09.03.2017

Työryhmät / Workshops

minibanner50.jpg

Työryhmien abstraktit / The abstracts of the workshops


Työryhmät / Workshops:

1. Ihmisoikeudet, muuttoliike, politiikka / Mänskliga rättigheter, migration, politik

4. Metaphors in Politics and Political Thought

5. Sukupuoli ja valta muuttuvassa valtiossa

6. Discussions on crisis management

8. Den föränderliga offentliga sektorns legitimitet

9. Eurooppa vuonna nolla?

10. Faktojen jälkeinen politiikka? /  Post-factual politics?

11. Suomen ulkopolitiikan tutkimus

12. Multifaceted Europeanization and the Complexities of Democracy

13. Eduskunnan perustuslakivaliokunta politiikan ja oikeuden välissä

14. Populismi ja post-demokratia

15. Taide politiikan tutkimuksessa - The Role of Art in International Relations and Political Science

16. Ordoliberalism – the European version of Neoliberalism

17. Tiedon ja tietokäytäntöjen politiikka

18. Political Trust and Political Engagement

20. Politics of inequality

21. Osallistamispolitiikka

22. Sääntelyn eli regulaation nousu: uusliberalismin korkein vaihe vai markkinatalouden järkevöityminen?

23. Yhdysvaltojen globaalin roolin muutos ja sen vaikutukset

24. Antiikin poliittinen ajattelu

25. Poliittisen talouden tutkimus

26. Regional Challenges to Multilateralism

27. Työn tulevaisuus, talous ja politiikka


Takaisin/Back

minibanner50.jpg

1. Ihmisoikeudet, muuttoliike, politiikka / Mänskliga rättigheter, migration, politik / Human rights, migration, politics

Torstai / Thursday 11:00-12:30 & 16:00-17:30, L206A

The actuality of asylum seekers trying to access Europe or the debate on undocumented migrants have not only brought human rights to the fore of political agendas of European democracies but also showed how contested the question of human rights (again) is. The panel calls for contributions, from political scientists and scholars from related fields, on human rights particularly in the context of migration (both forced and voluntary), with the underlying idea that migration has important implications for both the theorising and practising of human rights. The papers can be theoretically or empirically oriented, with focus on present day or more historical debates, theories and practices of human rights.


Paneelin puheenjohtaja: Hanna-Mari Kivistö (Jyväskylän yliopisto)

Diskussantti: Johan Strang (Helsingin yliopisto)

hanna-mari.kivisto@jyu.fi


4. Metaphors in Politics and Political Thought

Perjantai / Friday 9:30-11:00, L207

This panel seeks to initiate discussion on the role of metaphors in politics and political thought. In political analysis, metaphors have been studied empirically as well as theorized with regard to their cognitive status, communicative aspects, and effects on political processes. By accentuating or filtering out aspects, metaphors shape agendas, guide deliberation, and affect policy outcomes. Further, metaphors shape concepts and ideas, and are thus of utmost relevance for political argument in both theory and practice. However, the particularity of political metaphors is arguably not fully acknowledged in scholarship. The potential of metaphor analysis for the study of political thought and theory has not been fully exhausted either. Further, the available methodological approaches are mostly insufficiently developed for capturing the political dimension of metaphors. The proposed panel addresses these aspects and the nature of political metaphors in general. The panel welcomes empirical, theoretical, and methodological perspectives to metaphor (broadly conceived), as well as other topics, such as case studies in political rhetoric or conceptual history, provided that they have a metaphorical dimension. Papers can be given in English or Finnish.

Chair: Timo Pankakoski, University of Turku

timo.pankakoski@jyu.fi


5. Sukupuoli ja valta muuttuvassa valtiossa

Torstai / Thursday 11:00-12:30, X210

Paneeli tarkastelee muuttuvaa suomalaista valtiota sukupuolen ja vallan näkökulmasta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, kuinka sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää uusliberalismin ja oikeistokonservatiivisen politiikan aikakaudella. Nykykontekstissa uudet hallinnan muodot ja ideologiset siirtymät vaikuttavat julkishallintoon ja korporatistisiin prosesseihin. Tarkastelemme yhtäältä valtiollisen tasa-arvopolitiikan muuttuvia ehtoja uudessa “strategisessa valtiossa.” Toisaalta tarkastelemme kuinka uudet hallinnan muodot jotka korostavat strategista johtajuutta ja uusi ideologinen konteksti vaikuttavat feministiseen vastarintaan feministisessä liikkeessä sekä työmarkkinajärjestöissä.

Paneeli tuo yhteen kaksi tutkimusprojektia: Koneen säätiön rahoittaman Tasa-arvovaje-hankkeen [http://www.tasaarvovaje.fi] (Elomäki, Kantola, Koivunen & Ylöstalo) sekä Suomen akatemian rahoittaman “Gender and Power in Reconfigured Corporatist State (GePoCo) -hankkeen [http://blogs.helsinki.fi/ge-po-co/] (Elomäki, Kantola, Koskinen-Sandberg & Saari). Paneelissa luodaan pohjaa hankkeita yhdistäviä teemoja käsittelevälle kirjakäsikirjoitukselle.

