidaan käyttää lukemisen opetukseen Intiassa. Erityistä huomiota kiinnitetään slummiyhteisöjen lapsiin, jotka opiskelevat englanninkielisissä kouluissa. (Patel)
IRRESISTIBLE, Development of modules of inquiry based (IBSE) elements fostering responsible research and innovation (RRI) IRRESISTIBLE-hankkeessa kehitetään vastuullisia ja innovatiivisia tutkivan oppimisen oppimiskokonaisuuksia kouluun ja koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin. Tavoitteena on lisätä lasten käsityksiä luonnontieteestä, sen tutkimista sekä tutkimuksen vastuullisuudesta. (Ratinen, Lindell)
JELMO – Johtaminen ja esimiestyö luovan ammatillisen toimijuuden mahdollistajina ohjelmistokehittämisen organisaatioissa JELMO-hankkeen tavoitteena on kuvata, mitä luova ammatillinen toimijuus on ohjelmistokehittämisen työn arjessa ja millaisia ehtoja ja esteitä on löydettävissä sen harjoittamiselle. (Collin)
JLD23 - Lukivaikeuden pitkittäistutkimus syntymästä 23-vuotiaaksi Tämä projekti on lukivaikeuden pitkittäistutkimus syntymästä 23-vuotiaaksi. Projekti perustuu Lapsen Kielen Kehitys -projektissa kerättyyn aineistoon lisäten siihen aikuisuuden mittapisteen. Osallistujista puolella on kohonnut riski lukivaikeuteen vanhempien lukivaikeuden vuoksi. Tämän projektin tavoitteena on tunnistaa lukutaidon ja oikeinkirjoituksen kehityksen riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä ja tutkia taitojen kehityksen, oppimisympäristön, motivaation ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. (Torppa)
JoMa – Joustavaan matematiikkaan Joustavaan matematiikkaan –täydennyskoulutusohjelmassa rakennetaan 15 op verkkotäydennyskoulutus varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukion opettajille ja erityisopettajille. Tavoitteena on kouluttaa opettajia tukemaan joustavaa matemaattista ajattelua, jossa ei olla kiinnitytty yhteen toimintamalliin vaan tilanteesta riippuen hyödynnetään joustavasti erilaisia ajattelutapoja. Hanke on Turun yliopiston koordinoima. (HÄhkiöniemi, Harri, Leskinen, Lehtinen, Liinamaa, Lindell, Koponen, Parviainen, Rissanen, Soini, Turja)
JULIET - Jyväskylä University Language Innovation and Educational Theory action research project JULIET focuses on the development of pre-service class teachers as specialists in early years’ foreign language pedagogy. JULIET combines formal studies in education with foreign language development and courses in foreign language pedagogy. (Moate)
Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden yhdenvertaisuus pohjoismaisessa korkeakoulutuksessa Hankkeessa tarkastellaan vammaisten korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen vaihtoon osallistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä pohjoismaissa. Tavoitteena on tuottaa kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden yhdenvertaisuuden edistämisessä tarvittavaa tietoa. (Lehtomäki)
Kasvatus oikeudenmukaisuuteen Projektin tavoitteena on analysoida kasvatusta oikeudenmukaisuuteen. Erityisen huomion kohteena on ihmisoikeuskasvatus, joka on oikeudenmukaisuuskasvatuksen perustana. Tätä varten analysoidaan ihmisarvon perusteita, sen heijastumista emotionaaliseen, asenteisiin liittyvään ja käsitteelliseen puoleen ihmisoikeuskasvatuksessa. (Puolimatka, Granbom-Herranen)
Kielten opettajan salkku Hankkeen tavoitteina on tarkastella opettajaopiskelijoiden (1) kieltä, kielen oppimista ja opettamista koskevien käsitysten pohtivan toiminnan kautta tapahtuvaa transformaatiota ja (2) toimijuuden ja asiantuntijuuden kehittymistä. (Alanen, Kajander, Nyman)
Koulun kerhotoiminnan yhteydet oppimiseen ja hyvinvointiin alakoulussa Tutkimushankkeessa selvitetään kerhotoimintaan osallistumista alakouluissa, kerhotoiminnan yhteydettä oppimiseen ja hyvinvointiin sekä merkitystä perheille työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta. Hanke on jatkoa MUKAVA-projektille. (Metsäpelto)
Koulutetut tytöt ja naiset Tansaniassa: sosiokulttuuriset tulkinnat koulutuksen merkityksestä Monitieteisessä tutkimushankkeessa tarkastellaan koulutuksellisen tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden onnistumista ja haasteita politiikan, prosessien ja käytännön toteutuksessa Tansaniassa. Tutkimuksessa keskitytään sosiokulttuurisiin tulkintoihin koulutuksen merkityksestä tytöille ja naisille. (Lehtomäki, Okkolin, Posti-Ahokas)
Koulutuksellisen syrjäytymisen riski- ja suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia nuorten psykosiaalista hyvinvointia ja kolutuspolkuja, erityisesti mahdollista koulutuksesta syrjäytymistä. Tavoitteena on tunnistaa kehitykseen, oppimiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia riski- ja suojaavia tekijöitä eri ikävaiheissa.
