21.09.2017

Työryhmät: Call for papers

 

OHJEET

Työryhmäesitelmien abstraktihaku on suljettu

  • Työryhmään hyväksymisestä ilmoitetaan 29.9.2017 mennessä.

Työryhmät pidetään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Työryhmätiloissa on käytössä audiotekniikka, joten toivomme, että esiintyjät valmistavat esityksestään muutaman dian, joilla esittelevät keskeisimmät ajatuksesta ja helpottavat näin esitysten seuraamista. Keskustelupuheenvuorot ja kysymykset voi esittää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

  • Työryhmä numero 39 ovat ennalta valmisteltu, eli siihen ei voi tarjota abstrakteja vaan työryhmän ohjelma on näkyvissä esittelyssä. Tarkemmat abstraktit julkaistaan myöhemmin syksyllä. Tarvittaessa voit olla yhteydessä työryhmän puheenjohtajaan (yhteystiedot esittelyssä).
  • Mukana on myös feministiseen pedagogiikkaan keskittyvä toiminnallinen työpaja (nro 26)  sekä Feminist Colour-In (nro 37), joihin ennakkoilmoittautuminen.

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

1. Sukupuoli ja väkivalta 1: Väkivallan sukupuolistuneet käytännöt läheisissä suhteissa, arjessa ja instituutioissa

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Marita Husso, Jyväskylän yliopisto
YTT Marianne Notko, Jyväskylän yliopisto
PsT Helena Päivinen, Jyväskylän yliopisto
PsM Heli Siltala, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Monitieteistä tutkimustietoa väkivallan ja sukupuolten suhteista on tarjolla kansainvälisesti ja myös kansallisesti runsaslukuisesti. Väkivallan erilaisia ilmenemismuotoja, määrittelemisen tapoja, väkivaltaan puuttumista sekä väkivallan kohteena olevien, väkivaltaa käyttävien ja sitä todistamaan joutuvien kokemuksia ja kohtaamisen mahdollisuuksia on tutkittu ja teoretisoitu monilla tavoilla. Sukupuolesta ja sen merkityksistä keskustellaan edelleen useista eri näkökulmista, myös perinteisten vastakkainasettelujen keinoin kiistelemällä. Mitä 2010-luvulla voidaan sanoa ja sanotaan väkivallasta ja sukupuolesta? Puhummeko aina vaan samoista asioista vai onko jokin jo muuttunut? Mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon läheisissä suhteissa, arjessa ja instituutioissa ilmenevien väkivallan muotojen tutkimuksessa ja vahingoittavien käytäntöjen kohtaamisessa ja jäsentämisessä? Työryhmämme kutsuu mukaan sekä teoreettisesti, menetelmällisesti että empiirisesti keskustelevia sukupuolen ja väkivallan suhteita jäsentäviä alustuksia eri tieteenaloilta.

Abstraktit osoitteeseen:
marita.husso[at]jyu.fi

 Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2. Sukupuoli ja väkivalta 2: Väkivallan sukupuolittuneet representaatiot ja merkitykset

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Sanna Karkulehto, Jyväskylän yliopisto
FT Tuija Saresma, Jyväskylän yliopisto
YTT Tuija Virkki,Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Millaisia sukupuolittuneita  merkityksiä ja representaatioita väkivalta saa nykykulttuurissa? Miten (ja miksi) sukupuolen ja väkivallan esitykset ja merkitykset ovat muuttuneet aiemmista, miten (ja miksi) taas säilyneet samoina? Miten niitä voidaan jäsentää tutkimuksessa? Millaisia teoreettisia lähestymistapoja voidaan hyödyntää tarkasteltaessa väkivallan sukupuolittuneita merkityksiä ja representaatioita ja/tai niissä ilmenevää muutoksen ja pysyvyyden dynamiikkaa?

Työryhmään ovat tervetulleita eri tasoilla ja tavoilla ilmenevän sukupuolittuneen ja sukupuolittavan väkivallan merkityksiä ja representaatioita tarkastelevat esitykset. Esityksissä voi tarkastella myös väkivallan sukupuolittuneiden merkitysten kytkeytymistä kansalaisuutta, etnisyyttä, uskontoa, seksuaalisuutta, luokkaa, ikää, terveyttä ja ruumiillisuutta koskeviin kysymyksiin. Esitykset voivat käsitellä sukupuolta ja väkivaltaa ilmiölähtöisesti ja empiirisesti tai teoreettisesti.

Abstraktit osoitteeseen:
tuija.virkki[at]jyu.fi  

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

4. Feminismin aallot, sukupolvet ja niiden tutkimus

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Arja Turunen, Jyväskylän yliopisto
FT Heidi Kurvinen, Oulun yliopisto
FM  Juho Saksholm, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Feminismin vaiheiden ja ilmenemismuotojen tutkimus on kansainvälisesti vilkasta, ja tämä tutkimus on monipuolistanut kuvaa esimerkiksi feminismin aalloista ja siitä, miten feminismi on ymmärretty ja miten sitä on toteutettu. Uusien teoreettisten näkökulmien hyödyntämisen lisäksi aiheen tutkimus on monipuolistunut uudenlaisten aineistojen ja menetelmien käytöstä. Tämän työryhmän tarkoituksena on käsitellä feminismin ja myös muiden sukupuolta esille nostaneiden yhteiskunnallisten liikkeiden ja keskustelujen historiaa. Työryhmään ovat tervetulleita myös esitelmät, joissa käsitellään feminismin virstanpylväitä tai feminismin kannalta merkittävien yhteiskunnallisten muutosten toteutumista.

Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: Mitkä ovat suomalaisen feminismin aallot tai sukupolvet? Miten feminismiä on Suomessa toteutettu? Miten feminismi on Suomessa ymmärretty? Mikä on suomalaisen feministisen liikkeen suhde kansainväliseen feminismiin ja muihin suomalaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin? Mikä on suomalaisen feminismin suhde nais(asia)liikkeeseen ja tasa-arvokeskusteluun? Miten feminismin (tai naisasialiikkeen tai tasa-arvotavoitteiden) kannalta keskeiset yhteiskunnalliset muutokset on saatu aikaan tai toteutettu? Mikä rooli feministisellä ajattelulla tai liikkeellä on ollut em. muutosten toteuttamisessa? Miten feminismin historiaa tallennetaan ja tutkitaan?

Abstraktit kaikille työryhmän vetäjille:
arja.h.turunen[at]jyu.fi
heidi.kurvinen[at]oulu.fi
juho.m.saksholm[at]student.jyu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

5. Sukupuoli antiikin ja keskiajan maailmassa: roolimallit ja rajat

Kieli: suomi

Koordinaattori:
FT Marja-Leena Hänninen, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Sukupuoli on ollut merkittävä teema antiikin ja keskiajan tutkimuksessa usean vuosikymmenen ajan ja näkynyt näihin aikakausiin kohdistuvassa tutkimuksessa niin historiantutkimuksen kuin vaikkapa kulttuuri- ja sosiaaliantropologian, uskontotieteen ja arkeologian aloilla. Periodit ovat relevantteja myös myöhemmän kehityksen kannalta, ei vähiten antiikin filosofian, yhteiskuntateorioiden, kristinuskon kehityksen ja roomalaisen oikeuden vuoksi.