Puheenjohtaja: Anu Koivunen

Diskussantti: Mona Mannevuo

anna.elomaki@helsinki.fi

Paperit: 

Anna Elomäki, Johanna Kantola, Anu Koivunen & Hanna Ylöstalo: Feministinen vastarinta strategisessa valtiossa

Anna Elomäki & Hanna Ylöstalo: Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutos. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmat tasa-arvopolitiikan hallintana

Anna Elomäki, Johanna Kantola, Milja Saari & Paula Koskinen-Sandberg: Työmarkkinajärjestöt valtiollisen tasa-arvopolitiikan tyhjiötä täyttämässä

Milja Saari & Paula Koskinen-Sandberg: Korporatismista some-unionismiin?


6. Discussions on crisis management

Torstai / Thursday 11:00-12:30, L207

This panel discusses crisis management from multiple perspectives. Its point of departure is exploring the tension between the so called liberal peace paradigm, on which crisis management is still mostly grounded upon, and newer thinking, emphasizing complexity and multi-dimensionality of crisis and conflicts and presenting an overall new way of seeking transformation instead of resolution in matters of crisis and conflict.

We invite papers discussing crisis management (civil and military) from multiple angles. The topic resonates with discussions on world politics, such as studies on the rise of complexity in conflicts and the increase of importance of the third party mediation. We all also interested in perspectives coming from EU studies and papers looking at EU institutions related to crisis management, such as the European External Action Service (EEAS). We also look for studies discussing the changing nature of CSDP operations, including explorations on the aspects of agency. Finally, we welcome papers discussing particular themes related to crisis management, such as crisis management and gender. Papers of all levels are welcome in Finnish or English.

Chairs/discussant: 

Jyrki Ruohomäki , Kehittämispäällikkö, YTT, Kriisinhallintakeskus

Maritta Itäpuisto, Tutkimus ja - kehittämiskoordinaattori, YTT, Kriisinhallintakeskus

jyrki.ruohomaki@cmcfinland.fi  maritta.itapuisto@cmcfinland.fi


8. Den föränderliga offentliga sektorns legitimitet

Torstai / Thursday 11:00-12:30, L208

Offentlig service produceras allt oftare av företag, föreningar och hybridorganisationer och offentlig politik implementeras av nätverk, projekt och dylika. Förändringen av offentliga sektorn har medfört ökad komplexitet i offentlig serviceproduktion och politikens implementering. Denna arbetsgrupp efterlyser diskussion om offentliga sektorns legitimitetsvärde i en tid av tilltagande förändring av förvaltningen.

Frågan är hur denna utveckling hänger ihop med legitimitet. Å ena sidan kan man fråga hur detta påverkar t.ex. effektivitet, jämlikhet och möjligheten till ansvarsutkrävning i offentlig service och politikens implementering, vilka brukar anses vara byggstenar för legitim samhällsstyrning. Å andra sidan kan man fråga om denna etablerade legitimitetssyn är adekvat när man studerar den förändrade offentliga sektorns legitimitet. Vilka premisser vore de mest relevanta för dessa studier? Betydelsen av en ökad förståelse för offentliga sektorns legitimitet är stor, inte minst i samband med att allt fler kritiska röster riktats mot den representativa demokratin. 

Arbetsgruppen välkomnar kontributioner som diskuterar legitimitet med hänsyn till offentliga politikens och servicens organisering. Vi ser gärna studier som ställer frågor med anknytning till politisk teori eller governance teori. Vi välkomnar konceptuella, empiriska och också metodutvecklande studier.

Arbetsgruppen jobbar på svenska, engelska och finska.

Organisatör:

Isak Vento, Helsingfors universitet & Johan Munck af Rosenschöld, Helsingfors universitet

isak.vento@helsinki.fi


9. Eurooppa vuonna nolla?

Torstai / Thursday 16:00-17:30, L207

1940-luvun Eurooppa syyllisyyden Skyllan ja uhriutumisen Kharybdiksen välissä

1990-luvulta lähtien on tullut tavaksi ajatella, että perinpohjainen tilinteko natsismiin käynnistyi vasta Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Työryhmässä haastetaan tämä laajalle levinnyt käsitys ja paneudutaan välittömästi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen 1940-luvulla käytyyn keskusteluun sodan ja natsismin perinnöstä ja kiistaan siitä, oliko natsismin ilmiössä kysymys jatkumosta vai katkoksesta suhteessa eurooppalaiseen poliittiseen traditioon. Työryhmään pyydetään papereita, joissa käsitellään sotaa ja hirmutekoja erityisesti 1940-luvun kontekstin valossa. Miten aikalaiset eri maissa arvioivat tilannetta vastuun ja syyllisyyden näkökulmasta? Mikä heidän näkökulmastaan oli katkosta, jatkumoa tai mahdollisesti niiden välimaastoa?