Kriittinen opettajatietoisuus Kriittinen opettajatietoisuus -hanke rakentuu integraatiokoulutuksen ympärille. Se on Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vuonna 2003 alkanut opetuksen kehittämis-ja tutkimushanke. Koulutus rakentuu tutkimukselliselle otteelle, jonka avulla niin kouluttajat kuin opiskelijatkin voivat tutkia sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä oppimisprosesseja. Kieli nähdään keskeisenä oppimisprosessien osana ja sitä tarkastellaan koulutuksessa psykososiaalisesta näkökulmasta. Koulutuksen teoreettisena perustana ovat psykodynaamiset ja -sosiaaliset teoriat. Koulutus ja siihen liittyvä tutkimus tekee näkyväksi opettamisen ja oppimisen latentteja syvärakenteita, joille niin kouluttajat kuin koulutettavat ovat sokeita. (Nikkola)
Lapsen itsenäisyys ja tarve aikuisen tukeen suomalaisessa ja kreikkalaisessa päivähoidossa Hankkeessa tutkitaan lapsen itsenäisyyttä ja tarvetta aikuisen tukeen ja läheisyyteen sekä kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta suomalaisessa sekä kreikkalaisessa päivähoidossa. (Rautamies)
Lapset ja digitaaliset pelit Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka lapset käyttävät digitaalisia meikkaamis- ja pukeutumispelejä. Myös lasten keskustelut peleistä sekä digitaaliset peliympäristöt ovat analyysin kohteena. (Mustola)
Lasten emotionaalinen hyvinvointi pienten lasten päiväkotiryhmissä ja kasvattajien toiminta hyvinvoinnin edistäjänä Hankkeessa tutkitaan yksi - kolmevuotiaiden lasten emotionaalista hyvinvointia pienten lasten päiväkotiryhmissä ja kasvattajien toimintaa hyvinvoinnin edistäjänä. (Hännikäinen)
Lasten erilaisuudet: Tuotetaanko esiopetuksen arjessa lasten välille eriarvoisuutta? Hankkeessa tarkastellaan, muuntuuko lasten välisistä eroista ja erilaisuuksista eriarvoisuuksiksia päiväkodin arjessa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on selvittää erilaisista perheistä tulevien lasten asemaa ryhmässä ja sitä, millaisiksi lasten toiminta ja toimintamahdollisuudet ryhmässä muodostuvat. (Vuorisalo)
Lasten esikielelliset taidot ja niiden yhteydet myöhempään kielenkehitykseen Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lapsen esikielellisen kehityksen piirteet ovat yhteydessä ja ennakoivat hänen myöhempää kehitystään. Tavoitteena oli samalla tuoda käytäntöön menetelmä, jonka avulla riskikehitystä ennakoivat piirteet voidaan tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Laakso)
Lasten osallisuus varhaiskasvattajien kertomuksissa Hankkeessa tarkastellaan sitä, miten varhaiskasvattajat ymmärtävät lasten osallisuuden varhaiskasvatuksen arjessa ja millaisia ulottuvuuksia osallisuus sisältää. (Turja)
Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24h taloudessa (Perheet 24/7) Perheet 24/7- konsortiotutkimus käsittelee vanhempien epätyypillisen työajan yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja perheiden arkeen Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa.
Lasten yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa Hankkeessa tarkastellaan lasten yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen oppimisen ilmenemistä ja kehittymistä yhdessä, suomalaisessa päiväkodissa. (Koivula)
LED – Odottamattoman yhteisöllinen johtaminen muuttuvassa koulutuksessa (2015-2018) Viidessä maassa ja viidessätoista eri koulutusasteita edustavissa organisaatioissa toteutettava LED-projekti tuottaa tietoa yhteisöllisen johtajuuden dynamiikoista ja prosesseista sekä onnistuneista koulutuksellisista ratkaisuista vastattaessa muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. (Jäppinen)
Lukemisen ja laskemisen sujuvuusongelmat Hankkeessa tutkitaan lukemisen ja aritmetiikan taitojen sujuvuuden kehitystä sekä sujuvuusongelmien taustaa. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa taitojen sujuvuuden kehityksestä ja kehityksen ongelmista sekä matematiikan ja lukemisen vaikeuksien päällekkäistymisestä. (Aro, Koponen)
LUKILOKI - Luku- ja kirjoitustaidon opetus ja oppiminen LUKILOKI-hankkeessa selvitetään opettajien käsityksiä ja käytäntöjä luku- ja kirjoitustaidon oppimisesta ja opettamisesta. Tutkimukseen osallistujat osallistuvat LUKILOKI-täydennyskoulutusohjelmaan (15 op), jota rahoittaa Opetushallitus. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja erityisopettajille (Lerkkanen, Ruotsalainen)
Lukivaikeuden sukututkimus (DYSFAM) Lukivaikeus on yleinen oppimisen ongelma, jota esiintyy arviolta 5-10 prosentilla suomalaisista. Lukivaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään tietoa lukivaikeuden taustatekijöistä ja perinnöllisyydestä tutkimalla sukuja, joissa esiintyy lukivaikeutta. (Torppa, Lyytinen)
Lukutaidon kehittyminen lapsuudesta aikuisuuteen: riskit ja suojaavat tekijät Tutkimusprojektin tarkoitus on tutkia lukutaidon kehittymistä syntymästä aikuisuuteen. Projektissa tarkastellaan sekä lukemisen sujuvuuden että ymmärtämisen kehitystä ja pulmia, pyritään ennustamaan lukutaidon kehityksen ongelmia eri ikävaiheissa ja tarkastellaan lukutaidon kehityksen riskejä ja suojaavia tekijöitä. (Torppa)
Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinta Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintoja. Yhtenä tavoitteena on kehittää ja pilotoida suomalaisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintaan sopivia uusia valintamenettelyjä. (Metsäpelto)
