23.11.2017

Työryhmät

  1. Sukupuoli ja väkivalta (1): Väkivallan sukupuolistuneet käytännöt läheisissä suhteissa, arjessa ja instituutioissa
  2. Sukupuoli ja väkivalta (2): Väkivallan sukupuolittuneet representaatiot ja merkitykset
  3. Feminismin aallot, sukupolvet ja niiden tutkimus
  4. Sukupuoli antiikin ja keskiajan maailmassa: roolimallit ja rajat
  5. Sukupuoli, ikä ja aika
  6. Pojat ja poikuudet menneisyydestä nykyisyyteen ja tulevaisuuden odotuksiin / Boys and Boyhoods from Past to Present and Future
  7. Miehet ja maskuliinisuudet jälleen muutoksen kourissa?
  8. Filosofia, sukupuolet ja aika
  9. Aktivismien teoriat, työkalut ja tulevaisuudet / Theories, Tools and Futures of Activisms
  10. Hoivan aika
  11. Affektiivisen suhteet
  12. Intensiivinen äitiys, intensiivinen työ
  13. Äitiys, ruumiillisuus ja aika
  14. Tytöt, ääni ja ruumiillisuus ajassa
  15. Sukupuolitetun ruumiin uudet normit: fat acceptance ja kehopositiivisuus?
  16. Sukupuolten ajat ja asemat koulutuksessa ja kasvatuksessa
  17. Feministinen tietäminen ja politiikka
  18. Sukupuolistuneet työmarkkinat ja työn käytännöt
  19. Feministisen pedagogiikan käytännöt – toiminnallinen työpaja
  20. Tackling with Temporalities, Cultures and Locations of ’Gender’ and 'Development': From Global Sisterhood to Queer Dystopias
  21. Gender Issues in Sport, Exercise, and Physical Education
  22. Feminist and Posthumanist Worldings of Science Fact and Fiction in the Anthropocene
  23. Gender, Language and the Shifting Rationalities of Work
  24. Genders and Working Life at Different Phases of Life
  25. Genders through Times in Historical Sources
  26. Politics of Masculinity and/or Femininity in Different Times and Places
  27. Trade, Business and Gender during the Early Modern Period
  28. Feminist Colour-IN: A Practice-Based Workshop

    TYÖRYHMIEN AIKATAULU
    KAIKKI ABSTRAKTIT (PDF)

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

1. Sukupuoli ja väkivalta 1: Väkivallan sukupuolistuneet käytännöt läheisissä suhteissa, arjessa ja instituutioissa

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Marita Husso, Jyväskylän yliopisto (yhteystieto: marita.husso[at]jyu.fi)
YTT Marianne Notko, Jyväskylän yliopisto
PsT Helena Päivinen, Jyväskylän yliopisto
PsM Heli Siltala, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Monitieteistä tutkimustietoa väkivallan ja sukupuolten suhteista on tarjolla kansainvälisesti ja myös kansallisesti runsaslukuisesti. Väkivallan erilaisia ilmenemismuotoja, määrittelemisen tapoja, väkivaltaan puuttumista sekä väkivallan kohteena olevien, väkivaltaa käyttävien ja sitä todistamaan joutuvien kokemuksia ja kohtaamisen mahdollisuuksia on tutkittu ja teoretisoitu monilla tavoilla. Sukupuolesta ja sen merkityksistä keskustellaan edelleen useista eri näkökulmista, myös perinteisten vastakkainasettelujen keinoin kiistelemällä. Mitä 2010-luvulla voidaan sanoa ja sanotaan väkivallasta ja sukupuolesta? Puhummeko aina vaan samoista asioista vai onko jokin jo muuttunut? Mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon läheisissä suhteissa, arjessa ja instituutioissa ilmenevien väkivallan muotojen tutkimuksessa ja vahingoittavien käytäntöjen kohtaamisessa ja jäsentämisessä? Työryhmämme kutsuu mukaan sekä teoreettisesti, menetelmällisesti että empiirisesti keskustelevia sukupuolen ja väkivallan suhteita jäsentäviä alustuksia eri tieteenaloilta.

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Torstai 16:00-18:00
Tila S303

16:00-16:30
Anu Isotalo: Kertomuksia väkivallasta. Alaikäisiin nuoriin naisiin kohdistuva seurustelusuhdeväkivalta poliisin rikosilmoitusaineistossa

16:30-17:00
Heini Kainulainen ja Anniina Kaittila: Parisuhdeväkivallan kohteena olleiden naisten kokemuksia poliisista

17:00-17:30
Elina Penttinen:Haavoittuvuuden haltuunotto: henkisen väkivallan kokemuksen tutkimus feministisestä näkökulmasta

17:30-18:00
Satu Lidman: ”Missä on minulle itkumuuri?” Tapaustutkimus parisuhdeväkivallasta  vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä 

Sessio II
Perjantai 9:30-11:00
Tila S303

9:30-10:00
Maiju Parviainen: Parisuhdeseksin harmaalla alueella – Seksologisen parisuhdetyön ammattilaisten tulkintoja seksiin myöntymisestä

10:00-10:30
Ulla Salovaara: Väkivallan seuraukset rikostaustaisten naisten kertomana

10:30-11:00
Marjo Rantala: Rikosoikeuden ruumis ja sukupuoli

 Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2. Sukupuoli ja väkivalta 2: Väkivallan sukupuolittuneet representaatiot ja merkitykset

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Sanna Karkulehto, Jyväskylän yliopisto
FT Tuija Saresma, Jyväskylän yliopisto
YTT Tuija Virkki,Jyväskylän yliopisto (yhteystieto: tuija.virkki[at]jyu.fi  )

Kuvaus:
Millaisia sukupuolittuneita  merkityksiä ja representaatioita väkivalta saa nykykulttuurissa? Miten (ja miksi) sukupuolen ja väkivallan esitykset ja merkitykset ovat muuttuneet aiemmista, miten (ja miksi) taas säilyneet samoina? Miten niitä voidaan jäsentää tutkimuksessa? Millaisia teoreettisia lähestymistapoja voidaan hyödyntää tarkasteltaessa väkivallan sukupuolittuneita merkityksiä ja representaatioita ja/tai niissä ilmenevää muutoksen ja pysyvyyden dynamiikkaa?