Työryhmän puheenjohtajat: Dosentti Tuija Parvikko (JYU) ja tohtori Jouni Tilli (HY)

Diskussantti: Professori Pertti Ahonen (JYU)

tuijaparvikko@gmail.com


10. Faktojen jälkeinen politiikka? /  Post-factual politics?

Torstai / Thursday 16:00-17:30, Perjantai / Friday 9:30-11:00, OPK338

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina noussut esiin väite faktojen tai totuuden jälkeisesta ajasta. Poliittisen ilmapiirin ja mediaympäristön muutoksien katsotaan aiheuttaneen faktojen aseman heikkenemisen poliittisessa puheessa ja erityisesti vaalikampanjoinnin yhteydessä. Myös ulkopolitiikan saralla on katsottu tapahtuneen samansuuntaisia muutoksia. Sana "post-truth" valittiinkin jopa Oxford Dictionariesin vuoden sanaksi. Käsitteen ympärillä käyty keskustelu on kuitenkin toistaiseksi rajoittunut sanomalehtiartikkeleihin ja esseisiin. Vaikka monet tutkijat vaikuttavat tunnustavan ilmiön olemassaolon, politologista tutkimusta ei aiheesta vielä ole nähty. On esitetty myös perusteltuja kriittisiä näkökulmia, joiden mukaan ilmiö ei ole niin ennennäkemätön kuin on annettu ymmärtää - politiikan ja totuuden välinen suhde on aina ollut hankala. Paneelin tarkoitus on selventää ja tarkentaa aihepiiristä käytyä keskustelua nämä eri näkökulmat huomioon ottaen. Millä tavoin väitettä faktojen jälkeisyydestä voitaisiin lähestyä politiikan tutkimuksessa? Mikä, jos mikään, ilmiössä on todella uutta? Miten politiikan ja faktojen suhde tulisi ylipäätään hahmottaa?

A debate concerning the notions of 'post-fact' or 'post-truth' politics has recently received significant publicity. It has been argued that the role of facts in political speech and election campaigns has decreased due to changes in political and media landscapes. Similar or comparable phenomena have also been identified in the field of foreign policy. "Post-truth" was even chosen as the word of the year by the Oxford Dictionaries. However, the public discussion around the notion has hitherto been mostly limited to op-ed's  and short essays. Even though a number of scholars seem to agree on the existence of the phenomenon, politological research on the topic has not yet emerged. Well-founded critical views have also been expressed, arguing that the phenomenon is not historically as unique as has been suggested - the relationship between politics and truth has always been difficult. The aim of the panel is to clarify and sharpen the discussion around the issue, taking into account these different viewpoints. In which way could political science approach the claim concerning a post-factual age? What, if anything, is really new in the phenomenon of the recent years? How should we approach the relationship between politics and facts in general?

ari-elmeri.a-e.hyvonen@jyu.fi


11. Suomen ulkopolitiikan tutkimus

Torstai / Thursday 16:00-17:30, OPK141

Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen Suomen ulkopolitiikkaa koskevaa tutkimusta. Ulkopolitiikka ymmärretään laajasti kattaen turvallisuuspolitiikan ja diplomatian lisäksi myös talous- ja kulttuurisuhteet. Esitettävät paperit voivat koskea ulkopoliittista päätöksentekoa, ajattelua, puheita, tutkimusta, traditioita, käytäntöjä tai päätösten implementointia ja toimintaa sekä soveltaa erilaisia näihin liittyviä teorioita. Ajallisesti ne voivat käsitellä niin tätä hetkeä, tulevaisuutta kuin historiaakin. Mahdollisena yleisenä kysymyksenä voidaan pitää ulkopolitiikan murrosta. Onko Suomen ulkopolitiikassa nyt meneillään murrosvaihe ja mitä uutta me tiedämme aikaisemmista murrosvaiheista kuten kylmän sodan päättymisestä?

Puheenjohtaja: Tuomas Forsberg (TaY)
Diskussantti: Paul-Erik Korvela (JY)

tuomas.forsberg@uta.fi


12. Multifaceted Europeanization and the Complexities of Democracy

Torstai / Thursday 11:00-12:30, 16:00-17:30, L310

This panel discusses different forms of European integration as well as the crises and conceptual controversies related to them. It explores the agency of the European Union, member states and the so called third states in this process. The panel welcomes papers addressing, for example, political and cultural Europeanization, enlargement processes, the relations between citizens and the EU, etc. The working languages of the panel are Finnish and English.

