23.08.2017

Yliopistopedagogiikan perusopintojen opetussuunnitelma

OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2017-2020

 

Yliopistopedagogiikan perusopinnoilla (YPPPER, 25 op) tarkoitetaan Jyväskylän yliopiston henkilökunnalle tarkoitettuja opintoja, joiden tavoitteena on antaa yliopistossa opetus- ja ohjaustyötä tekeville työntekijöille mahdollisuus syventää yliopisto-opetusta ja omaa yliopisto-opettajuuttaan koskevaa ymmärrystään ja auttaa siten kehittymään opettajan ja ohjaajan työssä. Opintojen tavoitteena on henkilökohtaisen, reflektiivisen ja tutkivan suhteen kehittäminen opettamiseen ja ohjaamiseen. Näin pyritään tukemaan yleisemminkin yliopisto-opetuksen kehittämistä. Opinnoissa hyödynnetään jo olemassa olevaa kokemusvarantoa, sen yhteistä jakamista ja käsitteellistä syventämistä.

Yliopistopedagogiikan perusopinnot koostuvat kahdesta moduulista:

 

Yliopistopedagogiikka I (10 op)

  • YPPP110    Yliopisto-opetuksen ja -oppimisen teoreettiset perusteet (5 op)
  • YPPP121    Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I (5 op)

Yliopistopedagogiikka II (15 op)

  • YPPP135    Opetussuunnitelmatyö (5 op)
  • YPPP140   Ohjaus yliopistossa (5 op)
  • YPPP122    Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II (5 op)


KOULUTUKSEN TAVOITE JA TOIMINTAPERIAATTEET

 

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ja tunnistaa omia oppimiseen ja yliopisto-opetukseen liittyviä käsityksiään ja toimintatapojaan. Hän kykenee arvioimaan kriittisesti omaa toimintaansa opettajana ja sen yhteyttä opiskelijoiden opiskeluun ja oppimiseen. Opiskelija perehtyy myös oman laitoksensa/oppiaineensa opetukseen ja arvioi omaa opetustaan suhteessa laitoksensa/oppiaineensa opetukseen. Hän saa valmiuksia osallistua laitoksen opetuksen ja pedagogisen toimintakulttuurin kehittämiseen.

Tavoitteiden toteuttamiseen pyritään kolmen toimintaperiaatteen kautta:
omakohtaistuminen, tutkivuus ja dialogisuus.

Omakohtaistuminen

Toimintaperiaatteista keskeisin on ajatus oppimisen omakohtaistumisesta. Oppimis- ja tieto-opillisena taustana korostuu ajatus, että yliopisto-opettajana kehittyminen perustuu omaan työhön ja siitä saatujen kokemusten tutkimiseen. Näitä kokemuksia peilataan laajemmin toisten kokemuksiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Lähtökohtana on opiskelijan oma elämänhistoria, työn arki, omat työ- ja ajattelutavat. Niiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Omakohtaisessa oppimisessa pyritään irti suorittavasta opiskeluasenteesta. Siinä pyritään vähentämään ulkoisen kontrollin tarvetta ja luottamaan opiskelijan omaan aikuiseen autonomisuuteen. Opiskelijalle tarjotaan paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Näin opiskelija voi kehittää ’itsensä näköistä” toimintatapaa.

Tutkiva asenne

Tutkiva asenne kohdistuu samanaikaisesti sekä omiin kokemuksiin opettamisen ja oppimisen kentällä että tuon kentän teoreettisiin jäsennyksiin. Omakohtaisuuden periaate edellyttää, että teoria kietoutuu omaan toimintaan. Koulutuksessa kaikki jaettu kokemus ja teoreettinen tietous pyritään opiskelemaan oman ajattelun kautta. Kriittisessä ajattelussa rakentunut tietoinen näkemys auttaa irtaantumaan rutiineista ja avaa uusia mahdollisuuksia yliopisto-opettajan työhön.  Yliopisto-opettajana kehittymisen kannalta tutkiminen kasvattaa tietoisuutta, joka suuntautuu toisaalta itseen, omiin toimintatapoihin, arvoihin, käsityksiin, ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan, sen koulutusinstituutioiden, arvojen ja tapojen luonteeseen. Tavoitteena on kasvava vapaus sokeista tottumuksista. Tietoisuus mahdollistaa perustellun toiminnan.

Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti oppimisryhmissä. Yliopisto-opetuksen erityispiirre on sen tiivis sidos tieteisiin ja tutkimukseen.  Oppimisryhmät pyrkivät siksi työskentelemään hyvän tutkimusyhteisön tavoin, dialogisuuden ja kriittisen ajattelun kehittämiseksi.

Dialogisuus

Dialogisuudella tarkoitetaan avoimia, toisia kuuntelevia ja kunnioittavia ihmisten välisiä suhteita, joissa mahdollistuu yhdessä oppiminen, yhdessä ajatteleminen ja kokemusten jakaminen. Opintojen suunnittelun ja toteutuksen ytimenä on jokaisen henkilökohtaisen oppimisprosessin limittyminen yhteisölliseen opiskeluun. Erityisesti oppimisryhmien työskentelyssä dialogisuuden periaate on kantava voima. Oman kokemuksen ja ajattelun piiriä laajennetaan keskusteluissa toisten kokemuksista ja kirjallisuudesta saaduista teorioista. Tutkivuus toteutuu yhdessä toisten kanssa.

Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen. Mikään niistä ei yksinään riitä koulutuksen tavoitteiden toteutumiseen. Nämä ovat koulutuksen toimintaperiaatteita, mutta samalla ne ovat myös koulutukselle tietoisesti asetettuja arvotavoitteita ja jokaisen opiskelijan oppimistavoitteita yliopisto-opettajana.

 

Yliopistopedagogiikka I (10 op)

 

YPPP110 Yliopisto-opetuksen ja -oppimisen teoreettiset perusteet (5 op)
YPPP121 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I (5 op)

 

YPPP110 YLIOPISTO-OPETUKSEN JA –OPPIMISEN TEOREETTISET PERUSTEET

Laajuus:

5 op

Osaamistavoitteet:

 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • yliopisto-opetuksen ja – oppimisen peruskäsitteet ja -teoriat ja suhteuttaa niitä omiin käsityksiinsä yliopisto-opetuksesta ja akateemisen asiantuntijuuden oppimisesta
  • tunnistaa ja kuvata oman ihmis- , tieto- ja oppimiskäsityksensä
  • arvioida yliopistopedagogiikan erityislaatua, jossa on keskeistä tiedeopetuksen ja tieteellisen ajattelun oppimisen kysymykset
  • arvioida vuorovaikutteisen ja osallistavan opetuksen kehittämistä yliopisto-opetuksen haasteena
  • hahmottaa pedagogisen suhteen merkitystä oppimisen ja opettamisen  perustana
  • hahmottaa oppimisprosessin vaiheita ja opettajan/ohjaajan roolia prosessin eri vaiheissa

Sisältö:

  • yliopisto oppimis- ja opetusympäristönä: yliopistopedagogiikan erityislaatu, perinne ja reunaehdot
  • tutkimuksen ja opetuksen välinen suhde
  • tieteellisen ajattelun ja tieteellisen tiedon oppiminen ja opettaminen
  • tutkivaan asenteeseen opettaminen ja ohjaaminen
  • ihmis- ja tietokäsitys oppimiskäsityksen kehyksenä
  • oppimisteoriat ja niiden filosofiset lähtökohdat
  • opettaminen ja ohjaaminen pedagogisena suhteena

Opetustavat:

vuorovaikutteinen luento ja työpajatyöskentely, pienryhmäopiskelu

Suoritustavat:

oppimistehtävät, lukupiirityöskentely

Oppimateriaalit:

HAKKARAINEN, K., LONKA, K. & LIPPONEN, L. 2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.

HAKKARAINEN, K., BOLLSTRÖM-HUTTUNEN, M., PYYSALO, R. & LONKA, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Helsinki: WSOY.