Työryhmään ovat tervetulleita eri tasoilla ja tavoilla ilmenevän sukupuolittuneen ja sukupuolittavan väkivallan merkityksiä ja representaatioita tarkastelevat esitykset. Esityksissä voi tarkastella myös väkivallan sukupuolittuneiden merkitysten kytkeytymistä kansalaisuutta, etnisyyttä, uskontoa, seksuaalisuutta, luokkaa, ikää, terveyttä ja ruumiillisuutta koskeviin kysymyksiin. Esitykset voivat käsitellä sukupuolta ja väkivaltaa ilmiölähtöisesti ja empiirisesti tai teoreettisesti.

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Perjantai 14:00-15:30
Tila S303

14:00-14:30
Satu Koho: Riikka Pulkkisen Raja-romaanin luentaa kehon maantieteen valossa

14:30-15:00
Ada Schwanck: Henkisen väkivallan ilmentymiä Iqbal Al-Qazwinin romaanissa Zubaida’s Window: A Novel of Iraqi Exile

Sessio II
Lauantai 25.11 klo 9:30-11:00
Tila S303

9:30-10:00
Anne Häkkinen: Kunnian nimissä tehty väkivalta – kuinka lähestyä tutkimuksessa väkivaltaa kytkeytyneenä sukupuoleen ja kulttuurisiin merkitysrakenteisiin?

10:00-10:30
Satu Venäläinen: Naisten tekemä väkivalta: kontekstisidonnaista merkityksellistämistä, toiseuttamista ja neuvottelua

10:30-11:00
Vera Virolainen: Naisvankien väkivaltanarratiivien vivahteikkuuden empiirinen ja metodologinen tarkastelu

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

3. Feminismin aallot, sukupolvet ja niiden tutkimus

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Arja Turunen, Jyväskylän yliopisto (arja.h.turunen[at]jyu.fi)
FT Heidi Kurvinen, Oulun yliopisto (heidi.kurvinen[at]oulu.fi)
FM  Juho Saksholm, Jyväskylän yliopisto (juho.m.saksholm[at]student.jyu.fi)

Kuvaus:
Feminismin vaiheiden ja ilmenemismuotojen tutkimus on kansainvälisesti vilkasta, ja tämä tutkimus on monipuolistanut kuvaa esimerkiksi feminismin aalloista ja siitä, miten feminismi on ymmärretty ja miten sitä on toteutettu. Uusien teoreettisten näkökulmien hyödyntämisen lisäksi aiheen tutkimus on monipuolistunut uudenlaisten aineistojen ja menetelmien käytöstä. Tämän työryhmän tarkoituksena on käsitellä feminismin ja myös muiden sukupuolta esille nostaneiden yhteiskunnallisten liikkeiden ja keskustelujen historiaa. Työryhmään ovat tervetulleita myös esitelmät, joissa käsitellään feminismin virstanpylväitä tai feminismin kannalta merkittävien yhteiskunnallisten muutosten toteutumista.

Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: Mitkä ovat suomalaisen feminismin aallot tai sukupolvet? Miten feminismiä on Suomessa toteutettu? Miten feminismi on Suomessa ymmärretty? Mikä on suomalaisen feministisen liikkeen suhde kansainväliseen feminismiin ja muihin suomalaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin? Mikä on suomalaisen feminismin suhde nais(asia)liikkeeseen ja tasa-arvokeskusteluun? Miten feminismin (tai naisasialiikkeen tai tasa-arvotavoitteiden) kannalta keskeiset yhteiskunnalliset muutokset on saatu aikaan tai toteutettu? Mikä rooli feministisellä ajattelulla tai liikkeellä on ollut em. muutosten toteuttamisessa? Miten feminismin historiaa tallennetaan ja tutkitaan?

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Perjantai 24.11 klo 9:30-11:00
Tila F106

9:30-10:00
Pasi Saarimäki: Suomalaisten porvarillisten ja työväenluokan naisasiajärjestöjen ”esifeminismi” 1900-luvun alussa

10:00-10:30
Heidi Kurvinen: Suomalaisen feminismin pitkä 1900-luku ja suhde joukkotiedotusvälineisiin

10:30-11:00
Juho Saksholm: 1960-luvun sukupuoliroolikeskustelun ylirajaiset käsitteet ja poliittiset diskurssit

Sessio II
Perjantai 24.11 klo 14:00-15:30
Tila F105

14:00-14:30
Liisa Lalu: Porvarillista hapatusta? Sukupuoli, tasa-arvo ja feminismi 1970-luvun taistolaisessa liikkeessä

14:30-15:00
Arja Turunen: ”Miten minusta tuli feministi”. Suomalaiset 1970–1980-luvun feministit henkilökuvassa.

