16.04.2019

Esiseminaari

Lapsen motoriset pulmat varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa

  4.-5.6.2019 Jyväskylä

Käytännönläheinen seminaari tarjoaa tietoa motorisen oppimisen vaikeuksista, niiden arvioinnista ja kehityksen tukemisesta varhaiskasvatuksen ja koulun arjessa. Seminaari luo ainutlaatuisen mahdollisuuden perehtyä motorisen oppimisen vaikeuksiin monista näkökulmista monialaisen asiantuntijajoukon avustuksella. Kaksipäiväinen seminaari sisältää luentoja ja työpajoja sekä taustoittaa motorisen oppimisen pulmien tunnistamiseen ja tukemiseen liittyviä ongelmia ja hyviä käytänteitä Suomessa ja Hollannissa. Tule oppimaan, työskentelemään ja keskustelemaan motorisen oppimisen vaikeuksista moniammatillisen asiantuntijajoukon kanssa. Seminaari huipentuu keskiviikkona osallistujien ja asiantuntijoiden kanssa pidettävään vuoropuheluun. Käytä tilaisuus hyväksesi ja tule kuulemaan vastauksia mieltäsi askarruttaviin asioihin.

Luennoitsijoina ovat mm.
- kehityspsykologian professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistosta,
- lastenneurologian dosentti, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Aulikki Lano HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalasta, sekä 
- apulaisprofessori Marja Cantell Groningenin yliopistosta.

Käytännön työpajoissa tutustutaan mm.
- Motoristen taitojen arviointiin, havainnointiin ja seurantaan, sekä
- Motoristen taitojen kehityksen tukemisen periaatteisiin ja käytännön sovelluksiin.

Ohjelmaan kuuluvat myös mahdollisuudet vierailuihin Valteri-koulu Onervaan sekä CIBR:iin, posterinäyttely alan opiskelijoiden opinnäytetöistä sekä paneelikeskustelu.

Maksuton imoittautuminen varhaiskasvatus- ja opetustoimessa työskenteliville Niilo Mäki Instituutin verkkokaupassa.  DCD13-kongressiin osallistuvat henkilöt ilmoittautuvat tähän seminaariin kongressi-ilmoittaumisen yhteydessä. Muut sidosryhmät (terapeutit, vanhemmat, valmentajat, liikunnanohjaajat) ilmoittautuminen sähköpostilla dcd13@jyu.fi. Muille sidosryhmille paikkoja rajoitetusti tarjolla.

ALUSTAVA AIKATAULU

LAPSEN MOTORISET PULMAT VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN ARJESSA 4.–5.6.2019 Jyväskylä

Tiistai 4.6.2019

9.00

Timo Ahonen, professori emeritus, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti: Motoristen oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen muiden oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten ongelmien kanssa.

9.45

Marja Cantell, PhD, Assistant Professor in Special Educational Needs and Youth Care, University of Groningen, the Netherlands; Motorisen oppimisen dosentti, Jyväskylän yliopisto: MELLE-projekti: Kokemuksia motorisen kehityksen tutkimuksesta alle kouluikäisillä lapsilla.

10.30

Tauko

10.45

Rinnakkaiset työpajat 1 (90 min yhteensä):
Motoristen taitojen arviointi TAI                                                  
Hupsis ja Hopsis! – Motorinen rata kielenkehityksen tukena

11.30

Lounas

12.30

Rinnakkaiset työpajat 1 jatkuvat

13.15

Tauko

13.30

Rinnakkaiset työpajat 2 (45 min/työpaja):
Vaikuttavatko motoriset pulmat myös lapsen leikkiin? - Leikkitaitoja havainnoiden osallistumisen tukemiseen TAI
Mitä motoristen taitojen tukemisesta pitäisi tietää?

14.15

Rinnakkaiset työpajat 2 (45 min/työpaja):
Mitä motoristen taitojen tukemisesta pitäisi tietää TAI
Vaikuttavatko motoriset pulmat myös lapsen leikkiin? - Leikkitaitoja havainnoiden osallistumisen tukemiseen

 

Keskiviikko 5.6.2019

9.00

Aulikki Lano, Helsingin yliopisto, lasten neurologian yksikkö: Huolena lapsen motoriset taidot (Worried about child’s motor skills: A Finnish perspective).