Työryhmässä keskustellaan paitsi sukupuolten merkitysten rakentumisesta antiikissa ja keskiajalla myös siitä, miten tutkimuksen näkökulmat ja lähestymistavat ovat muuttuneet. Näihin aikakausiin on perinteisesti liitetty sukupuolten voimakas dikotomia, jonka mukaan yhteiskunnassa yksityinen oli naisten, julkinen miesten aluetta. Työryhmässä pohditaan sitä, miten sukupolittuneiden alojen rajat määriteltiin ja olivatko rajojen ylitykset mahdollisia. Teemoja voidaan tarkastella esimerkiksi perheen, politiikan, uskonnon, koulutuksen ja talouden näkökulmista. Työryhmässä otetaan huomioon tarkasteltavan periodin pituus: antiikki ja keskiaika eivät olleet pysähtyneisyyden aikoja, esimerkiksi naisen asemassa tapahtui merkittäviä muutoksia. Sekä jatkuvuuudet että muutokset ovat kiinnostavia. Esitelmissä voidaan pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä ja teemoja:

  • Miten mieheksi ja naiseksi kasvettiin?
  • Mitkä olivat sukupuolittuneita aloja? Missä sekä miehet että naiset saattoivat toimia?
  • Miten rajojen ylittämisen mahdollisuuksiin erityisesti naisten osalta vaikuttivat naisen ikä, sosiaalinen asema ja taloudelliset resurssit? Mitä rajoja voitiin ylittää?
  • Myös positiiviset roolimallit sekä toisaalta kavahdettaviksi tarkoitetut uhkakuvat tai karikatyyrit kertovat sukupuolten merkityksistä ja sukupuolittuneiden alojen rajoista
  • Antiikin ja keskiajan osalta tutkitaan tavallisesti pitkän keston kehityslinjoja: miten muutos määritellään ja paikannetaan?
  • Miten antiikin ja keskiajan tutkimuksen muuttuneet näkökulmat ja lähestymistavat ovat vaikuttaneet siihen, miten sukupuolen merkitystä on hahmotettu?

Abstraktit osoitteeseen:
himahan[at]staff.uta.fi

Sivun alkuu

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

8. Sukupuoli, ikä ja aika

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Pirjo Markkola, Tampereen yliopisto
FT Mervi Kaarninen, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Työryhmässä keskustellaan iälle ja sukupuolelle annetuista merkityksistä eri aikoina. Olemme erityisesti kiinnostuneita lapsuuden ja nuoruuden sukupuolihistoriasta, esimerkiksi tyttöyden tai poikaiän historiallisuudesta, mutta yhtä hyvin voimme keskustella ikääntymisestä, vanhuudesta ja eri ikäkausien sukupuolesta. Kysymme, millä tavalla eri ikäkausia on eri aikoina sukupuolitettu. Mistä esimerkiksi kertovat yleiseen kielenkäyttöön pesiytyneet kategoriat ”miehet, naiset ja lapset” tai ”naiset, lapset ja vanhukset”? Onko lapsuudella tai vanhuudella ollut sukupuolta? Millä tavalla ikä ja sukupuoli ovat ajallisesti ja kulttuurisesti muuttuvia kategorioita, ilmiöitä tai konstruktioita? Millä tavoin eri ikäkausien väliset siirtymät ovat eri aikoina olleet sukupuolittuneita ja sukupuolittavia?

Työryhmään toivotaan esitelmiä, jotka eri tieteenalojen näkökulmasta tarkastelevat iän ja sukupuolen muuttuvia suhteita ja niiden historiallisuutta.

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
Pirjo.Markkola[at]staff.uta.fi
mervi.kaarninen[at]uta.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

10. Pojat ja poikuudet menneisyydestä nykyisyyteen ja tulevaisuuden odotuksiin / Boys and Boyhoods from Past to Present and Future

Kielet: suomi ja englanti

Koordinaattorit:
KT Tuija Huuki, Oulun yliopisto
FM Lauri Julkunen, Jyväskylän yliopisto
YTT  Antti Kivijärvi,Nuorisotutkimusverkosto
VTT Harry Lunabba, Helsingin yliopisto

Kuvaus:
Huoli on sävyttänyt pojista käytyä keskustelua jo pitkään. Pitkälle menneisiin vuosikymmeniin ulottuvassa huolipuheessa pojat kuvataan usein yhtenäisenä ryhmänä, jonka pelätään putoavan kyydistä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Huolipuhe sivuuttaa usein poikien sisäiset, esimerkiksi luokka-asemaan, alueellisuuteen, etnisyyteen, sukupuoli-identiteettiin tai seksuaalisuuteen perustuvat erot. Sivuutetuksi tulee samalla se tosiseikka, että miehet pitävät edelleen hallussaan yhteiskunnan keskeisimpiä poliittisia ja taloudellisia asemia. Työryhmässä poikia ja poikuutta tarkastellaan monipuolisesti kiinnittämällä huomiota monenlaisiin tapoihin olla ja toimia poikana eri aikakausina.

Työryhmässä tarkastellaan pojiksi luokiteltujen tai identifioituvien ihmisten elämää, poikakulttuureita, ajassa muuttuvia poikuuden ja poikaiän määrittelyjä sekä instituutioiden poikuuksia eri aikakausina. Poikuudella viitataan elämänjaksoon varhaislapsuudesta aina nuoreen aikuisuuteen saakka. Työryhmään toivotaan eri tieteenaloista tulevia empiirisiä ja teoreettisia esityksiä, jotka voivat rakentua esimerkiksi seuraavien temaattisten kysymysten ympärille:

  • Miten sukupuoli, luokka, seksuaalisuus, uskonto, paikka, historia, ikä, etnisyys, vammaisuus tai muut eronteot muokkaavat tai mahdollistavat (vaihtoehtoisten) poikuuksien rakentumista?
  • Mikä on historiallisten ilmiöiden merkitys tämän ajan poikuuksien rakentumisessa?
  • Miten aika ja historiallisuus jäsentävät ymmärrystä ja ajattelua eri-ikäisistä pojista elämän eri alueilla ja eri tieteenalojen näkökulmista?
  • Miten poikana toimimisen merkityksiä ja käytäntöjä on rakennettu ennen ja miten niitä rakennetaan tai voidaan rakentaa nyt ja tulevaisuudessa?
  • Millaisin teorioin, aineistoin ja menetelmin poikia ja poikuuksia voidaan tutkia ja ymmärtää?

Abstraktit osoitteeseen:
tuija.huuki[at]oulu.fi

Boys and Boyhoods from Past to Present and Future

Societal debates over boys have been loaded with anxieties for several decades.  “Troubled boys” have been depicted as a uniform group struggling to keep pace with rapidly evolving society. The discourses of anxiety often disregard the many internal divisions among boys. Boys differ according to their class status, place of residence, ethnicity, gender identity or sexuality, among other issues. Moreover, inherent in the anxieties is the ignorance of the fact that men still hold most of the key positions in political and economic spheres of society. The working group will scrutinize boys and boyhood from more multifaceted perspectives by paying attention to diverse ways of being and acting as a boy in different eras.

The aim of the session is to examine the life of people categorized as boys or people who identify as boys, boy cultures, definitions of boyhood through different times, and institutional boyhoods in different eras. The notion of boyhood covers the span from early childhood to emerging adulthood. Both empirical and theoretical presentations from a wide spectrum of disciplines are welcomed. Presentations can draw for example from the following thematic questions:

  • In what ways do societal categories such as gender, class, sexuality, religion, locality, history, age, ethnicity, or ability shape or enable the construction of (alternative) boyhoods?
  • What types of links are there between past phenomena and boyhoods in current society?
  • How have boyhoods or conceptions about being a boy changed/endured through history?
  • What are the current and future boundaries for constructing and performing masculinities?
  • Through what kind of theoretical and methodological approaches and with what kind of research data can boys and boyhoods be studied and understood?