15:00-15:30
Hannah Yoken: Feministisen printtimedian monikansallinen kehitys Suomessa ja Ruotsissa 1970 – 1990-luvuilla

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

4. Sukupuoli antiikin ja keskiajan maailmassa: roolimallit ja rajat

Kieli: suomi

Koordinaattori:
FT Marja-Leena Hänninen, Tampereen yliopisto (yhteystieto: himahan[at]staff.uta.fi)

Kuvaus:
Sukupuoli on ollut merkittävä teema antiikin ja keskiajan tutkimuksessa usean vuosikymmenen ajan ja näkynyt näihin aikakausiin kohdistuvassa tutkimuksessa niin historiantutkimuksen kuin vaikkapa kulttuuri- ja sosiaaliantropologian, uskontotieteen ja arkeologian aloilla. Periodit ovat relevantteja myös myöhemmän kehityksen kannalta, ei vähiten antiikin filosofian, yhteiskuntateorioiden, kristinuskon kehityksen ja roomalaisen oikeuden vuoksi.

Työryhmässä keskustellaan paitsi sukupuolten merkitysten rakentumisesta antiikissa ja keskiajalla myös siitä, miten tutkimuksen näkökulmat ja lähestymistavat ovat muuttuneet. Näihin aikakausiin on perinteisesti liitetty sukupuolten voimakas dikotomia, jonka mukaan yhteiskunnassa yksityinen oli naisten, julkinen miesten aluetta. Työryhmässä pohditaan sitä, miten sukupolittuneiden alojen rajat määriteltiin ja olivatko rajojen ylitykset mahdollisia. Teemoja voidaan tarkastella esimerkiksi perheen, politiikan, uskonnon, koulutuksen ja talouden näkökulmista. Työryhmässä otetaan huomioon tarkasteltavan periodin pituus: antiikki ja keskiaika eivät olleet pysähtyneisyyden aikoja, esimerkiksi naisen asemassa tapahtui merkittäviä muutoksia. Sekä jatkuvuuudet että muutokset ovat kiinnostavia. Esitelmissä voidaan pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä ja teemoja:

  • Miten mieheksi ja naiseksi kasvettiin?
  • Mitkä olivat sukupuolittuneita aloja? Missä sekä miehet että naiset saattoivat toimia?
  • Miten rajojen ylittämisen mahdollisuuksiin erityisesti naisten osalta vaikuttivat naisen ikä, sosiaalinen asema ja taloudelliset resurssit? Mitä rajoja voitiin ylittää?
  • Myös positiiviset roolimallit sekä toisaalta kavahdettaviksi tarkoitetut uhkakuvat tai karikatyyrit kertovat sukupuolten merkityksistä ja sukupuolittuneiden alojen rajoista
  • Antiikin ja keskiajan osalta tutkitaan tavallisesti pitkän keston kehityslinjoja: miten muutos määritellään ja paikannetaan?
  • Miten antiikin ja keskiajan tutkimuksen muuttuneet näkökulmat ja lähestymistavat ovat vaikuttaneet siihen, miten sukupuolen merkitystä on hahmotettu?

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Perjantai 24.11 klo 14:00-15:30
Tila L206A

14:00-14:30
Misha Hyttinen: Seksuaalisen transgression rajat ja vaarat roomalaisessa mentaliteetissa

14:30-15:00
Sanna Joska: Sotaisat äidit, huolehtivat isät? Vanhemmuus, sukupuoli ja julkiset roolit Rooman keisariajalla

15:00-15:30
Johanna Kuokkala: Käskynhaltijan maskuliinisuus suhteessa virkaan ja kuninkaaseen

Sessio II
Lauantai 25.11 klo 10:00-11:00
Tila L206A

10:00-10:30
Susanna Niiranen: ”Teenpä pienen laulun…” Musiikki sukupuolia yhdistävänä tekijänä keskiaikaisessa trubaduurikulttuurissa.

10:30-11:00
Manna Satama: Sukupuoli näyttämöllä: tanssi antiikissa

Sivun alkuu

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

5. Sukupuoli, ikä ja aika

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Pirjo Markkola, Tampereen yliopisto (Pirjo.Markkola[at]staff.uta.fi)
FT Mervi Kaarninen, Tampereen yliopisto (mervi.kaarninen[at]uta.fi)

Kuvaus:
Työryhmässä keskustellaan iälle ja sukupuolelle annetuista merkityksistä eri aikoina. Olemme erityisesti kiinnostuneita lapsuuden ja nuoruuden sukupuolihistoriasta, esimerkiksi tyttöyden tai poikaiän historiallisuudesta, mutta yhtä hyvin voimme keskustella ikääntymisestä, vanhuudesta ja eri ikäkausien sukupuolesta. Kysymme, millä tavalla eri ikäkausia on eri aikoina sukupuolitettu. Mistä esimerkiksi kertovat yleiseen kielenkäyttöön pesiytyneet kategoriat ”miehet, naiset ja lapset” tai ”naiset, lapset ja vanhukset”? Onko lapsuudella tai vanhuudella ollut sukupuolta? Millä tavalla ikä ja sukupuoli ovat ajallisesti ja kulttuurisesti muuttuvia kategorioita, ilmiöitä tai konstruktioita? Millä tavoin eri ikäkausien väliset siirtymät ovat eri aikoina olleet sukupuolittuneita ja sukupuolittavia?

Työryhmään toivotaan esitelmiä, jotka eri tieteenalojen näkökulmasta tarkastelevat iän ja sukupuolen muuttuvia suhteita ja niiden historiallisuutta.