9.45

Lastenlääkäri Jessika van Hoorn ja psykologi Hinke Boomsma, University Medical Centre Groningen, Hollanti: Diagnosing Developmental Coordination Disorder: an interdisciplinary assessment (Kehityksellisten koordinaatiohäiriöiden tunnistaminen moniammatillisena yhteistyönä).

10.30

Asiantuntijapaneeli ja keskustelu

11.00

Lounas/Seminaari päättyy

12.00-14.00

Mahdollisuus osallistua tutustumiskäyntiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa, sekä CIBR: Jyväskylä Centre for Interdisplinary Brain Researchissa.

 

OHJELMAN/TYÖPAJOJEN TARKEMPI KUVAILU:    

Tiistai 4.6.2019

9.00 Motoristen oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen muiden oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten ongelmien kanssa. Timo Ahonen, professori emeritus, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti.

Kehityksellisten koordinaatiohäiriöiden on monissa tutkimuksissa havaittu päällekkäistyvän eli esiintyvän yhdessä esimerkiksi lasten kielellisten vaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden kanssa. Niitä mekanismeja, joiden kautta tämä päällekkäistyminen syntyy, tunnetaan kuitenkin toistaiseksi huonosti. Luennossa tätä päällekkäistymisen syntymistä pyritään ymmärtämään nelitasoisen mallin avulla, joka käsittää geneettiset tekijät, aivomekanismit, kognitiiviset prosessit ja motoristen vaikeuksien ilmiasun.

9.45 MELLE-projekti: Kokemuksia motorisen kehityksen tutkimuksesta alle kouluikäisillä lapsilla. Marja Cantell, PhD, Assistant Professor in Special Educational Needs and Youth Care, University of Groningen, the Netherlands; Motorisen oppimisen dosentti, Jyväskylän yliopisto.

Ajatellaan, että varhaislapsuudessa motoriikka, kieli ja toiminnanohjaus kehittyvät paljolti samanaikaisesti. Motorisen kehityksen yksilöllisistä poluista tiedetään kuitenkin yllättävän vähän. Kiistellään myös siitä, kuinka varhain koordinaatio-ongelmia voidaan luotettavasti diagnosoida. MELLE-projektissa on mukana lähes 200 hollantilaisperhettä. Perheen 3􀍴5-vuotias lapsi osallistuu kahdesti vuodessa laajoihin motoriikkaa, kieltä ja toiminnanohjausta mittaaviin tutkimuksiin. Lisäksi vanhemmilta kartoitetaan erilaisia lapseen, perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Alustavat tulokset osoittavat, että motoriikka, kieli ja toiminnanohjaus ovat osin yhteydessä toisiinsa ja että erilaisia alaryhmiä on havaittavissa jo 3􀍴4 vuoden iässä. Tulkinnasta tekee haasteellisen se, että kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on yksilö-, perhe- ja ympäristötasoilla (esim. lapsen temperamentti, vanhempien asenteet ja päivähoitojärjestelyt).

 

10.45 Rinnakkaiset työpajat Motoristen taitojen arviointi TAI Hupsis ja Hopsis! – Motorinen rata kielenkehityksen tukena

Motoristen taitojen arviointi (90 min työpaja)

Monivaiheinen lähestymistapa motorisen oppimisen vaikeuden arviointiin Piritta Asunta, projektitutkija, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta (15 min)

Motorisen oppimisen vaikeudet, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, jäävät usein tunnistamatta. Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamiseen suositellaan monitasoista ja moniammatillista lähestymistapaa. Tässä lähestymistavassa tietoa kerätään monivaiheisesti eri ympäristöistä, jotta saataisiin kokonaisvaltainen kuva lapsen motorisista taidoista sekä siitä, häiritsevätkö motoriset taidot merkittävästi ikään liittyviä akateemisia ja arkipäivän taitoja. Esityksessä käydään läpi eniten käytetyimmät ja tutkituimmat motoriikan havainnointilomakkeet sekä testit.

KTK Arto Laukkanen, tutkijatohtori, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta (15 min)

Saksassa vuonna 1972 kehitetty Körperkoordinationstest für Kinder (KTK) on 5-14-vuotiaiden lasten motorisen koordinaation arviointiin kehitetty mittaristo. Alun perin sen avulla pyrittiin aivovaurion saaneiden lasten tunnistamiseen. Kuluneiden vuosikymmenten aikana mittaristoa on hyödynnetty

alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmin ja useilla eri tieteenaloilla. Nykyään mittaristo on yksi kansainvälisesti käytetyimmistä lasten karkeamotoriikan mittaristoista. Sen etuina ovat mm. menetelmän huolellinen standardointi, käytön helppous sekä menetelmän sopivuus suhteellisen laajalle kohdejoukolle.