Please send abstract to:
tuija.huuki[at]oulu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

11. Miehet ja maskuliinisuudet jälleen muutoksen kourissa?

Kieli: Suomi

Koordinaattorit:
YTM Timo Aho, Jyväskylän yliopisto
KT Hanna Ojala, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Miesten ja maskuliinisuuksien jatkuva muutoksenalaisuus on keskeinen lähtökohta kriittisessä miestutkimuksessa. Vaikka tietyssä ajassa ilmenevä maskuliinisuus on aina moninaista, niin erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana miesten ja poikien on nähty siirtyvän kohti tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa maskuliinisuutta. Tutkijat niin Pohjoismaisessa kuin Pohjois-Amerikkalaisessa kontekstissa ovat esittäneet, ettei jälkiteollisen ajan hegemonisin maskuliinisuus perustuisi enää yhtä yksiselitteisesti patriarkaattisten sukupuolisuhteiden (ml. homofobia ja misogynia) uusintamiselle, vaan hallitsevin maskuliinisuus rakentuisi yhä enemmän ihmisten yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa tukevista elementeistä sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta ilmentävistä tyyleistä. Vaikka osalle miehistä muutos kohti joustavampaa ja tasa-arvoisempaa maskuliinisuutta voi olla suhteellisen mutkaton prosessi, toisille muutos tuottaa enemmän huolta, hankaumia ja vastustusta. Esimerkiksi työmarkkinoiden globalisoituminen, vaatimus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta sekä siirtyminen raskaasta teollisuudesta palveluvetoiseen talouteen ja ”feminiiniseksi” ymmärrettyyn työhön on näyttänyt nakertavan maaperää erityisesti perinteiseltä työväenluokkaiselta maskuliinisuudelta. Samalla kun julkisessa keskustelussa on alettu jälleen kantaa huolta miehistä ja pojista, on osa puheenvuoroista keskittynyt naisten ja ”toisenlaisten” miesten herjaamiselle.

Ovatko miehet ja maskuliinisuudet siis jälleen muutoksen kourissa? Ja jos ovat, niin keitä muutos erityisesti koskettaa ja miten? Millaisia keinoja erilaisilla miehillä ja pojilla on muuttua tai vastustaa muutosta? Mitä muutoksesta kertoo esimerkiksi viime aikoina päätään nostanut nais- ja muukalaisviha? Entä minkälaisia yhtäläisyyksiä tai erityispiirteitä nykyisellä kriisi- ja huolipuheella on suhteessa aikaisemmin esitettyyn kriisidiskurssiin? Mistä käsin miesten muutosta tai muuttumattomuutta voisi hahmottaa? Tässä työryhmässä tarkastelemme mm. edellä esitettyjä kysymyksiä siitä, miten miehet ja maskuliinisuudet ovat muuttuneet, vai ovatko ne? Miesten ja maskuliinisuuksien muutosta ja muuttumattomuutta pohtivien kysymysten äärelle ovat lämpimästi tervetulleita kaikenlaisten aineistojen kanssa toimivat opiskelijat ja tutkijat. Voit esitellä alustavia tutkimuksellisia ajatuksia, pidemmälle kehiteltyjä väitteitä kuin empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia näkökulmia.

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
timo.a.m.aho[at]jyu.fi
Hanna.L.Ojala[at]uta.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12. Filosofia, sukupuolet ja aika

Kieli: Suomi

Koordinaattori:
YTM Heidi Elmgren, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Työryhmä jatkaa SFY:n Sukupuoli ja filosofia -kollokviojulkaisun (2016) jalanjäljissä filosofian ja sukupuolten suhteen kartoitusta.

Mikä on (ollut) sukupuolen ja sukupuolten merkitys filosofiassa eri aikoina - tutkimuskohteena, subjektipositiona - entä tässä ajassa? Filosofia on, historiallisesti ja edelleen, poikkeuksena muiden humanististen tieteiden joukossa, miesvaltainen ala. Mistä tämä johtuu ja kertooko se jotain filosofiasta? Onko filosofiassa tilaa kaikille sukupuolille? Miten tila tai tilan puute ilmenee filosofiassa tieteenalana, filosofisina käytäntöinä, ilmapiirinä?

Entä millaisia ajallisia tarinoita, kuten kehityskertomuksia, kerrotaan filosofian perinteestä ja sukupuolisuudesta filosofiassa? Mikä tällaisten tarinoiden merkitys on filosofisille käytännöille, entä onko niillä merkitystä filosofiaan osallistumisen mahdollisuudelle?

Työryhmään toivotaan esitelmiä filosofian ja sukupuolten suhteesta nykypäivänä ja/tai historiallisesti. Aihepiiriä voi lähestyä esimerkiksi feministisen filosofian, fenomenologian, filosofian historian, epistemologian tai tieteenfilosofian kannalta. Myös empiiriset esitykset ja lähestymistavat ovat tervetulleita!

Abstraktit osoitteeseen:
heidi.elmgren[at]jyu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

13. Aktivismien teoriat, työkalut ja tulevaisuudet  / Theories, Tools and Futures of Activisms

Kieli: suomi ja englanti; esitelmän voi pitää myös ruotsiksi.

Koordinaattorit:
Sari Irni, Turun yliopisto
Luca Tainio, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Työryhmässä paneudutaan erilaisten antirasististen, feminististen, anarkististen, queer-, trans-, vammais-, ympäristö-, ilmasto-, eläinoikeus-, ruoka- ym. aktivismien tilaan ja työkaluihin Suomessa ja muualla maailmalla. Ryhmä on avoin hyvin monenlaisille reflektoiville, itsekriittisille, uusia käytäntöjä pohtiville ja eriarvoisuuden vastustamiseen sitoutuneille kysymyksenasetteluille ja keskusteluille, koskien esimerkiksi seuraavia: Kuinka feministinen, queer-, trans- tai muu kriittinen ja uutta luova teoria ja tutkimus voi inspiroida aktivismia? Toimiiko sukupuolentutkimuksellinen (tai muu) teoria joskus aktivismia vastaan, ja kuinka tällaisia vastakkainasetteluja ja ongelmakohtia voidaan purkaa? Miten aktivismia käsittelevä tutkimus voisi parhaiten tehdä oikeutta tutkittavien näkökannoille ja kokemuksille? Voidaanko Tiina Rosenbergin ehdottamalla tavalla puhua multisolidaarisuudesta aktivismien yhteydessä? Mitä eri asioihin keskittyvät aktivistit voivat oppia toisiltaan? Mitä akateeminen tutkimus voi oppia aktivismilta? Mitkä ovat some-ajan aktivismin tehokkaimmat keinot? Aktivismi ennen ja nyt? Aktivismien sukupolvet? Mitkä ovat nykypäivän aktivismien kipupisteet? Tilanteet, joissa aktivismi tuottaa tai ylläpitää eriarvoisuutta? Aktivismien saama julkisuus ja tiedotusvälineiden, poliisin tai muiden aktivistien kannalta olennaisten tahojen toiminta? Sallitun, kielletyn ja mahdollisen rajanvedot aktivismissa? Kuinka tutkimusta ja aktivismia voidaan yhdistää?

Työryhmään ovat tervetulleita hyvin eri tavoin aktivismia ja tutkimusta yhdistävät tai pohtivat: esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät pääasiassa tutkimusta mutta jotka kokevat aktivismin tärkeäksi, henkilöt, jotka keskittyvät pääasiassa aktivismiin ollen samalla kiinnostuneita reflektoimaan strategioitaan suhteessa tutkimukseen ja/tai keskustelemaan aihepiirin tutkijoiden kanssa, ja henkilöt, jotka omassa toiminnassaan yhdistävät tutkimusta ja aktivismia.

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
sari.irni[at]utu.fi
tainio.luca.m[at]student.uta.fi

Theories, Tools and Futures of Activisms

Description:
This workshop concentrates on the state and srategies of different types of activisms in Finland and elsewhere, for example, antiracist, feminist, anarchist, queer, trans, disability, environmental, climate, animal rights and food activisms. The workshop is open to different reflections on practices and strategies committed to opposing inequality and unjust power relations, concerning for example, the following questions: How can feminist, antiracist, queer, trans or other critical and creative theory and scholarship inspire activism? Do theoretical approaches to gender (or other theories) sometimes work against activism, and how can such antagonisms and problems be dealt with? How can scholarship on activism do justice to the activists’ viewpoints and experiences? Can we talk about activism as ”multisolidarity”, as proposed by Tiina Rosenberg? What can activists focusing on different struggles learn from each other? What can academic research learn from activisms? What are the most effective strategies in terms of social media? Activisms in our times, activisms before our times? Activist generations? What are the challenges and sore points of activisms in our times? Do activisms sometimes generate or maintain inequality? Publicity gained by activists, and the practices of mass media, police or other actors relevant for activists? Boundary-making concerning the permissible, prohibited, and viable strategies and practices in activism? How to combine research and activism?