AIKATAULU
Abstraktit

Perjantai 24.11 klo 9:00-11:00
Tila L302

9:00-9:30
Raisa Maria Toivo: Tyttöyttä tuomiokirjoissa: case study Ulvilan laskiaisesta 1698

9:30-10:00
Laika Nevalainen: Poikamieheys, sukupuoli ja ikä

10:00-10:30
Seija-Leena Nevala: Pikkulotat, sotilaspojat ja sukupuoli sodan jälkeen

10:30-11:00
Antti Malinen: ”Leikki on lapsen työ”: Leikki-ikää ja leikin merkitystä käsittelevä lapsipsykologinen keskustelu 1940– ja 50-luvuilla

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

6. Pojat ja poikuudet menneisyydestä nykyisyyteen ja tulevaisuuden odotuksiin / Boys and Boyhoods from Past to Present and Future

Kielet: suomi ja englanti

Koordinaattorit:
KT Tuija Huuki, Oulun yliopisto (yhteystieto/contact: tuija.huuki[at]oulu.fi)
FM Lauri Julkunen, Jyväskylän yliopisto
YTT  Antti Kivijärvi,Nuorisotutkimusverkosto
VTT Harry Lunabba, Helsingin yliopisto

Kuvaus:
Huoli on sävyttänyt pojista käytyä keskustelua jo pitkään. Pitkälle menneisiin vuosikymmeniin ulottuvassa huolipuheessa pojat kuvataan usein yhtenäisenä ryhmänä, jonka pelätään putoavan kyydistä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Huolipuhe sivuuttaa usein poikien sisäiset, esimerkiksi luokka-asemaan, alueellisuuteen, etnisyyteen, sukupuoli-identiteettiin tai seksuaalisuuteen perustuvat erot. Sivuutetuksi tulee samalla se tosiseikka, että miehet pitävät edelleen hallussaan yhteiskunnan keskeisimpiä poliittisia ja taloudellisia asemia. Työryhmässä poikia ja poikuutta tarkastellaan monipuolisesti kiinnittämällä huomiota monenlaisiin tapoihin olla ja toimia poikana eri aikakausina.

Työryhmässä tarkastellaan pojiksi luokiteltujen tai identifioituvien ihmisten elämää, poikakulttuureita, ajassa muuttuvia poikuuden ja poikaiän määrittelyjä sekä instituutioiden poikuuksia eri aikakausina. Poikuudella viitataan elämänjaksoon varhaislapsuudesta aina nuoreen aikuisuuteen saakka. Työryhmään toivotaan eri tieteenaloista tulevia empiirisiä ja teoreettisia esityksiä, jotka voivat rakentua esimerkiksi seuraavien temaattisten kysymysten ympärille:

  • Miten sukupuoli, luokka, seksuaalisuus, uskonto, paikka, historia, ikä, etnisyys, vammaisuus tai muut eronteot muokkaavat tai mahdollistavat (vaihtoehtoisten) poikuuksien rakentumista?
  • Mikä on historiallisten ilmiöiden merkitys tämän ajan poikuuksien rakentumisessa?
  • Miten aika ja historiallisuus jäsentävät ymmärrystä ja ajattelua eri-ikäisistä pojista elämän eri alueilla ja eri tieteenalojen näkökulmista?
  • Miten poikana toimimisen merkityksiä ja käytäntöjä on rakennettu ennen ja miten niitä rakennetaan tai voidaan rakentaa nyt ja tulevaisuudessa?
  • Millaisin teorioin, aineistoin ja menetelmin poikia ja poikuuksia voidaan tutkia ja ymmärtää?

Boys and Boyhoods from Past to Present and Future

Societal debates over boys have been loaded with anxieties for several decades.  “Troubled boys” have been depicted as a uniform group struggling to keep pace with rapidly evolving society. The discourses of anxiety often disregard the many internal divisions among boys. Boys differ according to their class status, place of residence, ethnicity, gender identity or sexuality, among other issues. Moreover, inherent in the anxieties is the ignorance of the fact that men still hold most of the key positions in political and economic spheres of society. The working group will scrutinize boys and boyhood from more multifaceted perspectives by paying attention to diverse ways of being and acting as a boy in different eras.

The aim of the session is to examine the life of people categorized as boys or people who identify as boys, boy cultures, definitions of boyhood through different times, and institutional boyhoods in different eras. The notion of boyhood covers the span from early childhood to emerging adulthood. Both empirical and theoretical presentations from a wide spectrum of disciplines are welcomed. Presentations can draw for example from the following thematic questions:

  • In what ways do societal categories such as gender, class, sexuality, religion, locality, history, age, ethnicity, or ability shape or enable the construction of (alternative) boyhoods?
  • What types of links are there between past phenomena and boyhoods in current society?
  • How have boyhoods or conceptions about being a boy changed/endured through history?
  • What are the current and future boundaries for constructing and performing masculinities?
  • Through what kind of theoretical and methodological approaches and with what kind of research data can boys and boyhoods be studied and understood?

AIKATAULU
Abstraktit

Perjantai 24.11 klo 9:00-11:00 (Fin & Eng)
Tila Opk238

9:00-9:30
Lauri Julkunen: Poikakysymys – pojat ja poikaikä 1900-luvun alun kasvatuskeskusteluissa

9:30-10:00
Tuija Huuki: Pojat ja (väki)valta kolmen metodologisen kehyksen näkökulmasta

10:00-10:30
Antti Kivijärvi: Paljon puhuttu, vähän tutkittu. Katsaus maahanmuuttajataustaisia poikia ja nuoria miehiä koskevaan tutkimukseen Suomessa

10:30-11:00
Kylo-Patrick R. Hart: Cinema of Attraction: Exploring the Phenomenon of (Adolescent) Boys Who Fall in Love with (Young) Men in Different Historical Eras

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

7. Miehet ja maskuliinisuudet jälleen muutoksen kourissa?

Kieli: Suomi

Koordinaattorit:
YTM Timo Aho, Jyväskylän yliopisto (timo.a.m.aho[at]jyu.fi)
KT Hanna Ojala, Tampereen yliopisto (Hanna.L.Ojala[at]uta.fi)