Make it now! Make it now! -hankkeessa kehitetään yhteistyössä koulujen kanssa maker-kulttuurin toteuttamista peruskouluissa. Erityisenä painopistelaueena kehittämistyössä on maker-kulttuurin tarkastelu Innokas-verkostossa kehitetyn innovaatiokasvatuksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelman näkökulmasta. Kehitettyjen käytänteiden pohjalta rakennetaan innovaatiokasvatuksen polku. (Fagerlund)
MALEDIVE Diversity in majority language learning - Supporting teacher education The project focuses on teacher education for the majority language. It aims to provide access to plurilingual approaches so that teachers can address and build on linguistic and cultural diversity in classrooms. The project aims to promote teacher collaboration both between different languages and also across other school subjects. (Aalto, Kotimäki)
Menossa mukana – ruotsiksi! Häng med i svängarna – på svenska Kielten varhentamiseen ja kielten opintoihin lukiossa on panostettu, mutta yläkoulu on jäänyt väliinputoajan asemaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ruotsin kielestä. Hanke innostaa oppilaita havaitsemaan ruotsin käytön mahdollisuudet omassa arjessa ja pitämään ruotsi elävänä myös yläkoulussa ja myöhemmin toisella asteella ja työelämässä. Hankkeessa kehitettävät käytänteet tulevat olemaan kaikkien vapaasti saatavissa, ja ne ovat helposti sovellettavissa myös hankkeen ulkopuolella. (Kajander ym.)
Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Minäpystyvyyteen liittyvien käsitysten on näytetty olevan keskeisiä työskentelyyn kiinnittymisen, ponnistelun ja motivaation kannalta. Siitä huolimatta, oppimisvaikeusinterventiot kohdentuvat valtaosin kognitiivisiin, taitospesifeihin oppimisvaikeuksien piirteisiin. Hankkeen päätavoite on tutkia minäpystyvyyteen suoraan kohdentuvien interventioiden vaikutusta lapsilla, joilla on oppimisvaikeuksia. (Aro, Viholainen)
Neo-PRISM-C - Neurodevelopmental optimal predictors, risk factors, and intervention from a systems approach to maladjustment in children Neo-PRISM-C on Euroopan Unionin Horizon 2020 ohjelman rahoittama projekti vuosille 2019-2023. Projektissa tarkastellaan lasten kehityksellisiä vaikeuksia oppimisessa ja käyttäytymisessä uudesta RDoc (research domain criteria) viitekehyksestä käsin. Projekti on yhteistyöprojekti, jossa koulutetaan 15 jatko-opiskelijaa yhteistyössä eurooppalaisten yliopistojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Jyväskylässä projekti on yhteistyö psykologian laitoksen, opettajankoulutuslaitoksen, kasvatustieteen laitoksen ja Niilo Mäki Instituutin välillä, joissa kussakin työskentelee yksi jatko-opiskelija. (Leppänen, Torppa, Aro)
NICE(2) - Network for Innovation in Career Guidance and Counselling in Europe NICE is dedicated to professionalism and academic excellence in Careers work across all sectors and at all levels. It has been working towards the goal of sustaining and strengthening cooperative efforts in Careers research and education since the initial funding from the EU Commission in 2009. From 2012 to 2015, NICE is focusing on setting up sustainable structures for future cooperation of higher education and research institutions dealing with career guidance and counselling. (Puukari)
Ohjaajat työssään 2017 -tutkimus Ohjaajat työssään 2017 -tutkimuksessa kartoitetaan opinto-ohjaajien ja opinto-ohjaaja koulutuksen käyneiden koulutus- ja työuria, työoloja sekä hyvinvointia työssä. (Rantanen)
Onko hoppu? -tutkimus Onko hoppu? –tutkimus on Jyväskylän yliopiston HOPPUa eli opiskelijoiden Hyvinvointia, OPiskelusta Palautumista ja Urahallinta- ja suunnittelutaitoja kokonaisvaltaisesti kartoittava ja kehittävä tutkimuskokonaisuus. (Rantanen)
Onnistu yhdessä! Työhyvinvointia yhteisöllisen johtajuuden keinoin Vuoden kestävään tuotteistamishankkeeseen ’Onnistu yhdessä! Työhyvinvointia yhteisöllisen johtajuuden keinoin’ osallistuu 20 koulutus- tai kasvatusorganisaatiota eri asteilta 19 Suomen kunnasta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää multimediapohjainen pilottituote koulutus- ja kasvatusalan henkilöstön käyttöön työhyvinvoinnin lisäämiseksi jatkuvan muutoksen onnistuneessa kohtaamisessa. (Jäppinen, Sopanen)
OPA - Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistämiseksi Hankkeella tuetaan päiväkotien ja koulujen arviointi- ja vuorovaikutuskulttuuria. Opiskelijoiden ja kentän opettajien yhteistyönä kehitetään osallistavia arviointiprosesseja ja arviointiosaamista. Inklusiivisuutta edistetään kehittämällä osaamista monialaiseen yhteistyöhön oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarjoamisessa ja tuen arviointiin perustuvassa kehittämisessä. Kehitetään tutkimusperustaisen tuen ja arvioinnin keinoja sekä sisällytetään tuen vaikuttavuuden arviointi opetuksen kehittämiseen. (Lerkkanen, Lehesvuori)
