25.04.2019

Tietoa hankkeesta

Hankkeessa pureudutaan tasa-arvon kysymyksiin kuntien varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluissa sekä lastenhoidon tukien järjestelmässä.

childcare tunnus.jpgPienten lasten hoidon järjestämisen politiikkaa voi luonnehtia maassamme dualistiseksi. Yhtäältä sekä valtio että lukuisat kunnat tukevat lasten kotihoitoa ja muita kunnallisten palvelujen ulkopuolisia hoitomuotoja taloudellisin tuin. Toisaalta lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon painottaa (epäsuorasti) palvelun kasvatuksellista merkitystä ja suuntaa sen käyttöön. Monet kunnat pyrkivät kuitenkin hillitsemään päivähoidon kysyntää lasten kotihoidon kuntalisällä ja enenevässä määrin myös tukemalla yksityisten päivähoitopalvelujen käyttöä. Käytännössä lasten päivähoitopalvelujen järjestämisessä ja hoidon tuissa onkin nykyisellään huomattavia eroja kuntien välillä.

Nykyinen palvelujen ja tukien vaihtelu tuottaa alueelliseen sekä perheiden, vanhempien, lasten ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, vaikka suomalaisessa keskustelussa dualistista järjestelmää perustellaan usein tasa-arvolla ja vanhempien mahdollisuudella valita heille parhaiten sopiva tapa hoitaa lastaan. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yhteiskunnan palvelujärjestelmä ideologioineen säätelee ja ohjaa vanhempien näkemyksiä ja ratkaisuja. Tämä ohjaus voi olla myös varsin valikoivaa, mistä esimerkkinä on kodinhoidon tuen käytön suhteellisesti suurempi osuus maahanmuuttajaäitien sekä pienituloisten ja heikomman koulutustason omaavien suomalaisäitien keskuudessa. Tutkimushankkeessa pureudutaan koko varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen sekä lapsenhoidon tukien laajaan kenttään.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on tutkia, miten nykyinen varhaiskasvatuspalvelujen ja lastenhoidon tukien järjestelmä toimii suhteessa siihen liitettyihin tasa-arvon oletuksiin.

Toimiiko tukien järjestelmä tasa-arvoisesti?
Tätä tutkimme 10 erilaisessa kunnassa.

Useiden eri osakysymysten avulla analysoidaan sitä, miten nykyinen palvelujärjestelmä ja sen kunnallinen vaihtelu suuntaavat vanhempien palvelujen ja tukien käytön ratkaisuja ja tämän myötä lasten varhaiskasvatuksen ”polkuja”. Lisäksi tutkitaan, millaista valikoivuutta järjestelmään mahdollisesti sisältyy ja miten sen tasa-arvoisuutta voitaisiin lisätä.

Tutkimus toteutetaan kymmenessä lastenhoidonpalvelujärjestelmien osalta erilaisessa kunnassa, joiden maantieteellinen sijainti ja väestömäärä vaihtelevat. Tutkimus toteutetaan monimenetelmäisenä seurantatutkimuksena. Sen aineisto käsittää muun muassa haastatteluja ja kyselytietoa sekä asiakasvuorovaikutustilanteiden tallennuksia. Hankkeeseen liittyy kiinteä yhteistyö osallistuvien kuntien kanssa, jonka myötä pyritään konkreettiseen palvelujen kehittämiseen.

Tutkimustuloksista tiedotetaan aktiivisesti kuntakentälle ja laajemmalle yleisölle.

Tutkimustuloksista tiedotetaan aktiivisesti kuntakentälle ja laajemmalle yleisölle. Lisäksi tutkimushanke osallistuu julkaisutoiminnalla alan kotimaiseen ja kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun. Se on toteutukseltaan ainutkertainen ja antaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon tukijärjestelmien kehittämiseen. Tutkimushanke ajoittuu vuosille 2015–2021. Siinä työskentelee noin 14 tutkijaa kolmessa eri tutkimusryhmässä.

Hankkeen logon on suunnitellut Katri Heinänen.