Kuvaus:
Miesten ja maskuliinisuuksien jatkuva muutoksenalaisuus on keskeinen lähtökohta kriittisessä miestutkimuksessa. Vaikka tietyssä ajassa ilmenevä maskuliinisuus on aina moninaista, niin erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana miesten ja poikien on nähty siirtyvän kohti tasa-arvoisempaa ja monimuotoisempaa maskuliinisuutta. Tutkijat niin Pohjoismaisessa kuin Pohjois-Amerikkalaisessa kontekstissa ovat esittäneet, ettei jälkiteollisen ajan hegemonisin maskuliinisuus perustuisi enää yhtä yksiselitteisesti patriarkaattisten sukupuolisuhteiden (ml. homofobia ja misogynia) uusintamiselle, vaan hallitsevin maskuliinisuus rakentuisi yhä enemmän ihmisten yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa tukevista elementeistä sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta ilmentävistä tyyleistä. Vaikka osalle miehistä muutos kohti joustavampaa ja tasa-arvoisempaa maskuliinisuutta voi olla suhteellisen mutkaton prosessi, toisille muutos tuottaa enemmän huolta, hankaumia ja vastustusta. Esimerkiksi työmarkkinoiden globalisoituminen, vaatimus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta sekä siirtyminen raskaasta teollisuudesta palveluvetoiseen talouteen ja ”feminiiniseksi” ymmärrettyyn työhön on näyttänyt nakertavan maaperää erityisesti perinteiseltä työväenluokkaiselta maskuliinisuudelta. Samalla kun julkisessa keskustelussa on alettu jälleen kantaa huolta miehistä ja pojista, on osa puheenvuoroista keskittynyt naisten ja ”toisenlaisten” miesten herjaamiselle.

Ovatko miehet ja maskuliinisuudet siis jälleen muutoksen kourissa? Ja jos ovat, niin keitä muutos erityisesti koskettaa ja miten? Millaisia keinoja erilaisilla miehillä ja pojilla on muuttua tai vastustaa muutosta? Mitä muutoksesta kertoo esimerkiksi viime aikoina päätään nostanut nais- ja muukalaisviha? Entä minkälaisia yhtäläisyyksiä tai erityispiirteitä nykyisellä kriisi- ja huolipuheella on suhteessa aikaisemmin esitettyyn kriisidiskurssiin? Mistä käsin miesten muutosta tai muuttumattomuutta voisi hahmottaa? Tässä työryhmässä tarkastelemme mm. edellä esitettyjä kysymyksiä siitä, miten miehet ja maskuliinisuudet ovat muuttuneet, vai ovatko ne? Miesten ja maskuliinisuuksien muutosta ja muuttumattomuutta pohtivien kysymysten äärelle ovat lämpimästi tervetulleita kaikenlaisten aineistojen kanssa toimivat opiskelijat ja tutkijat. Voit esitellä alustavia tutkimuksellisia ajatuksia, pidemmälle kehiteltyjä väitteitä kuin empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia näkökulmia.

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Torstai 16:00-18:00
Tila C411

16:00-16:30
Henri Hyvönen: Itsestä huolehtimista koskevat diskurssit  nuorten miesten työntekoa ja opiskelua käsittelevissä  sanomalehtiteksteissä

16:30-17:00
Janne Salminen: Turboahdettu Teräsmies:  Hypermaskuliinisuus nykyaikaisissa elokuvasarjoissa

17:00-17:30
Petri Merenlahti: Sanasta miestä? Raamattu muuttuvan kristillisen maskuliinisuuden rakennusaineena

17:30-18:00
Isto Turpeinen: Kunnioitus ja tanssivien poikien talvisota

Sessio II
Perjantai 9:00-11:00
Tila C411

9:00-9:30
Johanna Mykkänen & Petteri Eerola: Tarinoita isien  avunsaannista kriisin keskellä

9:30-10:00
Taru Slutbäck: Tukahduttava vai voimaannuttava maskuliinisuus?

10:00-10:30
Timo Aho: Tiekuljetusalan taloudellis-teknologinen muutos ja rekkamiesten kunniallisen työmieheyden rakentaminen

10:30-11:00
Hanna Ojala: Mies ja jooga: aineellinen sukupuolen tekemisen prosesseissa

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

8. Filosofia, sukupuolet ja aika

Kieli: Suomi / Englanti

Koordinaattori:
YTM Heidi Elmgren, Jyväskylän yliopisto (yhteystieto: heidi.elmgren[at]jyu.fi)

Kuvaus:
Työryhmä jatkaa SFY:n Sukupuoli ja filosofia -kollokviojulkaisun (2016) jalanjäljissä filosofian ja sukupuolten suhteen kartoitusta.

Mikä on (ollut) sukupuolen ja sukupuolten merkitys filosofiassa eri aikoina - tutkimuskohteena, subjektipositiona - entä tässä ajassa? Filosofia on, historiallisesti ja edelleen, poikkeuksena muiden humanististen tieteiden joukossa, miesvaltainen ala. Mistä tämä johtuu ja kertooko se jotain filosofiasta? Onko filosofiassa tilaa kaikille sukupuolille? Miten tila tai tilan puute ilmenee filosofiassa tieteenalana, filosofisina käytäntöinä, ilmapiirinä?

Entä millaisia ajallisia tarinoita, kuten kehityskertomuksia, kerrotaan filosofian perinteestä ja sukupuolisuudesta filosofiassa? Mikä tällaisten tarinoiden merkitys on filosofisille käytännöille, entä onko niillä merkitystä filosofiaan osallistumisen mahdollisuudelle?