Lapsen kokemus omasta motorisesta pätevyydestään Donna Niemistö, tohtorikoulutettava, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta (15 min)

Koettu motorinen pätevyys tarkoittaa sitä, kuinka hyvä lapsi tuntee olevansa liikkumaan. Motorista pätevyyttä mitattaessa lapsi vastaa kysymyksiin, onko hän 􀍟hyvä􀍟 vai 􀍟ei niin hyvä􀍟 esimerkiksi juoksemaan, heittämään palloa ja hyppäämään. Kansainvälinen PMSC-mittari on verrattain uusi, ja sen avulla tehdyt mittaukset ovat osoittaneet mielenkiintoisia tuloksia eri ikäisten lasten ja nuorten pätevyyden tasosta. Koetun pätevyyden taso on yhteydessä lapsen fyysiseen aktivisuuteen ja motorisiin perustaitoihin. Siitä syystä lapsen oma tuntemus on tärkeää huomioida kasvatuksessa ja motorisia perustaitoja opetellessa.

TGMD-3 Pauli Rintala, professori, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta (20 min)

TGMD-3 (Test of Gross Motor Development, kolmas versio) testi koostuu kuudesta liikkumistaitoja mittaavista sekä seitsemästä käsittelytaitoja mittaavista pallotaito-osioista. Tämä kolmas versio julkaistaan keväällä 2019. Testin tavoitteena on tarjota sekä normi- että kriteeripohjainen vertailu tulosten tulkinnassa. Testin sisällöt edustavat esi- ja alakoulussa opetettavia taitoja. Testiä voivat käyttää muutkin kuin liikunnan ammattilaiset pienellä harjoittelulla. Se painottaa karkeamotoristen taitojen kehittymistä tuotoksen sijaan. Koska TGMD-testistä on olemassa selkeät pisteytysperiaatteet ja harjoittelun jälkeen lähes jokainen pystyy havainnointinsa perusteella pisteyttämään lasten motoristen taitojen hallinnan tason taitokohtaisten kriteerien mukaisesti, TGMD-testistä on tullut kansainvälisissä vertailututkimuksissa suosittu mittari.

KEMO-testi Kaisu Laasonen, tutkimuspäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu (20 min)

KEMO on uusi suomalainen taitotesti, jonka avulla saadaan tietoa 4-6-vuotiaan lapsen motoristen taitojen hallinnasta ja siinä ilmenevistä vaikeuksista. Aikuisen ja lapsen välinen positiivinen vuorovaikutus testaustilanteessa on tärkeää. Lapselle syntyy positiivinen kokemus silloinkin, kun kaikki ei mene ihan nappiin. Testiaineiston ohessa on vinkkejä, jotka auttavat testaajaa havaitsemaan vaikeiden asioiden taustalla olevia syitä ja löytämään lasta tukevia harjoituksia.

TAI

Motoristen taitojen kehityksen tukeminen: periaatteet ja käytännön sovellutukset: Hupsis ja Hopsis! – Motorinen rata kielenkehityksen tukena (90 min työpaja)

Taina Kuittinen, toimintaterapeutti, SI-terapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva

Paja on toiminnallinen, jossa on radan suunnittelua ja kokeilua sekä välineiden soveltamista huomioiden erilaiset ympäristöt. Pajassa hyödynnetään Hupsis! ja Hopsis! -sensomotorinen rata kielenkehityksen tukena materiaalia. Motoristen taitojen kehitystä tarkastellaan kehon aistien kautta. 11.30 Lounastauko 12.30 Rinnakkaiset työpajat jatkuvat 13.15 Tauko

13.30 Rinnakkaiset työpajat (valittavana kaksi samansisältöistä 45 min työpajaa) Vaikuttavatko motoriset pulmat myös lapsen leikkiin? - Leikkitaitoja havainnoiden osallistumisen tukemiseen

FT Tiina Lautamo, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (45 min)

Työpajassa tutustutaan lapsen leikissä näkyviin haasteisiin ja pohditaan, miten stukturoidun havainnoinnin ja tietokoneanalyysin kautta löydetään leikillisiä työmenetelmiä lasten taitojen tukemiseen.