OpenDigi - Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisössä OpenDigi -hankkeessa opettajat, opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat toimivat yhdessä kehittäen digipedagogista osaamistaan oppilaan aktiivisen oppimisen tukemisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa kärkihankkeessa saatetaan yhteen viiden opettajankoulutuslaitoksen tutkimusperustainen asiantuntijuus opettajien digipedagogisen osaamisen kehittämiseksi ja oppilaiden oppimistaitojen tukemiseksi. Hankkeeseen osallistuvissa keskisuomalaisissa kouluissa toteutetaan tutkimusperustaisia opetuskokeiluja- Keskeisenä periaatteena on yksittäisen sovelluksen sijaan opiskelun ja työskentelyn pedagoginen tuki. (Vesisenaho, Häkkinen)
Opettaja-oppilas-vuorovaikutuksen yhteys oppimiseen ja motivaatioon: Monimenetelmäinen tutkimus Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opettaja-oppilasvuorovaikutuksen yhteyksiä oppilaiden oppimiseen ja motivaatioon koulu-uran eri vaiheissa. Lisäksi tarkastellaan opettajan ominaisuuksien roolia näissä yhteyksissä. Kolmanneksi selvitetään oppilaiden ominaisuuksien merkitystä vuorovaikutukselle ja opettaja-oppilas-suhteen laadulle. (Pakarinen)
Opettajankoulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden mielipiteet saamastaan koulutuksesta Opettajankoulutuksesta valmistuneiden luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijoiden mielipiteitä saamastaan koulutuksesta tutkittiin exit-kyselyn avulla seitsemän vuoden ajan. (Saloviita)
Opetuksen ja oppimisen analyysi käyttäen modernia puheen tunnistustusta älypuhelimien avulla Tutkimuksessa kehitetään ja tutkitaan uusia menetelmiä ja laskennallisia työkaluja analysoida todellisen luokkahuoneympäristön puhuttua keskustelua. Äänitetty opettajan puhe muutetaan tekstiksi automaattisen puheentunnistuksen avulla. Tätä tekstiä analysoidaan koneoppimisen menetelmillä ja sosiaalisten verkkojen menetelmin. (Viiri)
Oppimisen sykkeet ja Samalla aallonpituudella –hankkeet: Taito, tieto, tunne ja toiminnallisuus oppimisessa Hankekokonaisuuden tavoitteena on hahmottaa aikuisen kokemuksellisen oppimisen prosessin ulottuvuuksia ja keskinäisiä yhteyksiä. Mitä yksilön oppimisessa tapahtuu fysiologisella, emotionaalisella ja kokemuksellisella tasolla ja näiden vuorovaikutuksessa? Tavoitteena on myös kehittää oppimisen tutkimuksen metodologiaa. Kun oppimista tarkastellaan sen eri osatekijöiden kautta ilmiönä, tuloksena on oppimisen parempi ymmärtäminen, mikä mahdollistaa oppimistapahtuman paremman tuen ja sitä kautta paremman pohjan tulevalle oppimiselle ja oppimistilanteiden suunnittelulle. Hanke luo pohjaa tutkimukselle ja kehitystyölle, jossa vahva tutkimusosaaminen aivojen ja autonomisen hermoston mittaamisessa yhdistyy koulutuksen tarpeiden parempaan ymmärtämiseen. (Vesisenaho, Malinen)
Oppimisvuorovaikutus avoimissa oppimisympäristöissä Tutkimuksessa selvitetään, miten avoimissa oppimisympäristöissä voidaan tukea sekä opetuskeskusteluja että oppimisen itsesäätelyä ja tätä kautta tehokasta oppimisvuorovaikutusta. Aineisto on kerätty videoimalla oppituntivuorovaikutusta ja haastattelemalla opettajia ja oppilaita. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää systemaattinen koodausmalli ryhmien vuorovaikutuksen analysoimiseen. (Rantanen)
OVET - Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä (OVET) on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama opettajankoulutuksen kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään opettajankoulutuksen opiskelijavalintoja tutkimusperustaisesti laajassa yhteistyöverkostossa. Hanke muodostuu kolmesta osahankkeesta, joissa kehitetään Moniulotteista opettajan osaamisen mallia (OH1), kansallisesti yhtenäistä opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta (OH2) sekä opettajankoulutuksen vaikuttavuuden seurantamallia (OH3). Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot, joissa on opettajankoulutusyksikkö. OVET-hanketta koordinoi Turun yliopisto (2017-2020). (Metsäpelto)
Paedeia - Pedagogical Action for a European Dimension in Educators' Induction Approaches Hankkeen tavoitteena on mm. edistää nuorten opettajien toimintaa muutosagentteina Euroopassa räätälöimällä erilaisia induktiolähestymistapoja opettajankoulutuksen ja koulujen yhteinen yhteistyönä. (Kivimäki)
Papilio-ohjelma lasten sosio-emotionaalisten taitojen tukemiseen ja itsesäätelypulmien ennaltaehkäisyyn Tutkimushanke kytkeytyy saksalaista alkuperää olevan Papilio-ohjelman soveltamisen, toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin suomalaisessa päivähoidossa. Papilio-ohjelman kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset, erityisesti 3−7-vuotiaat lapset. Papilio on tunnetaitoihin ja vastuullisen sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen tähtäävä, sekä erilaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän pulmia ennaltaehkäisevä toimintaohjelma. (Laakso, Koivula)
Perhe-elämää tarinoina ja kuvina Tutkimushankkeessa tarkastelemme perheiden arkea kolmesta näkökulmasta: isän, äidin ja lapsen näkökulmasta. Olemme selvittäneet valokuvin ja haastatteluin, miten eri perheenjäsenet kokevat ja merkityksellistävät arkeaan sekä millaisia toimijuuksia ja tunteita arjessa rakentuu. (Böök, Terävä)
Perusteleminen matematiikan ja fysiikan oppitunneilla – dynaamisten ohjelmistojen vaikutus Hankkeen tavoitteena on kehittää perustelemisen ja vuorovaikutuksen muotoja peruskoulun ala- ja yläkoulussa matematiikan ja fysiikan oppitunneilla käytettäessä tietokoneohjelmia, jotka mahdollistavat dynaamisten representaatioiden käytön.