Työryhmään toivotaan esitelmiä filosofian ja sukupuolten suhteesta nykypäivänä ja/tai historiallisesti. Aihepiiriä voi lähestyä esimerkiksi feministisen filosofian, fenomenologian, filosofian historian, epistemologian tai tieteenfilosofian kannalta. Myös empiiriset esitykset ja lähestymistavat ovat tervetulleita!

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Perjantai 24.11 klo 9:30-11:00
Tila Opk141

9:30-10:00
Martina Reuter: Did Women Contribute to the Invention of Autonomy?

10:00-10:30
Irina Poleshchuk: Temporality of the feminine in Levinas’s ethics

Sessio II
Perjantai 24.11 klo 14:00-15:30
Tila Opk141

14:00-14:30
Minna-Kerttu Vienola: Filosofianopiskelun sukupuolittuneen kokemuksen olennaiset piirteet – klassinen fenomenologinen analyysi

14:30-15:00
Erika Ruonakoski: Women in Philosophical Brotherhoods: The Dynamics of Alienation and Inclusion through Time

15:00-15:30
Loppukeskustelu

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

9. Aktivismien teoriat, työkalut ja tulevaisuudet  / Theories, Tools and Futures of Activisms

Kieli: suomi ja englanti; esitelmän voi pitää myös ruotsiksi.

Koordinaattorit:
Sari Irni, Turun yliopisto (sari.irni[at]utu.fi)
Luca Tainio, Tampereen yliopisto (tainio.luca.m[at]student.uta.fi)
Puheenjohtajana Pieta Hyvärinen, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Työryhmässä paneudutaan erilaisten antirasististen, feminististen, anarkististen, queer-, trans-, vammais-, ympäristö-, ilmasto-, eläinoikeus-, ruoka- ym. aktivismien tilaan ja työkaluihin Suomessa ja muualla maailmalla. Ryhmä on avoin hyvin monenlaisille reflektoiville, itsekriittisille, uusia käytäntöjä pohtiville ja eriarvoisuuden vastustamiseen sitoutuneille kysymyksenasetteluille ja keskusteluille, koskien esimerkiksi seuraavia: Kuinka feministinen, queer-, trans- tai muu kriittinen ja uutta luova teoria ja tutkimus voi inspiroida aktivismia? Toimiiko sukupuolentutkimuksellinen (tai muu) teoria joskus aktivismia vastaan, ja kuinka tällaisia vastakkainasetteluja ja ongelmakohtia voidaan purkaa? Miten aktivismia käsittelevä tutkimus voisi parhaiten tehdä oikeutta tutkittavien näkökannoille ja kokemuksille? Voidaanko Tiina Rosenbergin ehdottamalla tavalla puhua multisolidaarisuudesta aktivismien yhteydessä? Mitä eri asioihin keskittyvät aktivistit voivat oppia toisiltaan? Mitä akateeminen tutkimus voi oppia aktivismilta? Mitkä ovat some-ajan aktivismin tehokkaimmat keinot? Aktivismi ennen ja nyt? Aktivismien sukupolvet? Mitkä ovat nykypäivän aktivismien kipupisteet? Tilanteet, joissa aktivismi tuottaa tai ylläpitää eriarvoisuutta? Aktivismien saama julkisuus ja tiedotusvälineiden, poliisin tai muiden aktivistien kannalta olennaisten tahojen toiminta? Sallitun, kielletyn ja mahdollisen rajanvedot aktivismissa? Kuinka tutkimusta ja aktivismia voidaan yhdistää?

Työryhmään ovat tervetulleita hyvin eri tavoin aktivismia ja tutkimusta yhdistävät tai pohtivat: esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät pääasiassa tutkimusta mutta jotka kokevat aktivismin tärkeäksi, henkilöt, jotka keskittyvät pääasiassa aktivismiin ollen samalla kiinnostuneita reflektoimaan strategioitaan suhteessa tutkimukseen ja/tai keskustelemaan aihepiirin tutkijoiden kanssa, ja henkilöt, jotka omassa toiminnassaan yhdistävät tutkimusta ja aktivismia.

Theories, Tools and Futures of Activisms

Description:
This workshop concentrates on the state and srategies of different types of activisms in Finland and elsewhere, for example, antiracist, feminist, anarchist, queer, trans, disability, environmental, climate, animal rights and food activisms. The workshop is open to different reflections on practices and strategies committed to opposing inequality and unjust power relations, concerning for example, the following questions: How can feminist, antiracist, queer, trans or other critical and creative theory and scholarship inspire activism? Do theoretical approaches to gender (or other theories) sometimes work against activism, and how can such antagonisms and problems be dealt with? How can scholarship on activism do justice to the activists’ viewpoints and experiences? Can we talk about activism as ”multisolidarity”, as proposed by Tiina Rosenberg? What can activists focusing on different struggles learn from each other? What can academic research learn from activisms? What are the most effective strategies in terms of social media? Activisms in our times, activisms before our times? Activist generations? What are the challenges and sore points of activisms in our times? Do activisms sometimes generate or maintain inequality? Publicity gained by activists, and the practices of mass media, police or other actors relevant for activists? Boundary-making concerning the permissible, prohibited, and viable strategies and practices in activism? How to combine research and activism?

We welcome to the workshop people who combine or ponder activism and research in a variety of ways: for example, people who do primarily research but who consider activism important; people, who concentrate mostly on activism but are also interested in reflecting their stategies in relation to research and/or discussing with researchers; and people who in their own work combine research and activism.