Chair: Sigrid Kaasik-Krogerus, sigrid.kaasik@helsinki.fi, University of Jyväskylä

Discussant: Katja Mäkinen, katja.a.p.makinen@jyu.fi, University of Jyväskylä

 

13. Eduskunnan perustuslakivaliokunta politiikan ja oikeuden välissä

Torstai / Thursday 16:00-17:30, L208

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja sitä kautta kansainvälisesti katsottuna omintakeisen perustuslakikontrollijärjestelmämme kriisistä on puhuttu jo vuosikymmeniä. Perustuslakivaliokuntaa on väitetty asiantuntijoidensa vangiksi, joka on joutunut seuraamaan sivusta, kuinka juridista asiantuntijavaltaansa perustuslakivaliokunnassa käyttäessään “norsunluutorneissaan oleviksi akateemisiksi mietiskelijöiksi” mielletyt valtiosääntöjuristit ratkaisevat myös muita kuin valtiosääntöoikeudellisia ongelmia. Toisaalta on puhuttu myös siitä, kuinka kansanedustajista koostuva valiokunta ainakin silloin tällöin politisoi oikeudelliset kysymykset. Toisinaan valiokunnan toiminnan ongelmat on liitetty esimerkiksi siihen, ettei valtioneuvoston oikeuskansleri, jonka pitäisi osaltaan valvoa hallituksen esitysten perustuslainmukaisuutta ennen niiden antamista eduskunnalle, ole onnistunut tehtävässään. Reilun vuoden sisään esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunta ja Ajatuspaja Libera ovat julkaisseet kriittiset pamfletit valiokunnan toiminnasta. Työryhmässä analysoidaan, kuinka eduskunnan perustuslakivaliokunta tasapainoilee 2010-luvulla politiikan ja oikeuden välissä. Alustuksissa perustuslakivaliokunnan toimintaa voidaan lähestyä niin oikeustieteellisesti kuin yhteiskuntatieteellisesti.

Työryhmän puheenjohtajat, jotka toimivat myös diskussantteina:
Pauli Rautiainen, valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto, pauli.rautiainen@uef.fi
Ida Koivisto, julkisoikeuden professori, Tampereen yliopisto, ida.koivisto@uta.fi
Riku Neuvonen, julkisoikeuden yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, riku.neuvonen@uta.fi

14. Populismi ja post-demokratia

Perjantai / Friday 12:00-13:30, L310

Populismi jyllää politiikassa ja on esillä mediassa globaalisti. Työryhmässä pohditaan populismin suhtetta demokratiaan, mediaan ja kulttuuriin. Onko populismi uusi postdemokraattinen hegemonia? Missä määrin populismi on vastaus demokratiavajeeseen ja kriisiin? Miten populismi haastaa tai toisintaa liberaalin demografiapolitiikan traditiota? Miten oikeisto- ja vasemmistopopulismit eroavat toisistaan? Entä pohjoismainen populismi, miten se eroaa esimerkiksi eteläeurooppalaisesta populismista? Populismi voidaan nähdä metaretoriikkana tai erilaisten kulttuuristen ilmaisujen läpi tunkevana ja niitä politisoivana logiikkana. Populismi synnyttää skandaaleja ja se voi myös seurata skandaalien ajallista mallia. Joillekin populismi on demokratian perusta. Post-demokraattisen tilanteen kuvaamiseksi voimme käsitellä sitä, miten Donald Trump ja valeuutisilmiöineen tai Beppe Grillon Viiden tähden liike ja suoran demokratian toteuttaminen antavat näkökulmia demokratiaamme, sen muutokseen ja vaatimuksiin. Missä määrin populismi on demokratialle välttämätön hyvä vai sen haastaja?
Puheenjohtajaja: Emilia Palonen, Helsingin yliopisto,
Diskussantti: Erkki Vainikkala, Jyväskylän yliopisto

Työryhmän jäseniä: Juha Herkman, Urpo Kovala,


15. Taide politiikan tutkimuksessa - The Role of Art in International Relations and Political Science

Torstai / Thursday 11:00-12:30, X240, 16:00-17:30, X241

Työryhmään otetaan vastaan esityksiä, joissa pohditaan taiteen roolia politiikan tutkimuksessa. Esitykset voivat lähestyä taidetta eri tavoin: tutkimusaineistona, tutkimusmenetelmänä, tutkimuksen tuloksista kertomisen keinona tai yliopistopedagogisena kysymyksenä.

This working group welcomes  papers that examine the role of art in International Relations and Political Science. The papers can approach art from a variety of perspectives: as research material, research method, means of communicating research results or pedagogical issue.

Koollekutsujat/Convenors:

Susanna Hast

susanna.hast@googlemail.com

Anni Kangas

anni.kangas@staff.uta.fi

Saara Särmä

saara.sarma@uta.fi


16. Ordoliberalism – the European version of Neoliberalism

Perjantai / Friday 12:00-13:30, L346

Ordoliberalism is often referred to as the early version of European neoliberalism and the official economic ideology of post-WWII Germany. Following the German experience of the interwar period, ordoliberal theory is known for its emphasis on the role of the state and a strong legal framework for a functioning market economy. In the research literature on the European economic model, ordoliberalism is also seen as the key ideology behind the rule-based economic constitution of EU’s Economic and Monetary Union.