We welcome to the workshop people who combine or ponder activism and research in a variety of ways: for example, people who do primarily research but who consider activism important; people, who concentrate mostly on activism but are also interested in reflecting their stategies in relation to research and/or discussing with researchers; and people who in their own work combine research and activism.

Please send your abstract at the same time to both facilitators of the workshop:
sari.irni[at]utu.fi
tainio.luca.m[at]student.uta.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

15. Hoivan aika

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTM Paula Vasara, Jyväskylän yliopisto
YTM Tiina Sihto, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Aikaa voidaan mitata tarkasti tiettyjen yhteisesti määriteltyjen suureiden avulla. Tietty aika ja paikka luovat kehyksen, jonka sisällä yksilö jäsentää niitä tapoja, joilla aika koetaan. Aika myös määrittää niitä tapoja ja merkityksiä, joita asioille ja ilmiöille, kuten hoivalle, annetaan. Kronologisesti määrittyvä aika on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Yksilöt jäsentävät ajan kokemustaan hyvin eri tavoin eikä objektiivisesti mitatulla ajallisella kestolla ole välttämättä mitään tekemistä subjektiivisesti koetun ajan kanssa. Tismalleen saman ajan kulumista voi kuvata hyvin eri tavoin, niin mateluna, kiireenä, sykleinä kuin jatkumonakin. Kiire ei välttämättä konstruoidukaan enää vain negatiivisena konkreettisen ajan puutteena vaan oman merkityksellisyyden representaationa.

Hoiva on perinteisesti mielletty ennen kaikkea naisten työksi, jonka tekemistä värittävät tunteet kuten kutsumus, velvollisuus ja rakkaus. Vaikka kuva siitä, kuka hoivaa ja ketä, onkin monipuolistunut ajan saatossa, ovat sukupuolittuneet käytännöt yhä keskeinen osa hoivan arkea. Myös kulttuurisessa ymmärryksessä hoiva mieltyy yhä naistapaiseksi toiminnaksi. Hoivan järjestämisen tavat muuttuvat ajassa ja liukuvat de-familisaatiosta re-familisaatioon ja takaisin, mutta näistä muutoksista huolimatta hoivan sukupuolittuneet käytännöt ja rakenteet murtuvat hitaasti. Sukupuolen merkitys hoivan tuottamisen kysymyksissä ajan kehällä onkin yksi niistä esimerkeistä, joissa muutos (tai muuttumattomuus) ajassa näyttäytyy merkittävänä.

Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, jotka käsittelevät niitä moninaisia tapoja, joilla hoiva, aika ja sukupuoli ovat kytköksissä toisiinsa. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi sitä, miten ajasta puhutaan hoivasuhteen osapuolten kesken, millaisia ristiriitoja ajan kokemukseen liittyy, miten eri tavoin hoivan osapuolet, antaja ja vastaanottaja, ajan kulumisen kokevat. Olemme kiinnostuneita myös siitä, miten informaali ja professionaalinen hoiva järjestyvät juuri tässä ajassa, niukkuuden määrittämän sosiaalipolitiikan ja perheiden muuttuvan hoivaroolin aikana.

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
paula.vasara[at]jyu.fi
tiina.sihto[at]yu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

17. Affektiivisen suhteet   

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
Annukka Lahti, Jyväskylän yliopisto
Sekä Suomen Akatemian hanke ’Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa’ (hanke 287983)

Kuvaus:
Sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestykset, luokittelut ja hierarkiat sekä niihin risteytyvät muut erot, kuten luokka, etnisyys, vammaisuus tai vammattomuus ja ikä järjestävät erilaisia ihmisten välisiä suhteita ja suhteisuuksia olipa kysymys sitten läheissuhteista, työelämästä, kulttuurista tai politiikasta. Eriarvoisuus ja valta voivat kietoutua suhteisiin hienovaraisesti, jolloin niitä voi olla vaikea tavoittaa tutkimuksessa esimerkiksi ennalta määriteltyjen kategorisointien kautta.  Niin sanotun affektiivisen käänteen innoittamana tutkimuksellinen huomio kääntyy tuntemuksiin, intensiteetteihin, virtoihin ja energioihin sekä näissä tapahtuviin hyppäyksiin ja pysähdyksiin. Niiden analyysin kautta pyritään tavoittamaan suhteisuuden ei-kielellisiäkin ulottuvuuksia ja niiden yhteyksiä valtasuhteisiin. Affektinäkökulma avaa tilaa myös suhteissa tapahtuvalle (vallankäytön) liikkeelle, prosessille ja muuttumiselle ajassa.

Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa tarkastellaan suhteita ja suhteisuutta affektien ja affektiivisuuden kautta. Millä tavoin affektinäkökulma terävöittää valtasuhteiden analyysia? Miten affektien näkökulma mahdollisesti muuttaa näkemystä valtasuhteiden operoinnista erilaisissa suhteissa ja suhteisuuden konteksteissa, esimerkiksi yhteisöissä, järjestöissä, läheissuhteissa, työelämässä, mediassa, vapaa-ajalla? Affektien voi ajatella ilmaantuvan paitsi ihmisten, myös muiden eläinten, materiaalisen ympäristön, luonnon ja kulttuurin, välisissä kohtaamisissa, joissa on läsnä monia elementtejä. Ajatus esimerkiksi kahdenvälisestä parisuhteesta kyseenalaistuu, kun tarkastelemme sitä osana näitä suhteita ympäröiviä, kiertäviä ja lävistäviä affektiivisia, materiaalisia ja sosiaalisia (valta)suhteita. Työryhmään ovat tervetulleita niin teoreettiset, menetelmälliset kuin empiiriset alustukset.

Abstraktit osoitteeseen:
annukka.lahti[at]jyu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

18. Intensiivinen äitiys, intensiivinen työ  

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Katariina Mäkinen, Tampereen yliopisto
HTT, dos. Hanna-Mari Ikonen, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Tämän ajan äitiys on monin tavoin intensivoitunutta: tiheää, tiivistä ja lähelle tulevaa. Kiintymyssuhteita ja omistautumista tähdentävät äitiyden ihanteet ja käytännöt tuottavat tunne- ja paikkaintensiivistä äitiyttä, jossa läheinen, jatkuva ja tiivis tunneyhteys lapseen korostuu. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että äidin paikka on pienen lapsen kanssa kotona, ja lapsen paikka on aina äidin läheisyydessä. Äitiys on myös tietointensiivistä: hyvä äiti ei luota sokeasti asiantuntijoiden neuvoihin, vaan hankkii, tuottaa ja soveltaa tietoa oma-aloitteisesti. Äitiyden tietoa tuotetaan ja haastetaan esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla. Vaihtoehtoista tietoa voidaan myös ostaa erilaisilta kaupallisilta toimijoilta, kuten synnytysvalmennuksia tarjoavilta yrityksiltä. Nämä intensiivisyyden muodot tekevät äitiydestä myös aikaintensiivistä. Pienten lasten hoito on jo itsessään sitovaa ja aikaa vievää, mutta jatkuvan läheisyyden ja tiedon hankkimisen ja reflektoinnin korostuminen lisää äitiyden vaatimaa ja siihen käytettyä aikaa.

Myös työn ja työelämän on kuvattu intensivoituneen: työ tulee lähelle, vaatii omistautumista ja läikkyy työajan ja -paikan yli. Intensiivinen äitiys voi asettua ristiriitaan intensiivisen työn kanssa. Seurauksena voi olla, että yksilö valitsee elämänsisällökseen äitiyden, joka on niin intensiivistä, että työelämän vaatimukset eivät siihen mahdu. Intensiivisen äitiyden voi toisaalta nähdä samalla jatkumolla intensiivisen työn kanssa: äitiyden käytännöt alkavat muistuttaa työelämän projektimuotoisuutta ja tuloshakuisuutta, joustavan ja aktiivisen työntekijän ihanteet muistuttavat äitiyden ihanteita, ja erilaiset kotona tapahtuvan mikroyrittäjyyden muodot tekevät äitiydestä ja työstä erottamattomia elämän alueita.

Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa pohditaan muuttuvaa äitiyttä sekä äitiyden ja työn suhdetta ja myös näiden oletettua intensiivisyyttä haastavia käytäntöjä. Toivotamme tervetulleiksi niin opinnäytteiden tekijät kuin kokeneemmatkin tutkijat.

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
katariina.makinen[at]staff.uta.fi
hanna-mari.ikonen[at]uta.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

19. Äitiys, ruumiillisuus ja aika  

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTM Jenny Säilävaara, Jyväskylän yliopisto
FM Anna Niiranen, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Äitiyttä tutkitaan monitietieteisesti ja eri menetelmin. Työryhmä kutsuu koolle äitiyttä ja erityisesti äitiyden ruumiillisuutta käsitteleviä tutkijoita. Tervetulleita ovat sekä empiiriset että teoreettiset esitelmät ja erilaiset menetelmälliset lähestymistavat. Esitelmissä äitiyttä voi tarkastella niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin kontekstissa. Sukupuolentutkimuksen päivien teeman mukaisesti pohdimme myös, miten äitiyttä voi ymmärtää erilaisissa ajallisissa konteksteissa ja miten äidin rooli ja asema sekä perheissä että laajemmin yhteiskunnassa on ymmärretty eri aikoina. Millaista on olla äiti juuri nyt? Millaista se on ollut menneisyydessä ja millaista se voisi olla tulevaisuudessa?

Olemme kiinnostuneita äitiydestä erityisesti ruumiillisena tekemisenä; esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi raskausaikaa, synnyttämistä, imetystä ja hoivan eri muotoja. Työryhmässämme voi pohtia myös esimerkiksi sitä, miten äitiyttä rakennetaan kulttuurisesti ja ajallisesti tai millaisia myyttejä äitiyteen ja äitiyden ruumiillisuuteen liittyy. Miten myyttejä on vahvennettu tai purettu?

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan äitiydestä ja sen eri ulottuvuuksista!

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
jenny.w.sailavaara[at]jyu.fi
anna.a.niiranen[at]jyu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

20. Tytöt, ääni ja ruumiillisuus ajassa     

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Heta Mulari, Nuorisotutkimusverkosto
FT Myry Voipio, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Työryhmässä pohditaan tyttötutkimuksen ajankohtaisia tutkimusaiheita sekä teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä. Tematiikka ponnistaa yhtäältä viime vuosina länsimaissa nousseesta kulttuurisesta, poliittisesta ja tutkimuksellisesta ‘tyttöbuumista’, jonka kautta tyttöys ja tytöt ovat nousseet keskiöön niin populaarikulttuurissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Ekspisiittinen vaatimus tavoittaa, kuulla ja huomioida ’tyttöjen omaa ääntä’ on näkynyt esimerkiksi YK:n vuosittaisen Tyttöjen päivän lanseerauksena 11.10.2011. Erityisesti yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tutkimuksessa tyttöyttä on tarkasteltu suhteessa yhteiskunnalliseen muutokseen, tasa-arvoon, feminismeihin, feminiinisyyksiin, postfeminismeihin, queeriin ja gurleskiin, seksuaalisuuteen sekä seksualisoitumisdebattiin. Tyttötematiikkaan kietoutuu näin lukuisia nykyisille feminismeille keskeisiä teemoja. Toivotamme tervetulleiksi teoreettisia, metodologisia ja empiirisiä esitysabstrakteja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia tyttöyksiä rakennetaan ja miten niistä neuvotellaan populaarikulttuurissa, kirjallisuudessa, julkisessa keskustelussa tai kouluopetuksessa Suomessa ennen ja nyt?
  • Kuinka tytöt itse ovat merkityksellistäneet ja merkityksellistävät tyttöyttä ja ruumiillisuutta?
  • Miten eri tavoin tyttöruumiillisuus on poliittista, vastahakoista, haastavaa tai sopeutuvaa?
  • Kuinka käsitykset tyttöydestä ja ruumiillisuudesta kietoutuvat feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen?

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
heta.mulari[at]nuorisotutkimus.fi
myry.voipio[at]gmail.com

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

21. Sukupuolitetun ruumiin uudet normit: fat acceptance ja kehopositiivisuus?

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopisto
YTT Saara Särmä, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Vaikka sukupuolitetuista ruumiin koko- ja ulkonäkönormeista on keskusteltu pitkään ja lihavuuden poliittisesta merkityksestä on keskusteltu vähintään 1960-luvulta jolloin niin kutsuttu fat acceptance –liikehdintä alkoi Yhdysvalloissa, lihavuuskysymyksen moniulotteisuus tai ruumiiden moninaisuus (body diversity) eivät ole olleet feministisen liikkeen, julkisen keskustelun tai tutkimuksen valtavirtaa.

Viime vuosina vahvistunut kriittinen keskustelu lihavuuden mediakalisoinnista, monitieteisen lihavuustutkimuksen (fat studies) ja nk. kehopositiivisuus (body positivity) -liikkeen nousu ovat kaikki merkkejä siitä, että ruumiin koolla nähdään olevan syvällinen merkitys niin yksilön kuin laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta. Kehopositiivisuuden käsite murtautui suomalaiseen valtavirran keskusteluun vasta vuonna 2016 kun esimerkiksi Raisa Omaheimon Läski-monologi ja YLE:n toimittaja Jenny Lehtisen Läskimyytin murtajat ohjelma herättivät keskustelua lihavuudesta ja lihaviin ihmisiin kohdistuvista asenteista.

Ruumiin koko on henkilökohtainen kokemus ja subjektiutta muokkaava tekijä, mutta myös sosiaalinen, moraalinen, poliittinen, taloudellinen jne. kysymys. Lihavuus on intersektionaalinen feministinen kysymys sillä ruumiin koko kietoutuu väistämättä yhteen sukupuolen, iän, luokan, rodun ja etnisyyden ja vammaisuuden/kyvykkyyden kanssa. Vaikka kehopositiivisuusajattelu on valtavirtaistunut, pelko ja inho lihavaa ruumista kohtaan ei ole kadonnut. Lihavuusfobia, mm. lihavuusepidemiadiskurssin lietsoma lihavuuspaniikki ja uusliberaalin ruumiskulttuurin vaatimukset luovat ristipainetta. Tämä näkyy niin yhteiskunnassa kuin tutkimuksessa.

Työryhmään toivotaan papereita, joissa käsitellään sukupuolitettua ruumista ja ruumiillisuutta erityisesti koon ja ruumisnormien muutoksen ja haastamisen sekä intersektionaalisten kysymysten kautta hyödyntäen erilaisia aineistoja, menetelmiä ja näkökulmia kuten esim. kokemus, ruumin normien historia, tiede, taide, mediarepresentaatiot jne. 

Abstraktit osoitteeseen:
hannele.harjunen[at]jyu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

22. Sukupuolitettu kansalaisuus 1800- ja 1900-lukujen kasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FM Karoliina Puranen, Jyväskylän yliopisto
FT Heli Valtonen, Jyväskylän yliopisto
FM Anna-Kaisa Ylikotila, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Suomalainen koulutusjärjestelmä koki monia perustavanlaatuisia muutoksia 1800- ja 1900-lukujen aikana. Vuonna 1866 annettu kansakouluasetus, vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki ja viimein 1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus ovat kenties näkyvimmät esimerkit koulutuksen uudistuksista. Nämä merkkitapahtumat muodostavat kuitenkin vain osan koulutuksen kehityskaaresta. Kehitystä on leimannut erityisesti keskustelu siitä, kenellä on oikeus koulutukseen ja millaista kunkin väestönosan koulutuksen tulee olla. Oppivelvollisuuden säätämiseen liittynyt eheyttämispolitiikka, 1800-luvun erityinen naiskasvatus sekä vuosisadan lopulla käyty keskustelu yhteiskoulutuksesta ja naisten korkeakoulutuksen mahdollistamisesta ovat vain muutama esimerkki näistä keskusteluista.