LINDBLOM-YLÄNNE, S. & NEVGI, A. (toim.) 2009. Yliopisto-opettajan käsikirja.  Helsinki: WSOY.

Burbules, N. 1993. Dialogue in teaching. Theory and Practice. NY: Teachers College Press.

Poikela-Öystilä (toim.) 2003. Yliopistopedagogiikkaa kehittämässä. Tampere: Tampere University Press.

JARVIS, P. 2006. Towards a comprehensive theory of human learning. Lifelong Learning and The Learning Society, volume 1. New York: Routledge.

JARVIS, P. & PARKER, S. (toim.) 2007. Human learning. An holistic approach. New York: Routledge.

Muu opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali (artikkelit ja e-kirjat)

Arviointi:

Hyväksytty - hylätty

 

YPPP121 OPETUKSEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI I

 

Laajuus:

5 op

Osaamistavoitteet:

 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • arvioida kriittisesti omaa toimintaansa yliopisto-opettajana ja määritellä omia pedagogisia kehittymistarpeitaan ja -tavoitteitaan
  • asettaa opintojakson tavoitteet, rajata opintojakson keskeiset sisällöt ja valita tarkoituksenmukaiset työtavat ja arviointimenetelmät sekä perustella tekemänsä valinnat oppimisteoreettisin käsittein
  • laatia arviointikriteerit ja soveltaa niitä oppimisen arvioinnissa
  • sopeuttaa omaa toimintaansa erilaisten oppijoiden tarpeisiin
  • soveltaa erilaisia työtapoja ja opetusmenetelmiä tarkoituksenmukaisella tavalla omassa opetuksessaan/ohjauksessaan

Sisältö:

  • HOPS omakohtaisen oppimisprosessin käsikirjoituksena
  • yliopisto-opetuksen suunnittelun peruskysymykset
  • osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien asettaminen
  • oppiaineen sisäinen struktuuri, ydinainesanalyysi ja opetettavat sisällöt
  • yksilö- , ryhmä- ja massaopetuksen kehittäminen
  • vuorovaikutteiset, osallistavat työmuodot ja opetusmenetelmät
  • arvioinnin ulottuvuudet ja arvioinnin eri muodot: ohjaava arviointi, itsearviointi, vertaisarviointi, palaute

Opetustavat:

vuorovaikutteinen luento ja työpajatyöskentely, pienryhmäopiskelu

Suoritustavat:

HOPS, opetuskokeilu (4 t), vertaishavainnointi (4 t), opetuskokeiluraportti. lukupiirityöskentely

Oppimateriaalit:

BROOKFIELD, S. 1995. Becoming a critically reflective teacher. San Francisco: Jossey-Bass.

GLASERSFELD, E. 2002. Radical constructivism. A way of knowing and learning.  Studies in Mathematics Education Series. Lontoo: RoutledgeFalmer.

JARVIS, P. 2006. The theory and practice of teaching. Lontoo: Routledge.

LINDBLOM-YLÄNNE, S. & NEVGI, A. (toim.) 2009. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY.

SAHLBERG, P. & SHARAN, S. (toim.) 2002. Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Helsinki: WSOY.

Muu opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali (artikkelit ja e-kirjat)

Arviointi:

Hyväksytty - hylätty

 

Yliopistopedagogiikka II (15 op)

 

YPPP135 Opetussuunnitelmatyö (5 op)
YPPP140 Ohjaus yliopistossa (5 op)
YPPP122 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II (5 op)

 

YPPP135 OPETUSSUUNNITELMATYÖ

Laajuus:

5 op

Osaamistavoitteet:

 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • hahmottaa opetussuunnitelmatyön teoreettisia ja filosofisia lähtökohtia ja sen erilaisia ilmenemismuotoja yliopistossa
  • hahmottaa opetussuunnitelmateoriat  ja niiden soveltuvuuden yliopistokontekstiin
  • tarkastella omaa opetustaan suhteessa laitoksen/oppiaineen   opetussuunnitelmiin ja soveltaa oppimaansa oman laitoksensa/oppiaineensa opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen
  • tunnistaa opetussuunnitelman yhteys sekä yliopiston arvotavoitteisiin että yhteiskunnan, sen instituutioiden, arvojen ja tapojen luonteeseen
  • arvioida oppiaineen sisäisen struktuurin, yhteiskunnasta tulevien odotusten ja opiskelijoiden oppimistarpeiden välisiä kytkentöjä ja niiden merkitystä opetussuunnitelmatyölle
  • tehdä opetussuunnitelmatyötä yhteisöllisellä tasolla ja edistää siten koko laitoksen/oppiaineen pedagogisen toimintakulttuurin kehittämistä

Sisältö:

  • opetussuunnitelmatyön teoreettiset ja filosofiset lähtökohdat
  • opetussuunnitelmateoriat ja niiden yhteys oppimisteorioihin
  • osaamisperustainen opetussuunnitelma yliopistossa
  • ilmiöpohjainen opetussuunnitelma yliopistossa
  • opetussuunnitelman työelämäyhteydet

Opetustavat:

vuorovaikutteinen luento ja työpajatyöskentely, pienryhmäopiskelu

Suoritustavat:

oppimistehtävät ja lukupiirityöskentely

Oppimateriaalit:

BARNETT, R. & COATE, K. 2010. Engaging the curriculum in higher education. Berkshire, GBR: McGRaw-Hill Education.

BIGGS, J. & TANG, C. 2007. Teaching for quality learning at university: What the student does. Maidenhead: Society for Research into Higher Education & Open University Press.

hooks, b. 2007. Vapauttava kasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura.

KORHONEN, V. & MÄKINEN, M. 2012.Opiskelijat korkeakoulutuksen näyttämöllä. Tampere: Tampere University Press.

MÄKINEN, M., ANNALA, J., KORHONEN, V., VEHVILÄINEN, S., NORRGRAN, A.-M., KALLI, P. & SVÄRD, P. (toim.) 2012. Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press.

NYGAARD, C., COURTNEY, N. & HOLTHAM, C. (toim.) 2010. Teaching creativity – creativity in teaching. The learning in higher education series. Oxfordshire: Libri Publishing.

Muu opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali (artikkelit ja e-kirjat)

Arviointi:

Hyväksytty  - hylätty

 

YPPP140 OHJAUS YLIOPISTOSSA

Laajuus:

5 op

Osaamistavoitteet:

 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • hahmottaa keskeisiä ohjauksen käsitteitä, malleja ja teorioita sekä niiden yhteyden oppimisteorioihin
  • hahmottaa ohjauksen ja oppimisen prosessien keskinäistä riippuvuutta ja dynamiikkaa
  • tulkita ohjattavien erilaisia tarpeita ja tukea heitä heidän kasvussaan akateemiseen asiantuntijuuteen
  • tunnistaa ohjaustilanteisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja toimia näissä tilanteissa eettisesti viisaalla tavalla, harkitusti ja perustellusti
  • soveltaa teoreettista tietämystään ohjauksesta omassa työsssään tilanteen vaatimalla tavalla

Sisältö:

  • yliopiston ohjausjärjestelmät
  • akateemisen ohjauksen prosessit
  • ohjausmallit ja –teoriat
  • HOPS -prosessin ohjaaminen
  • opinnäytetöiden ja tieteellisen kirjoittamisen ohjaus
  • monikulttuurisuus ohjauksen haasteena
  • oppimis- ja lukivaikeudet ohjauksen haasteena
  • ohjauksen etiikka

Opetustavat:

vuorovaikutteinen luento ja työpajatyöskentely, pienryhmäopiskelu

Suoritustavat:

oppimistehtävät, lukupiirityöskentely

Oppimateriaalit:

ISAACS, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Helsinki: Kauppakaari.