Pienten lasten perhearki ja myönteinen vanhemmuus Perhetutkimusta ja lapsuuden tutkimusta yhdistävässä projektissa tutkitaan perhearkea ja vanhemmuutta pienten, 4–7-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa näkökulmista. Tavoitteena on selvittää, milloin perhearki ja vanhemmuus määrittyvät myönteisinä. (Sevón)
Pohtimiskaavio lukiolaisten nettilukemisen apuna Projektin tavoitteena on kehittää menetelmiä opiskelijoiden internetlukemisen ohjaamiseen. Projektissa testataan, miten internetlukemiseen kehitetty verkkopohjainen Pohtimiskaavio tukee opiskelijoiden tiedonhakua, internetlähteiden arviointia sekä eri näkökulmia sisältävien lähteiden hyödyntämistä. (Kiili, Marttunen)
PROAGENT - Promoting Professional Agency in Education and Health Care Work Proagent research project aims to understand how professional agency is practiced and how it can be promoted through multilevel interventions in educational and health care organizations. (Paloniemi, Hökkä, Eteläpelto)
READTWIN - Lukivaikeuden kaksostutkimus Lukivaikeuden kaksostutkimus pyrkii lisäämään tietoa lukivaikeuteen liittyvistä geneettisistä tekijöistä ja ympäristötekijöistä tutkimalla identtisiä kaksosia. (Torppa)
REAL - Tunteet toimijuutta edistävässä työssä oppimisessa Tutkimushanke selvittää tunteiden roolia sekä niiden merkitystä ja hyödyntämistä toimijuutta edistävässä työssä oppimisessa. Projektissa kehitetään helppokäyttöinen mobiilipohjainen on-line -sovellus, joka mahdollistaa tunteiden ja tunneilmapiirin rekisteröinnin ja vastavuoroisen jakamisen oppimistilanteissa.
RYMY - Ryhmätoiminnan ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen sairaalan päivystysalueella Hankkeen tavoitteena on selvittää henkilöstöä osallistavalla otteella päivystysaluetyöskentelyn toimintaprosesseja ja erityisesti toiminnan niitä kohtia, joissa moniammatillinen yhteistyö on tehokkain ja toimivin ratkaisu potilaan kokonaishoidon ja henkilöstön työhyvinvoinnin näkökulmasta. (Collin, Herranen, Paloniemi, Valleala)
SAMA1_Children’s socio-emotional wellbeing and daily family life in a 24h economy (Families 24/7) Perheet 24/7- konsortiotutkimus käsittelee vanhempien epätyypillisen työajan yhteyksiä perhe-elämään (vanhemmuus, parisuhde, perheen arki) ja lasten hyvinvointiin Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa.
Story Magician’s Playtime as a Method for listening to children Hankkeessa on kehitetty lasten kuulemista varten Tarinataikurituokio-menetelmä, jossa lapsi voi aikuisen tukemana kertoa tarinoita aihepiireistä, jotka liittyvät hänen arkeensa. Menetelmää on käytetty kahdessa kontekstissa, Perhekoulussa ja vuorohoidossa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten tämä narratiivinen menetelmä toimii lasten kuulemisen ja osallisuuden mahdollistajana, ja millaista on lapsille merkityksellinen arki heidän tarinoidensa välittämänä.