Although the current Euro crisis is far from being over, it can be argued that recent developments have actually made ordoliberalism more relevant than ever. Executive institutions such as the European Commission and the ECB have gained new powers and responsibilities, and mechanisms such as the 2012 Fiscal Compact have strengthened the implementation of rule-based economic coordination. In today’s Europe, ordoliberal policies are radically challenging ideas of national sovereignty, democratic accountability, and the division between executive and legislative powers.

This panel invites presentations that deal with ordoliberalism from historical or contemporary perspectives. Possible topics include: 

  • history of ordoliberalism and its relation to other forms of neoliberalism
  • post-WWII German ordoliberalism
  • ordoliberal ideas in political science, legal theory or economics
  • ordoliberalism in the economic constitution of the EU
  • ordoliberalism and democracy: de-politicization of economic policy

Chair: Timo Miettinen, Network for European Studies, University of Helsinki 
Discussants: Timo Miettinen & Antti Ronkainen, Department for Political and Economic Studies, University of Helsinki 
Languages: English, Finnish 
timo.pa.miettinen@helsinki.fi

 

17. Tiedon ja tietokäytäntöjen politiikka

Perjantai / Friday 9:30-11:00, L208

Ylikansallisten organisaatioiden, kuten OECD:n ja Maailmanpankin tietokäytännöistä, indikaattoreista, mittaristoista ja niihin kiinnittyvästä asiantuntijavallasta on tullut keskeinen kansallisia politiikan sektoreita määrittävä voima. Osuva esimerkki tällaisesta on niin kutsuttu “evidence based” -järkeily, joka on luonut legitimiteetin poliittisen päätöksenteon taustalle.

Siitä huolimatta, että esimerkiksi OECD:llä ei ole suoranaista vaikutusvaltaa jäsenmaidensa päätöksentekoon, on sen luomia suosituksia toteutettu Suomessa lähes sellaisenaan. Näin tietokäytännöt ja niihin perustuvat suositukset tuottavat eräänlaisia “pehmeän hallinnan” muotoja, joiden mukaisesti jäsenmaat pyrkivät virtaviivaistamaan poliittista päätöksentekoaan.

Politiikan tutkimuksen näkökulmasta nämä tietokäytännöt ja suositukset eivät kuitenkaan ole puhtaan neutraaleja. Onkin olennaista kysyä: Millaisiin episteemisiin ja ontologisiin näkemyksiin nämä suositukset ja käytännöt perustuvat? Millaisia poliittisia ideaaleja niihin sisältyy ja millä ehdoilla niitä pyritään saavuttamaan? Entä mitkä tekijät saavat ne toimimaan tai kuinka ne lopulta onnistutaan kotouttamaan kansallisiin politiikkaohjelmiin?

Työryhmässä pureudutaan edellisten kaltaisiin kysymyksiin. Esityksissä voidaan lähestyä tätä ongelmakenttää niin teorian, metodologisten kysymysten kuin empiiristen tapaustutkimusten kautta. Esityksiä toivotaan eri tietenaloilta ja ne voivat perustua niin valmiisin tutkimuksiin, keskustelunavauksiin kuin opinnäytetöihin.

Puheenjohtajat:

YTM & KM, Väitöskirjatutkija, Esko Harni, Tampereen yliopisto

harniesko@gmail.com

YTM, Väitöskirjatutkija, Ville Keiski, Jyväskylän yliopisto

ville.keiski@jyu.fi

 

18. Political Trust and Political Engagement

Torstai/Thursday 11:00-12:30, 16:00-17:30, L139, Perjantai / Friday 9:30-11:00, L206A

Studies on different aspects of trust have become increasingly relevant in many social science research disciplines. In political science, the causes and consequences of different levels of political trust, broadly defined as a basic evaluative orientation of how governmental institutions, political parties and actors operate against the backdrop of the citizens' normative expectations, have been in focus.

In particular, it has been studies how various forms of political engagement are linked to political trust. Citizen competence, general interest in politics as well as political knowledge are shown to affect political trust of a citizen. Furthermore, trust in other people as well as satisfaction with democracy, economy and the incumbent government are all considered to have an important role in comprising political trust. Knowing how political trust is formed in societies is indeed important since high political trust is often seen as an essential part of well-functioning democracy: trust makes institutions work effectively, facilitates social and economic exchange, moderates transaction costs in markets and reduces the need for control and supervision. In the long run, the lack of political trust may affect both the legitimacy and stability of democratic regimes and increase the willingness of citizens to engage in illegal behavior.