Koulujärjestelmän kehitystä tarkasteltaessa tuleekin huomata, että koulutus on kietoutunut merkittävästi kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen 1800-luvun lopulta lähtien. Vuoden 1906 äänioikeusuudistus vahvisti vaatimusta siitä, että uudenlaisessa yhteiskunnassa kaikkien oli oltava yhteiskuntakelpoisia sekä sitouduttava oikeanlaisen kansalaisuuden arvoihin. Kasvatus ja koulutus ovat edelleen merkittävässä asemassa oikeanlaisten kansalaisihanteiden välittämisessä lapsille ja nuorille. Kansalaisuus ei kuitenkaan ole yhtenäinen ja ainoa yksilöitä määrittävä kategoria. Esimerkiksi sukupuoli ja sosiaalinen asema ovat merkittävästi ohjanneet koulutusta ja kansalaisuuteen kasvattamista.

Tässä työryhmässä tarkastellaan koulutusta ja koulutusjärjestelmää yhteiskunnallisten ja poliittisten arvojen ilmentäjinä. Erityistä huomiota kiinnitetään koulutuksen sukupuolikäsityksiin sekä koulutuksen ja 1800- ja 1900-lukujen sukupuolittuneiden kansalaisihanteiden suhteeseen. Kutsumme työryhmäämme esityksiä, jotka lähestyvät koulutusta paitsi tapana kasvattaa ja sosiaalistaa yhteiskuntakelpoisia kansalaisia, myös tapana tuottaa käsityksiä oikeanlaisesta sukupuolisuudesta. Työryhmään ovat tervetulleita koulutusta useilla eri koulutusasteilla ja useista eri näkökulmista tarkastelevat esitykset. Esityksissä voidaan pohtia esimerkiksi kysymyksiä liittyen koulutuksen päämääriin ja keinoihin, joilla niihin on pyritty.

Abstraktit osoitteeseen:
karoliina.n.puranen[at]jyu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

23. Feministinen tietäminen ja politiikka

Kieli: suomi

Koordinaattori:
YTT Kirsti Lempiäinen,  Lapin yliopisto
FT Leena-Maija Rossi, Lapin yliopisto

Kuvaus:
Feministinen tietäminen on yksi kriittisen tutkimuksen juonteista. Työryhmässä pohditaan sitä, mitä feministinen tietäminen voisi tarkoittaa nykyhetken yhteiskunnallisessa keskustelussa trumpismien, brexitien ja vierauden pelon aikoina. Millä tavoilla feminististä tietämistä ja osallistumista keskusteluun tulisi suunnata, jotta puhuteltaisiin muitakin kuin toisia feministejä? Vai tulisiko feministien pikemminkin rakentaa omia vastarinnan paikkoja, tutkimuksen ja koulutuksen saarekkeita, feminististä pedagogiikkaa tai utopioita? Mitä feministiseltä tietämiseltä edellytetään? Työryhmään kutsutaan teoreettisia, empiirisiä ja poliittisia papereita, joissa feministinen tietäminen, tieto ja toiminta ovat kysymysten kohteena. Tervetuloa debatoimaan!

Abstraktit osoitteeseen:
kirsti.lempiainen[at]ulapland.fi
leena-maija.rossi[at]ulapland.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

24. Sukupuolen ajat koulutuksessa ja kasvatuksessa

Kieli: suomi

Koordinaattori:
KT Vappu Sunnari, Oulun yliopisto

Kuvaus:
Tämän vuoden Sukupuolentutkimuspäivien teemaa, Sukupuolen ajat, on mielenkiintoista tarkastella koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmista. Kiinnostavaa on tarkastella esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten aika ja ajallisuus jäsentävät puhetta/puhetapaa sukupuolesta kasvatuksessa ja koulutuksessa? Miten sukupuolen aika, ajallisuus, muutos ja pysyvyys ilmenevät koulutuksessa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja nykyisyydestä historiaan sekä visioihin tulevaisuudesta? Miten nämä ilmenevät virallisissa ja/tai epävirallisissa koulutus- ja/tai tasa-arvopoliittisissa keskusteluissa, koulun/opiskeluympäristöjen järjestyksissä, eletyssä arjessa? Mitä on sukupuoliperusteisesti mahdollistunut/mahdollistuu ja suljettu/suljetaan pois - ja miten argumentoiden – kasvatuksen ja koulutuksen erilaisissa tiloissa, ajoissa ja asetelmissa? Miten sukupuolittuneita ruumiita, sukupuolten toiminta- ja puhetapoja ja toimijuuksia on rakennettu kasvatuksessa ja koulutuksessa ennen ja miten niitä rakennetaan tai voidaan rakentaa nyt? Millaiset ovat / ovat olleet toisin toimimisen mahdollisuudet ja ehdot, entä seuraamukset? Miten  tämän ajan koulutuspoliittiset ratkaisut asettuvat tarkasteltuina sukupuolten tasa-arvon edistämisen / diskriminaation laaja-alaisen eliminoimisen näkökulmasta? Mitä transformatiivinen sukupuolten tasa-arvon edistäminen tarkoittaa ja mitä edellyttää tässä ajassa?

Jos olet kiinnostunut esimerkiksi jostakin edellä luetelluista teemoista ja olet tutkinut / tutkimassa aihealuetta olet tervetullut työryhmäämme. 

Abstraktit osoitteeseen:
Vappu.Sunnari[at]oulu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

25. Sukupuolistuneet työmarkkinat ja työn käytännöt

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Helena Hirvonen, Itä-Suomen yliopisto
YTM Laura Mankki, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Työryhmässä tarkastellaan työmarkkinoita kansallisessa ja globaalissa kontekstissa.  Työmarkkinat käsitämme hyvin laajasti työelämän eri käytäntöihin ja instituutioihin viittaavana ja yhteen kietoutuvana alueena. Olemme kiinnostuneita työn muutokseen liittyvistä keskusteluista, affektiivisen ja tunnetyön ulottuvuuksista sekä muuttoliikkeeseen ja hyvinvointivaltion muutoksiin linkittyvistä  keskusteluista. Työryhmä kutsuu pohtimaan esimerkiksi työn tapoihin, työn sopimiseen ja työn järjestämiseen  liittyviä ajallisia ja paikallisia muutoksia ja pysyvyyksiä, työmarkkinoita, työntekijöitä (yksilöitä, ryhmiä, liikkeitä) ja käytäntöjä  sukupuolen näkökulmasta.

Työryhmässä voidaan pohtia muun muassa työmarkkinajärjestöjen roolia sukupuolten tasa-arvoa edistävinä toimijoina sekä toisaalta itsessään sukupuolittuneina toimijoina.Sukupuolistuneisuuden lisäksi työryhmä näkee työmarkkinat ja niiden käytännöt yhä useammin kietoutuneena ja suhteessa muihin  usein hierarkioita tuottaviin –  instituutioihinja rakenteisiin, kuten kansallisvaltioihin. Työryhmään voi osallistua niin käsitteellisellä, teoreettisella tai/ja empiirisellä paperilla, jossa sukupuolittuneisuus ymmärretään kriittisenä ja tarpeellisena näkökulmana työn sukupuolistuneiden käytäntöjen ja rakenteiden tutkimukseen.