Stressi ja vuorovaikutus luokassa Hankkeen tarkoituksena on selvittää 1. luokan opettajien työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä miten opettajien kuormittuneisuus on yhteydessä vuorovaikutuksen laatuun luokassa sekä oppilaiden motivaatioon ja oppimiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan opettajan ja oppilaiden stressin ja hyvinvoinnin vastavuoroisia yhteyksiä sekä esimiehen merkitystä opettajien hyvinvoinnille. (Lerkkanen, Pakarinen)
Sukupolvien unet & Nykyaikoja etsimässä Hankkeen tavoitteena on Zeitgeist- ja topos-analyysien menetelmällinen kehittäminen. (Itkonen)
Suomi oppimisen kohteena ja oppimisen välineenä yli oppiainerajojen Hankkeessa tarkastellaan suomen kielen oppimista, kun se on sekä opetuksen kohteena että oppimisen välineenä yli oppiainerajojen sekä opettajankoulutuksen että koulun kontekstissa. Tutkimuksen lähtökohtina ovat oppimisyhteisöjen monikielisyys sekä yksilön ja yhteisön näkökulmien yhdistäminen. (Tarnanen)
Syrjäytymisen ehkäiseminen koulussa: osallistavien vuorovaikutusprosessien tukeminen alakoulusta yläkouluun siirryttäessä (SkidiKids: VUOMO, VARSU) Tavoitteena on tunnistaa yksilöllisiä ja kontekstitekijöitä sekä luokkahuoneen vuorovaikutusprosesseja jotka tukevat osallisuutta ja suojaavat syrjäytymiseltä oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun sekä suunnitella ja toteuttaa luokkahuonehavainnointeihin pohjaavia opettajien pedagogisen kehittämisen hankkeita. (Poikkeus)
Tablet computers in preschool Tutkimushanke kytkeytyy Jyväskylän kaupungissa syksyllä 2013 aloitettuun eHipsu-hankkeeseen, jonka tehtävänä on edistää lasten osallisuutta sekä interaktiivista yhteisöllistä oppimista sekä opettajien taitoa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa esiopetuksen pedagogisena työvälineenä.
Tabletit esiopetuksessa Tämä tutkimushanke kytkeytyy Jyväskylän kaupungissa syksyllä 2013 aloitettuun eHipsu-hankkeeseen, jonka tehtävänä on edistää lasten osallisuutta sekä interaktiivista yhteisöllistä oppimista sekä opettajien taitoa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa esiopetuksen pedagogisena työvälineenä.
Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä Tutkimushankkeessa pureudutaan tasa-arvon toteutumiseen kuntien päivähoito- ja esiopetuspalveluissa sekä lastenhoidon tukien järjestelmässä. Siinä analysoidaan, miten nykyinen palvelujärjestelmä ja sen kunnallinen vaihtelu suuntaavat vanhempien lapsen hoidon ratkaisuja ja eri palvelumuotojen käyttöä sekä tämän myötä lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. (Alasuutari)
Teaching and learning analysis using modern automatic speech recognition with smartphones (SMART SPEECH) Tutkimuksen tavoitteena on tehostaa nykyaikaisten oppimisteknologioiden (älypuhelimien) avulla STEM aineiden oppimista. Hanke tuottaa uuden työkalupakin skaalautuvien tietojen keräämiseen ja automaattisia työkaluja luokkahuoneen puhuttujen vuorovaikutusten analyysiin. (Viiri)
Tekstitaidot ja kielitietoisuus osana kaikkien opettajien asiantuntijuutta Hankkeessa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden sekä eri kouluasteilla toimivien opettajien kielellistä tietoisuutta sekä heidän käsityksiään tekstitaidoista ja pedagogisista käytänteistä erityisesti suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen näkökulmasta mutta myös yli ylioppiainerajojen sekä monikielisessä ja -kulttuurisessa kontekstissa. (Aalto, Hankala, Kainulainen, Kauppinen, Mustonen, Tarnanen, Torvelainen )
Testialue
The Career Choices - JLD -study: risk and protective factors from birth to adulthood Skidikids Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kehitykseen, oppimiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia riski- ja suojaavia tekijöitä eri ikävaiheissa. (Ahonen, Eklund, Määttä, Torppa)
The Critical Model of Integrative Teacher Education (CITE) Integraatiokoulutus on Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vuonna 2003 alkanut opetuksen kehittämis-ja tutkimushanke. Koulutus rakentuu tutkimukselliselle otteelle, jonka avulla niin kouluttajat kuin opiskelijatkin voivat tutkia sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä oppimisprosesseja. (Lindell, Lokka, Moilanen, Nikkola)
The teaching profession in France and Finland Hankkeen tavoitteena on kehittää Caen ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitosten välistä yhteistyötä. Keskinäisten keväällä 2013 alkaneiden vierailujen aikana on suunniteltu yhteistä tutkimushanketta. (Nyman, Alanen, Kajander)