KUKKONEN, H. 2007. Ohjauskeskustelu pelitilana. Erialaisuus ammatillisen opettajaopiskelijan ohjaamisessa. Tampere: Tampere University Press.

NUMMENMAA, A.R. & LAUTAMATTI, L. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Tampere: Tampere University Press.

NUMMENMAA, A.R., PYHÄLTÖ, K. & SOINI, T. (toim.) 2008. Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere: Tampere University Press.

ONNISMAA, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.

VEHVILÄINEN, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.

Muu opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali (artikkelit ja e-kirjat)

Arviointi:

Hyväksytty - hylätty

 

YPPP122 OPETUKSEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI II

Laajuus:

5 op

Osaamistavoitteet:

 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • hahmottaa oppimisen yksilöllisten ja yhteisöllisten ulottuvuuksien keskinäistä riippuvuutta ja dynamiikkaa
  • soveltaa oppimisteoreettisia lähestymistapoja erilaisiin käytännön oppimis- , ohjaus- ja opetustilanteisiin
  • arvioida kriittisesti  omaa kehittymistään yliopisto-opettajana
  • syventää taitoaan suunnitella ja toteuttaa opetusta yliopistopedagogisten periaatteiden mukaisesti
  • kehittää edelleen opettamista ja ohjausta koskevaa kokonaisnäkemystään ja toimintakykyään kokemusten tutkimisen kautta

 

Sisältö:

  • oppimisen yksilölliset ulottuvuudet: oppimisen kerroksellisuus, moniulotteisuus ja kokemuksellisuus
  • oppimisen yhteisölliset ulottuvuudet: pedagoginen suhde, vertaisryhmä, ryhmäilmiöt

Opetustavat:

vuorovaikutteinen luento ja työpajatyöskentely, pienryhmäopiskelu

Suoritustavat:

opetuskokeilut (8 t), vertaishavainnointi (8 t), opetuskokeiluraportti, lukupiirityöskentely

Oppimateriaalit:

BROOKFIELD, S. 2006. The skillful teacher: on technique, trust, and responsiveness in the classroom. San Francisco: Jossey-Bass.

DRISCOLL, M. 1994/2004/2013. Psychology of learning for instruction. Boston: Allyn and Bacon.

ILLERIS, K. 2009. Contemporary theories of learning. Learning theories…in their own words. Lontoo: Routledge.

JARVIS, P. 2006. The theory and practice of teaching. Lontoo: Routledge.

REPO-KAARENTO, S. 2007. Innostu ryhmästä. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Muu opetusohjelmassa mainittu oppimateriaali (artikkelit ja e-kirjat)

Arviointi:

Hyväksytty - hylätty

 


Rehtorin 10.12.2010 tekemän päätöksen mukaan 10 opintopisteen laajuiset yliopistopedagogiset opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot ovat ne yliopistopedagogiset opinnot, jotka yliopiston johtosäännön mukaisesti edellytetään niiltä professorin, yliopistonlehtorin, yliopistotutkijan ja yliopistonopettajan tehtävään otettavilta henkilöiltä, joiden työsuhde alkaa 1.8.2012 tai sen jälkeen. Opintojen on oltava suoritettuina viimeistään kahden vuoden kuluttua työsuhteen aloittamisesta.

Yliopistopedagogiikan perusopinnot (25 op) tarjoavat myös mahdollisuuden hakea aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin, joiden pohjaksi edellytetään 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot.  Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 19 §:n tarkoittamia opettajan pedagogisia opintoja, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin ja antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta. Ne voidaan suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen erillisinä opintoina tai sisällyttää maisterin tutkintoon. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (60 opintopistettä) muodostuvat kasvatustieteen/aikuiskasvatuksen perusopinnoista (25 op) ja aikuiskouluttajan pedagogisista aineopinnoista (35 op). Ennen aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin hakua kaikilla opiskelijoilla tulee olla suoritettuna kasvatus- ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) tai hakuilmoituksessa mainitut vastaavat opinnot sekä pääaineensa aineopinnot. Ks. valintakriteerit ja hakuohjeet.