Abstraktit molemmille työryhmän vetäjille:
helena.m.hirvonen[at]uef.fi
laura.a.mankki[at]jyu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

26. Feministisen pedagogiikan käytännöt – toiminnallinen työpaja   

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Anu Laukkanen, Turun yliopisto
KT, dos.  Hanna Ojala, KT, Tampereen yliopisto
FM Aino‐Maija Elonheimo, Helsingin yliopisto
FT, dos. Tuija Saresma, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Sukupuolen moninaisuuden ja intersektionaalisten erojen ymmärtäminen sekä normikriittisyys ja antirasismi pedagogisena asenteena kytkeytyvät kaikki feministisen ja kriittisen pedagogiikan käytäntöihin. Tällä hetkellä on kysyntää ja tarvetta keinoille lähestyä sukupuolen moninaisuutta ja kehittää antirasistisia käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta myös ammatillisissa ja korkeakouluopinnoissa. Täydennyskoulutukset sekä organisaatioiden järjestämät sisäiset koulutustilaisuudet ja kehittämispäivät ovat oivia paikkoja nivoa normikriittistä ajattelua osaksi monenlaisia sisältöjä, kuten työhyvinvointia, johtamista ja tulevaisuuden visioimista.

Työryhmässämme tarjoamme osallistujille mahdollisuuden kokeilla turvallisessa ympäristössä erilaisia toiminnallisia ja taidelähtöisiä menetelmiä, joita voi hyödyntää muun muassa aktivismissa, yliopistoissa, aikuiskoulutuksessa, organisaatioiden kehittämisessä ja vapaaehtoistyössä. Työryhmän ohjelma perustuu tekeillä olevan Feministisen pedagogiikan ABC -­‐kirjan sisältöihin ja harjoituksiin, ja kirjan kirjoittajat esittelevät hyväksi kokemiaan käytäntöjä.

Työryhmässä saadaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten monesti haastavilta tuntuvia sukupuolta, seksismiä ja rasismia, ableismia ja muita vallankäytön muotoja koskevia ja purkavia teemoja voidaan integroida opetuksen sisältöihin rakentavalla tavalla. Ryhmässä on varattu runsaasti aikaa myös keskustelulle harjoitusten herättämistä ajatuksista.

Työryhmän tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Työryhmään otetaan 25 osallistujaa. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan työryhmään sähköpostitse Anu Laukkaselle 7.9 mennessä.

Ilmoittautuminen:
anu.laukkanen[at]utu.fi

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

28. Tackling with Temporalities, Cultures and Locations of ’Gender’ and 'Development': From Global Sisterhood to Queer Dystopias

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinators:
PhD Marjaana Jauhola, University of Helsinki
Coordinator Johanna Kivimäki, UniPID, University of Jyväskylä
PhD Tiina Kontinen, University of Jyväskylä
Prof. Elina Oinas,University of Helsinki

 

Invited Speaker: akshay khanna, Independent Scholar

Description
This panel discusses historical changes and continuities in research, social movements, activism, policies and intervention practices regarding two highly problematized concepts, ‘gender’ and ‘development’. ’Gender’ appears regularly in policies of international development, and according to the vocabulary of the industry it should be mainstreamed in any development program. Development initiatives are implemented under the banner of ’gender’ across the globe. At the same time, growing criticism appear towards these policy goals, for one from feminist academic and theoretical debates, but even more so from the perspectives of feminist, queer and women’s activism and solidarity. Each of these have raised questions of exclusions and inclusions that using ‘gender’ may potentially entail, such as Eurocentrism, biopolitics and neoliberal governmentality, and binary and heteronormative assumptions of gender and sexuality, just to name a few. The ‘global South’ has appeared as an imagined geographical space where such intensive development work and social mobilising around gender has been conducted under homogenizing titles such "Women in Development", the UN Conventions and processes, the International Women’s Year, or international LBGTIQ movements. Simultaneously, increasing hostility,  anti-women, or anti-feminist sentiments – articulated by different actors such as the state/government, social and religious movements - question the agenda of tackling gendered forms of oppression and inequality. Further, development practitioners struggle with one-size fits all ‘gender’ programmes and with multiple temporalities of anticipated and actual social change, whereas the post- and antidevelopment movements abandon the very idea of development.

The panel invites papers that discuss the changing landscape of the gender in/and/against development apparatus, or alternatives beyond it, and explore critically the significance of and changes in meaning of gender in policies, practices of ‘gendering’ development and development research. We also welcome research on activism that goes against or beyond the development paradigm, small-scale local projects, and international women’s movements and networks.

Please send your abstract at the same time to:
johanna.kivimaki[at]jyu.fi
tiina.t.kontinen[at]jyu.fi

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

30. Gender Issues in Sport, Exercise, and Physical Education

Languages of the Workshop: English and Finnish

Coordinators:
Ph.D. Marja Kokkonen,University of Jyväskylä
MSc Anna Kavoura, University of Jyväskylä

Description:

This workshop focuses on gender issues in sport, exercise, and physical education. Drawing on a variety of theoretical and methodological perspectives, we aim to explore the constitutive role that gender plays in: (1) shaping sporting people’s experiences and identities, and (2) regulating the distribution of power in sporting and physical cultures (e.g. the levels of access to various sporting environments, positions, and resources), and in physical education.

We welcome presentations from various disciplines that investigate gender in relation to sport, exercise, and physical education, as well as the intersection of other overlapping systems of discrimination, such as race, social class, ethnicity, nationality, sexual orientation, age, disability, and physical appearance.

The topics of the papers may include, but are not limited to:

- Gender dynamics, hierarchies, and barriers in sporting and physical cultures
- Exclusive/discriminatory practices in sport and exercise
- Gendered language and discourses and the reproduction of gender stereotypes
- Media coverage and sexualization
- Gender and embodiment
- Positive/inclusive practices and the implementation of sport-specific equality promoting legislation
- Gender in coach education and physical education teacher education

Please send your abstract to:
Marja.Kokkonen[at]jyu.fi

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

31. Feminist and Posthumanist Worldings of Science Fact and Fiction in the Anthropocene

Language of the Workshop: English

Coordinators:
PhD Aino-Kaisa Koistinen, University of Jyväskylä
MA Jani Ylönen, University of Jyväskylä

Description
According to Donna Haraway in Staying with the Trouble: Making Kin in the Chthulucene, “It matters which stories tell stories, which concepts think concepts. Mathematically, visually, and narratively, it matters which figures figure figures, which systems systemize systems.” She reminds that, in the era of the Anthropocene it is time for the humans to think, to conceptualize and systemize, and to tell stories and fabulate – to create speculative worldings in both science fiction and fact – in order to figure out how to live ethically with all the nonhuman critters that the world is shared with. Indeed, Haraway argues that “multispecies ecojustice” requires feminists to “exercise leadership in imagination, theory, and action to unravel the ties of both genealogy and kin, kin and species.” The aim of this workshop is to tackle this serious mission. The questions concerning human–nonhuman relations and environmental issues become more pressing by the day, as humankind continues to affect the world more than ever before. The ethical questions surrounding, for instance, climate preservation, species extinction and animal rights as well as the increasingly technology-infested world have inspired artists and scholars of different fields to opt for a concept of the posthuman, and the theory of posthumanism, which questions the human-centered views of humanist thought.

We invite both artists and scholars to present their papers on, for example the following topics:

  • Speculative fabulations/worldings in fiction and art (e.g. bioart), (feminist) science fiction and fantasy
  • Animal studies, ecofeminism and ecocriticism
  • Feminist posthumanism, feminist imaginations of science and fiction
  • Biopower and bioethics, sustainable futures
  • Queer futures, queer disability studies, queer death studies

Please send your abstract to:
aino-kaisa.koistinen[jyu.fi]

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

32. Gender, Language and the Shifting Rationalities of Work

Language of the Workshop: English

Coordinators:
PhD Kati Dlaske,University of Jyväskylä
PhD  Riikka Nissi. University of Jyväskylä

Description
This panel explores the interconnectedness of gender and language in contemporary working life. In previous research, these connections have been examined in critical sociolinguistics and discourse studies in particular (e.g. Cameron 2000; Inoue 2007; Woydack & Rampton 2016). In Finland, recent studies have interrogated the role of interaction in present-day professional contexts (see Parviainen et al. 2016). However, the empirical focus on language use has remained in the background. The papers of this panel focus especially on the different ways in which language and other semiotic resources, such as embodied practices, the use of space and materiality, contribute to implementing and producing new orders of work in which gendered bodies with their intersectional dimensions are placed, mobilized and positioned. Besides the investigation of the use of semiotic resources, the papers trace their broader connections: What rationalities and logics do these processes and practices follow, what conditions are they embedded in, what implications and consequences do they bring about? The panel welcomes all contributions focusing on the nexus of gender, language and the shifting rationalities of work ranging from routine production and service industries to knowledge work and new forms creative labour.