Toiminnallinen kielileiri Toiminnallisen kielileirin järjestämisen tarkoituksena on vaikuttaa peruskoululaisten kielivalintoihin ja täten tukea monikielisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti Keski-Suomessa. Kurssin vetäjät (tulevat kielten ja luokanopettajat) saavat samalla arvokasta kokemusta luokkahuoneen ulkopuolisen opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Leiri syventää opiskelijoiden käsityksiä opettajuudesta ja vuorovaikutuksesta oppilaiden kanssa luokkahuoneen ulkopuolisessa oppimisympäristössä. Leirin suunnittelu ja toteutus kannustaa opettajaopiskelijoita myös oppiainerajat ylittävään ajatteluun opettajan työssä ja antaa käytännön kokemuksia lasten kanssa työskentelystä. (Kajander, Mäntylä)
TRIAD Perheen perustamisen globaalit haasteet ja innovatiiviset ratkaisumallit Neljästä kansainvälisestä seminaarista koostuva Tieteen työpaja kestää kaksi vuotta, ja sen aikana on tarkoituksena käynnistää kansainvälinen vertailututkimus perheen perustamisen haasteista. Tavoitteena on etsiä uusia aluevaltauksia ja innovatiivisia ratkaisuja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja selvittää, miten työ- ja perhe-elämän yhdistämistä, yhteisvanhemmuutta ja lasten hoivaa voidaan helpottaa ja luoda myönteisempää ilmapiiriä perheen perustamiseen (Rönkä, Sevón, Böök, Alakärppä)
TUNTO – Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa TUNTO – tutkimus- ja kehittämishankkeessa pyritään lisäämään ymmärrystä sekä tuottamaan uudenlaista tietoa tunteiden merkityksestä organisaatioiden muutoksessa. Hankkeen tarkoituksena on syventää ymmärrystä tunteiden kytkemisestä organisaatioiden käytäntöihin sekä organisaatioiden muutoksiin. Syvällisempi tunteiden ymmärrys organisaatioiden muutoskontekstissa tukee sekä organisaatioiden henkilöstöä että johtoa ja edistää suomalaisen työelämän laatua sekä tuottavuutta. (Hökkä, Ikävalko, Paloniemi, Vähäsantanen)
Tutkiva matematiikka Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten matematiikan aineenopettajiksi opiskelevat toteuttavat tutkivan matematiikan oppitunteja teknologiaa hyödyntäen. Opetusharjoittelijoille (N = 29) opetettiin tutkivan matematiikan ja GeoGebran käytön perusteita. Tämän jälkeen kukin heistä toteutti tutkivan matematiikan oppitunnin. Aineistoa kerättiin pääasiassa videoimalla oppitunteja ja haastattelemalla opetusharjoittelijoita. (Hähkiöniemi)
Tutkivaa ja eläytyvää historian opetusta Tutkimushankkeessa tarkastellaan, mikä historian opetuksessa ja opiskelussa sekä oppimisessa muuttuu, kun opetusta toteutetaan systemaattisesti tutkivan oppimisen näkökulmasta käsin niin, että sen tavoitteena on ymmärtää historiallisen tiedon luonnetta. Muutosta tarkastellaan kouluissa toteutettavien interventioiden kautta. Käsitteellisiä näkökulmia interventioihin tehdään muun muassa kiinnostumisen, historian lukutaidon sekä historiallisen ajattelun näkökulmista. Lisäksi hanke tutkii historian tekstitaitoja. Hanke on Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen, historian ja etnologian laitoksen sekä normaalikoulun yhteishanke. (Rautiainen, Veijola)
Työn organisoinnin ongelmat koulutusyhteisöissä Hankkeessa tutkitaan koulutusyhteisöjen organisoitumisen ongelmia. Ongelmien ymmärtämistä lähestytään yhteisöjen piilevien merkitysrakenteiden ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden kautta. Piilevät merkitysrakenteet ovat läsnä kaikessa vuorovaikutuksessa, ne vaikuttavat ihmisten arkeen, kokemuksiin omasta tekemisestä sekä yhteisöön kuulumisen mahdollisuuksista. (Nikkola)
ULA - Uutta luova asiantuntijuus Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Uutta luova asiantuntijuus – Opettajien perus- ja täydennyskoulutusta siltaamassa (ULA) -hanke on neljän yliopiston laaja kehittämishanke, jonka lähtökohtana on ilmiölähtöinen ja elinikäinen oppiminen. Hanke pyrkii siltaamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta ja tukemaan opettajien, opettajaopiskelijoiden ja opettajankouluttajien yhteistyötä monin eri tavoin. Sen oppimista ja opetustyötä läpileikkaavia teemoja ovat muun muassa monilukutaito ja kielitietoisuus, tasa-arvoinen ja demokraattinen koulu, tutkiva työote, kollegiaalinen yhteistyö, oppilaiden motivaatio, käyttäytyminen ja kiinnittyminen, vuorovaikutus ja digitaalisuus sekä oppiainerajat ylittävä yhteistyö. Hankkeen toiminta tähtää oppilaiden hyvinvoinnin ja motivaation tukemiseen. (Tarnanen)
Under the same roof Hankkeen tarkoituksen tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia opiskelijoilla ja opettajilla on suomenkielisen Pietarsaaren lukion ja ruotsinkielisen Jakobstads Gymnasiumin muutettua saman katon alle. Lisäksi tarkoituksena on selvittää millaisia kielellisiä käytänteitä opiskelijoilla on eli millaisissa tilanteissa eri kieliä käytetään. (Kajander, Alanen)