The aim of this panel is to gather together researchers interested in both individual and contextual level determinants of political trust. We welcome theoretical approaches that deal with either the concept of political trust itself, or some of its main determinants related to political engagement. Empirical papers that take on different methodological techniques and analytical tools to study the factors affecting political trust are also welcomed. Contributions can be written in English, Finnish or Swedish. The working language of the panel will be decided later according to the constellation of the group.

Chair: Aino Tiihonen, Researcher, PhD Candidate, School of Management University of Tampere

aino.tiihonen@uta.fi

Discussant: Thomas Karv, PhD Candidate Dpt. of Political Science/Samforsk  Åbo Akademi University

thomas.karv@abo.fi

 

20. Politics of inequality

Torstai / Thursday 11:00-12:30, 16:00-17:30 OPK142, Perjantai / Friday 9:30-11:00, 12:00-13:30, L139

During the past decade, several influential studies have identified increasing inequality as one of the most urgent risks in contemporary societies. Echoing this trend, it has even been argued that we are currently witnessing a formation of a new “inequality paradigm” in social science (Savage 2016). Such a multidisciplinary approach is particularly warranted since inequality is not limited to affluence but relates to areas such as housing, digital access, health, social connectedness, and subjective wellbeing and quality of life. Noteworthy, disparities in economic and social resources are directly reflected in participatory resources, i.e. an individual’s ability and motivation for political action.

The connection between inequality and politics is also strengthening at the macro level. A systematic evidence from the US and European context suggests that the interests of economically less well-off citizens are under-represented not only in decision-making processes but also in research. Simultaneously, many prominent economists are pointing out that there are ways to enhance social justice. The growing gap between rich and poor can be tackled by the means of progressive taxation and extensive redistribution if there is enough political will to implement such policies. These types of debates form the essence of which Hills and Savage (2015) recently referred as “the politics of inequality”. 

The workshop invites papers that address the topic from various angles, including institutional changes in welfare-state structures, redistributive policies and poverty reduction, and social innovations. Also studies examining issues such as mechanisms contributing socioeconomic of bias in participation and representation, differences in class-based political influence, and public support for and perceptions of social justice are warmly welcome.

Chairs / discussants

Maria Ohisalo, Faculty of Social Sciences and Business Studies, University of Eastern Finland

maria.ohisalo@uef.fi

Hanna Wass, Department of Political and Economic Studies, University of Helsinki

hanna.wass@helsinki.fi

 

21. Osallistamispolitiikka 

Perjantai / Friday 9:30-11:00, L206B

Politiikan tutkimuksessa on ryhdytty puhumaan osallistavasta käänteestä. Kansalaisten ja sidosryhmien huomioiminen, yhteiskehittäminen ja asiakasosallisuus ovat osallistavan aikamme iskusanoja. Kuulemistilaisuudet ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt, nuorisovaltuustot, sekä vanhus- ja vammaisneuvostot ovat kunnallispolitiikan arkipäivää. Uusia, 'innovatiivisia' tapoja lisätä osallistumista kehitetään kaiken aikaa. Osallistamisesta on muodostunut hyvän hallinnon normi.

Osallistamista on pidetty vastauksena läntisiä demokratioita kohdanneeseen ’kriisiin’. Suorien osallistumistapojen lisäämisen on uskottu rikastuttavan demokratiaa ja tuovan kansalaisia ja päätöksentekoa lähemmäs toisiaan. Osallistamisprojektien strategialauseissa päämäärinä ovat sekä osallistuvammat kansalaiset että paremmat päätökset, tehokkaammat palvelut ja lisääntynyt luottamus kansalaisten ja hallinnon välillä.

Toisaalta ’osallistamis-innon’ vauhtisokeudesta on myös merkkejä. Osallistavista toimintatavoista on tullut laajaa hyväksyntää nauttiva mantra, vaikka osallistamisen seuraukset ja päämäärät ovat varsin epäselviä. Tutkijat ovatkin epäilleet, että osallistamisessa olisi demokratian ’korjaamisen’ ja vallanjaon sijaan kysymys uudesta hallinnan keinosta: tarkoituksena ei olisikaan aidosti kuulla uusia näkemyksiä, vaan oikeuttaa jo tehtyjä päätöksiä ja saada kansalaiset ottamaan suurempi vastuu itsestään.

Työryhmässä arvioidaan tätä osallistamispolitiikaksi nimittämäämme toimintatapaa kriittisesti. Työryhmään kutsutaan sekä osallistamispolitiikan historiallisia tai yhteiskunnallisia kiinnekohtia teoreettisella tasolla pohtivia papereita että empiirisiä tutkimuksia. Paperit vastaavat omista näkökulmistaan kysymyksiin osallistamispolitiikasta: Onko se vastaus demokratian kriisiin? Onnistuvatko osallistamispolitiikan toimet aktivoimaan kansalaisia ja uurtamaan uusia väyliä kansalaisten osallistua? Vai onko osallistamispolitiikka itse asiassa vastaus joihinkin avain muihin kysymyksiin?