TAI

Mitä motoristen taitojen tukemisesta pitäisi tietää? (toiminnallinen työpaja) Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti (45 min).

Tunnetko tehokkaat tavat tukea lasta, jolla on motorisen oppimisen vaikeuksia? Työpajassa havainnollistetaan käytännön esimerkein, miten taitojen harjoittelussa voidaan huomioida motorisen oppimisen vaikeuksiin tukea tarvitsevia lapsia.

14.15 Rinnakkaiset työpajat (valittavana kaksi samansisältöistä 45 min työpajaa)

Vaikuttavatko motoriset pulmat myös lapsen leikkiin? - Leikkitaitoja havainnoiden osallistumisen tukemiseen FT Tiina Lautamo, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (45 min)

TAI

Mitä motoristen taitojen tukemisesta pitäisi tietää? (toiminnallinen työpaja) Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti (45 min) 15.00 Koulutuspäivä päättyy

 

Keskiviikko 5.6.2019

9.00 Huolena lapsen motoriset taidot -

DCD:n tunnistaminen ja lapsen tarpeiden huomioiminen suomalaisessa terveydenhuollossa, Aulikki Lano, Helsingin yliopisto, lasten neurologian yksikkö.

Kehityksellinen koordinaatiohäiriö, DCD, on oirekuvaltaan heterogeeninen neurobiologinen häiriö, joka on ongelmana 5-6%:lla kouluikäisistä lapsista ja lähes puolella erittäin ennenaikaisena syntyneistä keskoslapsista. Se ilmenee usein yhdessä kognitiivisten erityis- ja oppimisvaikeuksien tai neuropsykiatristen häiriöiden, erityisesti ADHD:n (attention deficit hyperactivity disorder) kanssa. DCD on yliedustettuna myös autismikirjon häiriöissä ja assosioituu sosiaalisen kompetenssin pulmiin.

Motoristen vaikeuksien seurauksena lasten selviytyminen arjen omatoimisuustaidoista tai osallistuminen ikätasoisiin liikunnallisiin aktiviteetteihin ja joukkueurheiluun on vaikeutunut. Harvojen aikuisikään jatkuneiden seurantojen perusteella osalla lapsista motoriset vaikeudet jatkuvat nuoruus- ja aikuisikään, jolloin sosio-emotionaaliset vaikeudet, itsetunto- ja mielialaongelmat sekä liikunnallisen aktiviteetin vähäisyys ja ylipaino-ongelmat ovat yleisiä.

Lisääntyneestä tutkimuksesta huolimatta DCD on edelleen lapsuuden kehityksellisistä häiriöistä vähiten tutkittu ja ymmärretty, mikä saattaa olla osasyynä siihen, että yhtenäistä suositusta/toimintamallia motoriikan ongelmien varhaiseen havaitsemiseen, oikea-aikaiseen puuttumiseen tai motoriikan ongelmista kärsivien lasten tuen ja kuntoutuksen sisältöön ei terveydenhuollossamme toistaiseksi ole.

Tässä esityksessä tarkastellaan, millainen terveydenhuollon hoitopolku on lapsella, jolla ilmenee motorisen kehityksen viivettä tai motoristen taitojen oppimisen vaikeutta käyttäen esimerkkeinä pääkaupunkiseudun suurimpia kuntia. Lisäksi kuvataan hoitopolku erittäin ennenaikaisena syntyneiden lasten erityisryhmän osalta, jonka systemaattisesti toteutettu seuranta, arvioinnit sekä tukitoimien ja kuntoutuksen suunnittelu toteutuvat erikoissairaanhoidossa moniammatillisen työryhmän toimesta ja yhteistyössä perheiden, avoterveydenhuollon ja päiväkotien kanssa. Pohditaan, millainen olisi optimaalinen toimintamalli.

9.45 Diagnosing Developmental Coordination Disorder: an interdisciplinary assessment (Kehityksellisten koordinaatiohäiriöiden tunnistaminen moniammatillisena yhteistyönä) Lastenlääkäri Jessika van Hoorn ja psykologi Hinke Boomsma, University Medical Centre Groningen, Hollanti

Developmental coordination disorder (DCD) is a motor skill disorder, affecting physical coordination that causes a child to perform less well than expected in daily activities for his or her age and intelligence, and appear to move clumsily.