Please send your abstract to:
kati.dlaske[at]jyu.fi

Cameron, D. 2000. Styling the worker: Gender and the commodification of language in the globalized service economy.  Journal of Sociolinguistics 4(3). 323–347.
Inoue, M. 2007. Language and gender in an age of neoliberalism. Gender & Language 1(1). 79−92.
Parviainen, J., Kinnunen, T. & Kortelainen, I. (2016) (toim.). Ruumiillisuus ja työelämä. Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Tampere: Vastapaino.
Woydack, J. & Rampton B. 2016. Text trajectories in a multilingual call centre: The linguistic ethnography of a calling script. Language in Society 45(5). 709−732.

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

33. Genders and Working Life at Different Phases of Life

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinators:
PhD Charlotta Niemistö, Hanken School of Economics
PhD Tytti Steel, University of Helsinki
PhD Annamari Tuori, Hanken School of Economics

Chairs are all researchers in the AF (SRC) funded project Social and Economic Sustainability of Future Working Life: Policies, Equalities and Intersectionalities in Finland (WeAll)

Description
Key words: gender, age, working life, phases of life

How is gender entangled with work in different life phases? How is this affected by different cultural, organizational and temporal contexts? What can we learn about changing relations between gender, working life and/or non-work in the past, present and future? We invite conceptual and empirical papers examining interconnections between life and career phases, gender, age and other intersectionalities. We encourage interdisciplinary contributions, new approaches, diverse perspectives. The workshop is open for research on different temporal and spatial contexts. Topics may include but are not restricted to:

  • Intersectionalities in terms of gender and age in working life
  • Changes over time in relations between gender and working life
  • Changing care responsibilities during different phases of life
  • Age, gender and coping at work
  • Temporal changes of human and social sustainability in working life
  • Temporal changes in careers
Please send your abstract at the same time to:
charlotta.niemisto[at]hanken.fi
tytti.steel[at]helsinki.fi

annamari.tuori[at]hanken.fi

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

34. Genders through Times in Historical Sources

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinators:
PhD Sofia Kotilainen ,University of Jyväskylä
PhD Pirita Frigren, University of Jyväskylä

Description
This panel seeks to bring together papers which work on historical sources and consider genders as historically constituted concepts. The panel is not restricted to analysis of historical research but welcomes all papers based on past sources. What is historical knowledge on gender? What is the significance of sources and methods that researchers choose to analyze?  With these questions we aim at generating comparative discussion around making of feminine and masculine ideals, how they are defined, produced, manifested, and reproduced but also challenged and contested in the long run in different social, cultural and historical contexts. We are also interested in explorations on men’s and women’s roles in various phenomena and in long roots of present ways of organizing gender. By highlighting the concept of intersectionality we call for discussion on other factors that need to be taken in the consideration in addition to gender.

Papers of the session can be presented in English, Swedish or Finnish. We reserve possibility to extend the session to double workshop according to organizers’ degree and schedules. We call for papers proposals no more than 150-300 words which should be submitted by the deadline date given by the conference organizers.  We also aim at circulating working papers before the conference.

Please send your abstract to:
pirita.frigren[at]jyu.fi

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

36. Politics of Masculinity and/or Femininity in Different Times and Places

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinator:
Ph.D Eira Juntti, University of Jyväskylä

Description:
The group provides a forum of discussion for both historians and social scientists researching the politics of masculinity and/or femininity, together or separately, or the politics around gender in general, in different historical times and places. Your focus can be on representations, both visual (e.g. visual images in art, film, advertisement) and textual (representation in literature or other texts, such as newspapers, political manifestos, policy documents, etc.), discourses, or rhetorics of masculinities and/or femininities. How do these representations/discourses/rhetorics of masculinity and/or femininity align with different political ideologies, how are they used by these ideologies – to further what kinds of aims – and how are they connected to larger social, political, and economic changes in society? Furthermore, how does gender intersect with race, ethnicity, nationality, and sexuality in these representations/discourses/rhetorics.

Participants are expected to give an oral presentation on their topic. If you wish, you may also submit a paper in advance and it can be distributed to other participants for comments.

Please send your abstract to:
eira.juntti[at]gmail.com

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

37. Feminist Colour-IN: A Practice-Based Workshop (open for all, no abstract needed)

Language of the Workshop: English

Co-convenors of the workshop:
Dr Kim Donaldson, kimd@unimelb.edu.au
Dr Katve-Kaisa Kontturi, kkontturi@unimelb.edu.au

The Feminist Colour-IN is a pedagogical concept that combines a form of activism that spreads knowledge about feminist art as it studies colouring-in as an embodied and material technique of learning and archiving. The idea is to colour-in designs based on local feminist artists’ work while listening and attending to the feminist talks and presentations given at the conference. Like recent studies on doodling, we suggest that colouring-in can provide a more direct way of focusing on what is presented than the traditional method of writing notes, for example: it is a way of flowing and following rather than one of distanced reflection.

As the workshop participants colour in their chosen designs, they learn about the work of Finnish feminist artists and the themes, patterns and movements important to their practice. At the ‘colour-in’ colouring becomes a rhythmical and embodied technique of not only producing knowledge but also materialising it and incorporating it into the participating bodies. Through the act of colouring the participants become part of a moving yet rooted feminist visual-material archive that they are co-creating – in new, vibrant colours. This practice re-visits the tradition of feminist consciousness-raising by proposing a quiet, relational, embodied mode of activism that speaks through its colours and lines. The workshop also offers an alternative mode of conferencing, critical of neoliberal academia focused on individual achievements and highly articulated verbal expression.

The workshop consists of three parts:

  1. A short introductory session (30 minutes) outlining the project. Designs for colouring-in and pencils will be distributed.
  2. The colouring-in activity occurs throughout the conference with participants colouring-in during the panels and keynotes that they attend.
  3. A concluding reflective session of approximately 1½ hours where participants share their coloured-in works and thoughts on the process.

Maximum participants 30

Please email conveners to register:
kimd@unimelb.edu.au
kkontturi@unimelb.edu.au

Victorian College of the Arts, The University of Melbourne, Australia
New Materialism Action COST IS1307

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Closed Workshop:

39. Trade, Business and Gender during the Early Modern Period (closed)

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinator:

PhD Maija Ojala, University of Tampere

Description
This session sheds a light to transregional and transnational family networks and discuss spatiality. Trade and commerce are fields that are often perceived as something manly and masculine. Even though in present day Western societies businesswomen and female company leaders are commonplace the “traditional perceptions” sit tight. This session focuses on Early Modern entrepreneurs: what role did masculinity/femininity play in the world of business? How were gender roles constructed and challenged and what effect it had on commercial activities? The temporal framework of the papers reach from the sixteenth century till the eighteenth century providing a long-term perspective to gendered patterns of trade and business. The historical perspective provided in the papers offers one fruitful way to examine how the notions of gender in relation to economics, trade culture and family have changed trough time.

Papers

  • Heather Dalton (University of Malbourne):
    The merchant’s daughter, the merchant’s wife: a woman's place in early modern trading families (16th century)
  • Ulla Ijäs (University of Helsinki):
    The transnational Hackman family (18th century)
  • Katie Barclay (University of Adelaide and University of Aarhuus):
    Travelling for work: marriage and mobility in eighteenth and early nineteenth-century Scotland

Contact information:
mapeoj[at]gmail.com

Sivun alkuun