Understanding risk and protective factors in reading development from birth to adulthood: A multifactorial framework Tutkimusprojektin tarkoitus on tutkia lukutaidon kehittymistä syntymästä aikuisuuteen. Projektissa tarkastellaan sekä lukemisen sujuvuuden että ymmärtämisen kehitystä ja pulmia, pyritään ennustamaan lukutaidon kehityksen ongelmia eri ikävaiheissa ja tarkastellaan lukutaidon kehityksen riskejä ja suojaavia tekijöitä. (Torppa)
Valta kasvatuksen uhkana ja mahdollisuutena Tavoitteena on yhdistää empiirinen ja käsitteellinen valtatutkimus ja tarkastella kasvatusvallan käytänteitä sekä mahdollisuutena että uhkana aidon kasvatuksen toteutumiselle. Kasvatusvallan ilmenemistä tutkitaan sekä arjen toimintana ei-institutionaalisen kasvatuksen yhteydessä että koululaitoksen ja työelämän piirissä. (Granbom-Herranen, Puolimatka)
Vanhemmuuden vastuu The study focuses on Finnish mothers’ and fathers’ views regarding parental responsibility. Various sources of data were used, such as newspaper articles and interviews. (Böök, Perälä-Littunen)
Varhainen kielenoppiminen koululaisten iltapäivätoiminnassa Hankkeen tavoittena on tutustuttaa koululaiset jo varhaisessa vaiheessa eri kieliin ja antaa kielten opettajiksi opiskeleville mahdollisuus tutusta varhaiseen kielenoppimiseen. (Kajander, Nyman)
Varhaiskasvatuksen uudet, joustavat pedagogiset toimintaympäristöt Hankkeessa tarkastellaan millaista variaatiota varhaiskasvatuksen pedagogisten toimintaympäristöjen (fyysisten, sosiaalisten ja ajallisten) järjestämisessä on. (Raittila, Turja)
Varhaiskasvatus lasten näkökulmasta Hankkeessa tarkastellaan, miltä päivähoito näyttää lasten näkökulmasta ja miten he tulkitsevat omaa asemaansa päivähoidossa. (Alasuutari)
Verkko-oppimisen edistäminen yksilöllisillä ja adaptiivisilla työkaluilla Hankkeessa kehitetään tutkimuksellisesti tapoja siihen, miten verkko-oppimista voidaan entistä paremmin yksilöllistää ja siten tukea opiskelijan etenemistä ja motivaatiota. Tavoitteita lähestytään adaptiivisuuden ja pelillistämisen näkökulmista. Hankkeessa kehitetään oppijan edistymiseen mukautuvia arviointi- ja seurantatyökaluja, sekä luodaan todellisissa oppimis- ja opetuskonteksteissa tunnistettuihin tarpeisiin perustuvia pelillistämismekanismeja verkko-oppimisalustoille. Kehitettäviä adaptiivisia ja pelillisiä ratkaisuja testataan iteratiivisesti erilaisilla korkeakoulukursseilla hankkeen neljässä partnerimaassa. (Vesisenaho)
VETURI-hanke Kohteena on perusopetuksen vaativa erityinen tuki. Kyseessä on oppilaille, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammadiagnoosi tai autismin kirjon diagnoosi järjestettävä moniammatillista yhteistyötä sisältävä (erityis) opetus. Monilla kohderyhmän lapsilla ja nuorilla on pidennetty oppivelvollisuus ja he saavat myös kuntoutuspalveluja. Lisäksi tähän ryhmään saattaa kuulua kotiopetuksessa olevia, joista on vähän tutkimustietoa. Hanke painottuu kehittävään tutkimukseen. Siihen linkittyy vahvasti täydennyskoulutus / valmennus.
Vieraan kielen opettajat työelämässä Tutkimus on jatkotutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää, miten opettajat kehittyvät ammatillisesti uransa aikana ja millaisia emotionaalisia, kognitiivisia ja relationaalisia muutoksia he käyvät läpi verrattuna alkuperäiseen työorientaatioon. Projekti seuraa samojen opettajien kehitystä 10 vuoden ajan. (Nyman, Ruohotie-Lyhty)
VUOKKO - Vuorovaikutus, Kasvu ja Oppiminen Vuorovaikutus, Kasvu ja Oppiminen (VUOKKO) pitkittäistutkimuksella selvitetään päiväkotihenkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen yhteyttä lasten kehitykseen ja oppimiseen taaperoiässä (2–3-vuotiaana) ja kolmea vuotta myöhemmin (5–6-vuotiaana). Aineisto kerätään havainnoimalla päiväkotiryhmien arjen vuorovaikutustilanteita, lasten yksilötehtävillä, sekä varhaiskasvatushenkilöstölle ja lasten huoltajille osoitetuilla kyselylomakkeilla. (Lerkkanen, Salminen)
Yhteisöllinen kirjoittaminen yliopistossa Hankkeessa selvitettiin yliopisto-opiskelijoiden yhteisöllistä kirjoittamista. (Marttunen, Laurinen, Nykopp)
Yliopisto-opetuksen kehittämisen monitieteinen verkostohanke: Interaktiivisuus ja eEducation Hankkeen tavoitteena on mm. kehittää joustavia ja pedagogisesti laadukkaita oppimismahdollisuuksia yliopisto-opiskelijoille ja vahvistaa heidän toimijuuttaan oppijana, tukea opettajia jatkuvassa opetuksen kehittämistyössä, luoda monimuotoisia, interaktiivisia ja oppijalähtöisiä, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä opetuksen ja oppimisen ympäristöjä sekä hankkia tutkimusperustaista tietoa opettajien ja opiskelijoiden kokemuksista kehittämisinterventioiden aikana. (Jääskelä, Rasku-Puttonen, Häkkinen)