Puheenjohtajat:  

Taina Meriluoto, Jyväskylän yliopisto,

taina.meriluoto@jyu.fi

Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto

tapio.a.litmanen@jyu.fi

Diskussantti:  Mikko Rask, Helsingin yliopisto

mikko.rask@helsinki.fi

 

22. Sääntelyn eli regulaation nousu: uusliberalismin korkein vaihe vai markkinatalouden järkevöityminen?

Perjantai / Friday 12:00-13:30, OPK226

Sääntely eli regulaatio muodosti ennen 1980-luvun alkua Suomessa  "ei-teeman". Se miellettiin   Yhdysvalloissa esiintyväksi erikoisuudeksi, joka tuskin saavuttaisi relevanssia maassamme. Kuitenkin jo tuon  vuosikymmenen aikana sääntelyn purkamisen (deregulaation) ja uudelleen sääntelyn (reregulaation teemat) alkoivat brittivaikutteisesti korostua myös meillä. Siitä lähtien on  syntynyt useita uudentyyppisiä sääntelyviranomaisia ja -käytäntöjä. Suomen jäsenyys EU:ssa on merkinnyt moninaisen EU-sääntelyn kohdistumista maahamme ja  haasteita EU-sääntelyn ja kansallisen sääntelyn sovittamiseksi yhteen. Sääntelyn, sääntelyn purkamisen ja uudelleen sääntelyn kolmiyhteyttä voidaan tarkastella kysyen, edustavatko ne  "uusliberalismin"  korkeinta vaihetta ja loppua paitsi hyvinvointivaltiolle myös kansanvaltaisille vaikutusmahdollisuuksille suhteessa sääntelyyn. Toisaalta asioita on tarkasteltava myös näkökulmasta, jonka mukaan sääntelyn uusi nousu edustaisi  markkinatalouden järkevöitymistä. Tuota suotuisaa kehitystä kuitenkin vakavasti haittaavat sellaiset pitkään tunnetut ääntelyn riskit kuin sääntelijöiden joutuminen säänneltyjensä vangeiksi (regulatory capture), säänneltyjen tahojen haitallinen vaikutusvalta siihen, mitä sääntelyjä saatetaan voimaan, mitä sääntelyjä puretaan ja miten sääntelyä uudistetaan sekä itsesääntelyn pysyttäminen voimassa tai saattaminen voimaan siellä, missä jokin muu sääntelytapa sen sijaan olisi perusteltu.

Puheenjohtaja: Pertti Ahonen

pertti.ahonen@helsinki.fi

 

23. Yhdysvaltojen globaalin roolin muutos ja sen vaikutukset

Perjantai / Friday 12:00-13:30, OPK338

Viimeaikaiset tapahtumat Yhdysvalloissa, Euroopassa ja laajemmin globaalien valtasuhteiden tasolla ovat luoneet tarpeen tutkimukselle, joka pyrkii analysoimaan tulevan presidentin Donald Trumpin ajan Yhdysvaltojen globaalin roolin muutosta ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan, erityisesti Euroopassa. Paneelin tavoitteena on analysoida Yhdysvaltojen ulkopolitiikan sisäisiä ja ulkoisia muutostekijöitä, keskeisiä kansainvälispoliittisia haasteita, sekä Yhdysvaltojen muuttuvan roolin vaikutusta Euroopan turvallisuusympäristöön ja transatlanttisiin suhteisiin. Tiivistetysti paneeli siis pyrkii vastaamaan kysymyksiin, mihin Yhdysvallat on menossa ja miksi, ja mikä on linjamuutoksen merkitys.

Paneelin puheenjohtajat:

Juha Käpylä (Ulkopoliittinen instituutti)

juha.kapyla@fiia.fi

Anna Kronlund (Ulkopoliittinen instituutti)

anna.kronlund@fiia.fi

Diskussantti:

Mika Aaltola (Ulkopoliittinen instituutti)

mika.aaltola@fiia.fi

 

24. Antiikin poliittinen ajattelu

Torstai / Thursday 16:00-17:30, X210

Vaikka antiikin Kreikan ja Rooman poliittista ajattelua on tutkittu siitä lähtien kun tämä ajattelu sai alkunsa, ei sitä ole vieläkään ammennettu tyhjiin – siitä yksinkertaisesta syystä, että jokainen aikakausi näkee menneisyyden aina uudessa valossa. Sekä lähestymistavat että ne kysymykset, joita antiikin dokumenteille esitetään, muuttuvat aikakaudesta toiseen ja näiden mukana muuttuu myös meidän kuvamme antiikista ja sen poliittisesta ajattelusta. Työryhmässä tarkastellaan antiikin Kreikan ja Rooman poliittista ajattelua viimeaikaisten metodologisten lähestymistapojen sekä teoreettisten ja historiallisten kysymystenasetteluiden valossa. Työryhmään toivotaan papereita, joissa antiikin poliittisen ajattelun valtavirtaa pyritään avaamaan jostakin uudesta näkökulmasta, joissa tarkastelun kohteena ovat vähemmälle huomiolle jääneet antiikin kirjoitukset tai joissa perinteisesti ei-poliittisina pidettyjä dokumentteja luetaan poliittisesti.