The disorder is diagnosed when four criteria are met, these criteria are described in the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fifth Edition (DSM-5). DCD is estimated to affect 5-6% of school-aged children, which means that at least one child in every classroom will meet the criteria for a diagnosis of DCD. Nearly every school activity, especially in the early school years, is a motor activity. For children who have coordination difficulties, participation in many school-related activities requires tremendous effort and is often unsuccessful. Therefor coordination difficulties can have impact on children´s academic, social and physical development.

It is important to realize that although DCD is a motor skill disorder, there is a high level of overlap with other developmental disorders including Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD), autism spectrum disorder, dyslexia, and also impairments in reading, speech and language. Also problems in social and emotional behaviour are seen in children with DCD. As a result of having difficulty participating for example in play and sports children with DCD can have difficulty interacting with other children of their age and avoid these activities.

Evidence suggests that children do not ”grow out” of DCD and difficulties may extend into adolescence and adult life. Consequently, early diagnosis and intervention is important. If a child is considered to be showing difficulties in motor development, assessment by an interdisciplinary health professional team is recommended. Our team includes the following professionals; psychologist; physiotherapist, occupational therapist, medical doctor, a speech and language therapist and a social worker. Information provided by parents and the child's teacher can be very helpful in assisting this interdisciplinary team with making a diagnosis. This assessment provides a holistic view of the child and allows for more effective treatment. Close liaison between the interdisciplinary team, the child´s school and family is the cornerstone of successful intervention.

10.30 Asiantuntijapaneeli ja keskustelu

11.00 Lounas/Seminaari päättyy

12.00 - 14.00 Mahdollisuus osallistua tutustumiskäyntiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa, sekä CIBR: Jyväskylä Centre for Interdisplinary Brain Researchissa.

CIBR:

Monitieteinen aivotutkimuskeskus on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteydessä toimiva kansainvälinen osaamisyksikkö.

CIBR tarjoaa tutkimusympäristön ja tukea neurotieteelliseen tutkimukseen eri tieteenaloilla. Keskuksen käytössä on korkeatasoiset mittaus- ja stimulointilaitteistot ulottuen yksittäisten solujen tutkimuksesta koko kehon toiminnan kattaviin menetelmiin.

Tutkimustoiminta keskittyy aivojen muutoksiin ihmisen elinkaaren aikana, liittyen erityisesti oppimiseen ja kehitykseen sekä erilaisiin interventioihin ja siihen, miten aivot ovat yhteydessä hyvinvointiin ja fyysiseen harjoitteluun.

Keskuksen tärkein hankinta on ollut Suomen kolmas aivomagneettikäyrää mittaava magnetoenkefalografialaite eli MEG. MEG-laboratoriokierroksella kerromme miten aivoissa syntyviä magneettikenttiä mittaamalla saadaan tietoa aivojen toiminnasta. Lisäksi kerromme, miten eri alojen tutkijat hyödyntävät magnetoenkefalografiaa työssään.

OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS VALTERI, ONERVA:

Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista. Valterilla on kuusi toimipistettä, joista Jyväskylässä sijaitsee Onerva. Jokaisen toimipisteen yhteydessä toimii myös Valteri-koulu, joka tarjoaa oppilaspaikan erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä mahdollisuuden saada oppimista tukevaa kuntoutusta koulupäivän aikana.

Onervan toimipisteen vierailulla kerrotaan Valterin toiminnasta ja palveluista ja tutustutaan Onervan uusiin toimitiloihin. Uudisrakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut keskeisenä periaatteena esteettömyys ja uudenlainen, avautuva oppimis- ja työskentely-ympäristö. Kierroksella tutustutaan erityisesti liikuntatiloihin sekä siihen, miten talossa voi muuallakin harjoittaa ja soveltaa liikuntaa osana opetusta ja kuntoutusta.

Koulutusmateriaali jaetaan osallistujille sähköisessä muodossa. Englanninkielisen luennon materiaali on saatavilla etukäteen suomenkielisenä ja luennon keskeisimmät kysymykset tiivistetään suomeksi.

 

 

PROMOKORTTI_esiseminaari_bleed_1.jpg