Puheenjohtaja: Mika Ojakangas

mika.m.a.ojakangas@jyu.fi

Diskussantti: Jussi Backman

 

25. Poliittisen talouden tutkimus

Torstai / Thursday 11:00-12:30 OPK141, 16:00-17:30, L206B, Perjantai / Friday 9:30-11:00, 12:00-13:30, OPK238

Työryhmässä esitellään poliittisen talouden tutkimusalalla (political economy) tehtyä viimeaikaista tutkimusta. Poliittisen talouden tutkimus ymmärretään työryhmässä laajasti laskelmointiin tai talousdiskursseihin perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon ideoiden, instituutioiden ja käytäntöjen sekä niistä käytävien valtakamppailujen tutkimuksena. Työryhmä toivottaa tervetulleeksi eri tieteenalojen, kuten politiikan tutkimuksen, taloustieteen, poliittisen ja taloushistorian, kulttuurintutkimuksen, sosiologian, sosiaalipolitiikan, kauppatieteiden, hallinnon tutkimuksen, yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen, oikeustieteiden ja filosofian piiristä nousevia poliittisen talouden analyyseja.

Työryhmään toivotaan konferenssin teeman mukaisesti erityisesti uusliberalismia sekä talouden ja demokratian suhdetta poliittisen talouden tutkimuksen eri näkökulmista tarkastelevia esityksiä. Työryhmä kannustaa kaikkia työryhmän osallistujia kirjoittamaan työryhmäesitelmän pohjalta artikkelin Poliittinen talous -lehteen. Työryhmäesitelmien pohjalta kirjoitetut artikkelit voidaan käsitellä toimituksessa nopeutetulla aikataululla. Lehden tämänhetkinen päätoimittaja toimii myös työryhmän diskussanttina.

Työryhmän kieli: suomi (myös englanninkieliset paperit ja esitelmät otetaan vastaan)

Puheenjohtaja:  Matti Ylönen, Helsingin yliopisto & Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Diskussantti: Ville-Pekka Sorsa, Hanken

ville-pekka.sorsa@hanken.fi

 

26. Regional Challenges to Multilateralism

Torstai / Thursday 16:00-17:30, L221, Perjantai / Friday 9:30-11:00, L310

This panel focuses on the destructive dynamics of regionalism and the deepening crisis of multilateralism. Through multiple perspectives to regionalism, great powers and multilateralism we seek establish the key  political cleavages between regional blocs. We wish to study the scope and depth of those cleavages and how and to what extend does the political discourses between competing blocs actually exacerbates the differences.

While regionalism of the 20th century was promoting cooperation and multilateralism, regionalism of the 21st century appears to work against it. This relates to the shift away from hegemonic multilateralism to a multipolar setting. In this new context US and its allies seem to be behaving as if they could dictate the outcomes of multilateralism – if not on the multilateral fora then through regional blocs. This is one instance of the challenge of regionalism.

Another instance is the creation of different regional blocs by Eurasian powers and developing countries. Taken together these two instances signal non-cooperative attitudes towards each other among the major world powers.

At the same time population growth make cooperation ever more imperative. Turning away from multilateral arena to regional fortresses does not answer to this need. Instead, it intensifies the problem. Participants to this panel seek to provide answers to the question, how that happens and through what institutional, cultural and ideological mechanisms.

This panel is part of the research project “Regional Challenges to Multilateralism” 2017-2019, funded by the Kone Foundation. We most warmly welcome papers that would be part in a Finnish language special issue in Kosmopolis or Poliittinen talous in spring 2018 (or alternatively, English language special issue in Third World Quarterly in autumn 2018).

Panel chairs PhD Elise Feron, University of Tampere

elise.feron@uta.fi

Mssc Marko Juutinen, University of Tampere

marko.juutinen@uta.fi


27. Työn tulevaisuus, talous ja politiikka

Torstai / Thursday 11:00-12:30, OPK238

Poliitikkojen retoriikassa toistuu jatkuvasti sanat "työ ja työllistäminen" politiikan, talouden ja melkeinpä elämän tärkeimpänä asiana. Kuitenkaan ei ole kunnolla analysoitu sitä mitä käsite työ tarkoittaa ja mitä se on tulevaisuudessa kun robotisaatio ja digitalisaatio vie perinteisiä työpaikkoja. Miten toimeentulo tulevaisuudessa turvataan ja mikä on tässä tilanteessa oikeaa talouspolitiikkaa globalisaation ja uusliberalismin maailmassa?

Paneelin puheenjohtaja: Markku Ikkala, Jyväskylän yliopisto

markku.j.ikkala@jyu.fi