AIKATAULU
Abstraktit

Perjantai 24.11 klo 14:00-15:30 (In English)
Room L139

14:00-14:30
Katja Kahlina: Re-thinking queer and feminist activism in time of anti-LGBT mobilization

14:30-15:00
Marianne Niemelä: Art, culture and queer activism: Case studies on conflicts with activism and visual culture

15:00-15:30
Inna Perheentupa: Creative Strategies of Action in Contemporary Russian Feminism  

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

10. Hoivan aika

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTM Paula Vasara, Jyväskylän yliopisto (paula.vasara[at]jyu.fi)
YTM Tiina Sihto, Jyväskylän yliopisto (tiina.sihto[at]yu.fi)

Kuvaus:
Aikaa voidaan mitata tarkasti tiettyjen yhteisesti määriteltyjen suureiden avulla. Tietty aika ja paikka luovat kehyksen, jonka sisällä yksilö jäsentää niitä tapoja, joilla aika koetaan. Aika myös määrittää niitä tapoja ja merkityksiä, joita asioille ja ilmiöille, kuten hoivalle, annetaan. Kronologisesti määrittyvä aika on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Yksilöt jäsentävät ajan kokemustaan hyvin eri tavoin eikä objektiivisesti mitatulla ajallisella kestolla ole välttämättä mitään tekemistä subjektiivisesti koetun ajan kanssa. Tismalleen saman ajan kulumista voi kuvata hyvin eri tavoin, niin mateluna, kiireenä, sykleinä kuin jatkumonakin. Kiire ei välttämättä konstruoidukaan enää vain negatiivisena konkreettisen ajan puutteena vaan oman merkityksellisyyden representaationa.

Hoiva on perinteisesti mielletty ennen kaikkea naisten työksi, jonka tekemistä värittävät tunteet kuten kutsumus, velvollisuus ja rakkaus. Vaikka kuva siitä, kuka hoivaa ja ketä, onkin monipuolistunut ajan saatossa, ovat sukupuolittuneet käytännöt yhä keskeinen osa hoivan arkea. Myös kulttuurisessa ymmärryksessä hoiva mieltyy yhä naistapaiseksi toiminnaksi. Hoivan järjestämisen tavat muuttuvat ajassa ja liukuvat de-familisaatiosta re-familisaatioon ja takaisin, mutta näistä muutoksista huolimatta hoivan sukupuolittuneet käytännöt ja rakenteet murtuvat hitaasti. Sukupuolen merkitys hoivan tuottamisen kysymyksissä ajan kehällä onkin yksi niistä esimerkeistä, joissa muutos (tai muuttumattomuus) ajassa näyttäytyy merkittävänä.

Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, jotka käsittelevät niitä moninaisia tapoja, joilla hoiva, aika ja sukupuoli ovat kytköksissä toisiinsa. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi sitä, miten ajasta puhutaan hoivasuhteen osapuolten kesken, millaisia ristiriitoja ajan kokemukseen liittyy, miten eri tavoin hoivan osapuolet, antaja ja vastaanottaja, ajan kulumisen kokevat. Olemme kiinnostuneita myös siitä, miten informaali ja professionaalinen hoiva järjestyvät juuri tässä ajassa, niukkuuden määrittämän sosiaalipolitiikan ja perheiden muuttuvan hoivaroolin aikana.

AIKATAULU
Abstraktit

Torstai 23.11 klo 16:00-18:00
Tila L208

16.00-16:30
Iiris Lehto: Projektihoivan aika ja tahdit

16:30-17:00
Johanna Annola: Sosiaalityö ja varhainen naisjohtajuus

17:00-17:30
Tiina Sihto: Sisäistä yrittäjyyttä ja ihmisarvoista vanhuutta - ikääntymisen ja hoivan rakentuminen paikallisissa strategia-asiakirjoissa

17:30-18:00
Paula Vasara: Mennyt tulevan kehyksenä. Eletyn elämän merkitys ikääntyneiden naisleskien kertomuksissa tulevaisuuden odotuksista

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

11. Affektiivisen suhteet   

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
Annukka Lahti, Jyväskylän yliopisto (yhteystieto: annukka.lahti[at]jyu.fi)
Sekä Suomen Akatemian hanke ’Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa’ (hanke 287983)

Kuvaus:
Sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestykset, luokittelut ja hierarkiat sekä niihin risteytyvät muut erot, kuten luokka, etnisyys, vammaisuus tai vammattomuus ja ikä järjestävät erilaisia ihmisten välisiä suhteita ja suhteisuuksia olipa kysymys sitten läheissuhteista, työelämästä, kulttuurista tai politiikasta. Eriarvoisuus ja valta voivat kietoutua suhteisiin hienovaraisesti, jolloin niitä voi olla vaikea tavoittaa tutkimuksessa esimerkiksi ennalta määriteltyjen kategorisointien kautta.  Niin sanotun affektiivisen käänteen innoittamana tutkimuksellinen huomio kääntyy tuntemuksiin, intensiteetteihin, virtoihin ja energioihin sekä näissä tapahtuviin hyppäyksiin ja pysähdyksiin. Niiden analyysin kautta pyritään tavoittamaan suhteisuuden ei-kielellisiäkin ulottuvuuksia ja niiden yhteyksiä valtasuhteisiin. Affektinäkökulma avaa tilaa myös suhteissa tapahtuvalle (vallankäytön) liikkeelle, prosessille ja muuttumiselle ajassa.

Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa tarkastellaan suhteita ja suhteisuutta affektien ja affektiivisuuden kautta. Millä tavoin affektinäkökulma terävöittää valtasuhteiden analyysia? Miten affektien näkökulma mahdollisesti muuttaa näkemystä valtasuhteiden operoinnista erilaisissa suhteissa ja suhteisuuden konteksteissa, esimerkiksi yhteisöissä, järjestöissä, läheissuhteissa, työelämässä, mediassa, vapaa-ajalla? Affektien voi ajatella ilmaantuvan paitsi ihmisten, myös muiden eläinten, materiaalisen ympäristön, luonnon ja kulttuurin, välisissä kohtaamisissa, joissa on läsnä monia elementtejä. Ajatus esimerkiksi kahdenvälisestä parisuhteesta kyseenalaistuu, kun tarkastelemme sitä osana näitä suhteita ympäröiviä, kiertäviä ja lävistäviä affektiivisia, materiaalisia ja sosiaalisia (valta)suhteita. Työryhmään ovat tervetulleita niin teoreettiset, menetelmälliset kuin empiiriset alustukset.

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Torstai 16:00-18:00
Tila Opk238

16:00-16:30
Satu Venäläinen: Affektiiviset identiteettikäytännöt väkivaltakertomuksissa

16:30-17:00
Raisa Jurva: Sukupolvittainen parisuhdetasa-arvo ja hyvän parisuhteen muuttuvat mahdollisuudet elämänkulussa

17:00-17:30
Annukka Lahti: Affektiiviset intensiteetit bi-naisten ja kumppanien suhteiden jälkimainingeissa

Sessio II
Perjantai 14:00-15:30
Tila Opk238

14:00-14:30
Taru Leppänen, Milla Tiainen: Yhteismuotoutumisia transäänen tutkimisessa

14:30-15:00
Tuula Juvonen: Lesbomoissa liikkuneiden naisten keskinäiset suhteet

15:00-15:30
Susi Nousiainen: Vallan ja tilan risteymiä verkkosarjakuvassa Ylläpitämisen ja purkamisen tekoja sarjakuvassa Sunstone

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12. Intensiivinen äitiys, intensiivinen työ  

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Katariina Mäkinen, Tampereen yliopisto (katariina.makinen[at]staff.uta.fi)
HTT, dos. Hanna-Mari Ikonen, Tampereen yliopisto (hanna-mari.ikonen[at]uta.fi)

Kuvaus:
Tämän ajan äitiys on monin tavoin intensivoitunutta: tiheää, tiivistä ja lähelle tulevaa. Kiintymyssuhteita ja omistautumista tähdentävät äitiyden ihanteet ja käytännöt tuottavat tunne- ja paikkaintensiivistä äitiyttä, jossa läheinen, jatkuva ja tiivis tunneyhteys lapseen korostuu. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että äidin paikka on pienen lapsen kanssa kotona, ja lapsen paikka on aina äidin läheisyydessä. Äitiys on myös tietointensiivistä: hyvä äiti ei luota sokeasti asiantuntijoiden neuvoihin, vaan hankkii, tuottaa ja soveltaa tietoa oma-aloitteisesti. Äitiyden tietoa tuotetaan ja haastetaan esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla. Vaihtoehtoista tietoa voidaan myös ostaa erilaisilta kaupallisilta toimijoilta, kuten synnytysvalmennuksia tarjoavilta yrityksiltä. Nämä intensiivisyyden muodot tekevät äitiydestä myös aikaintensiivistä. Pienten lasten hoito on jo itsessään sitovaa ja aikaa vievää, mutta jatkuvan läheisyyden ja tiedon hankkimisen ja reflektoinnin korostuminen lisää äitiyden vaatimaa ja siihen käytettyä aikaa.

Myös työn ja työelämän on kuvattu intensivoituneen: työ tulee lähelle, vaatii omistautumista ja läikkyy työajan ja -paikan yli. Intensiivinen äitiys voi asettua ristiriitaan intensiivisen työn kanssa. Seurauksena voi olla, että yksilö valitsee elämänsisällökseen äitiyden, joka on niin intensiivistä, että työelämän vaatimukset eivät siihen mahdu. Intensiivisen äitiyden voi toisaalta nähdä samalla jatkumolla intensiivisen työn kanssa: äitiyden käytännöt alkavat muistuttaa työelämän projektimuotoisuutta ja tuloshakuisuutta, joustavan ja aktiivisen työntekijän ihanteet muistuttavat äitiyden ihanteita, ja erilaiset kotona tapahtuvan mikroyrittäjyyden muodot tekevät äitiydestä ja työstä erottamattomia elämän alueita.

Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa pohditaan muuttuvaa äitiyttä sekä äitiyden ja työn suhdetta ja myös näiden oletettua intensiivisyyttä haastavia käytäntöjä. Toivotamme tervetulleiksi niin opinnäytteiden tekijät kuin kokeneemmatkin tutkijat.

AIKATAULU
Abstraktit

Perjantai 24.11 klo 9:30-11:00
Tila Opk338

9:30-10:00
Lilli Aini Rokkonen: Epätyypilliset työt ja äitiyden intensivoituminen

10:00-10:30
Marika Kytölä: Äiti vai työntekijä? Lainsäädäntö työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen normittajana

10:30-11:00
Katariina Mäkinen: Äitiysbloggaamisen autonominen ja pakeneva aika

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

13. Äitiys, ruumiillisuus ja aika  

Kieli: Suomi / Englanti

Koordinaattorit:
YTM Jenny Säilävaara, Jyväskylän yliopisto (jenny.w.sailavaara[at]jyu.fi)
FM Anna Niiranen, Jyväskylän yliopisto (anna.a.niiranen[at]jyu.fi)

Kuvaus:
Äitiyttä tutkitaan monitietieteisesti ja eri menetelmin. Työryhmä kutsuu koolle äitiyttä ja erityisesti äitiyden ruumiillisuutta käsitteleviä tutkijoita. Tervetulleita ovat sekä empiiriset että teoreettiset esitelmät ja erilaiset menetelmälliset lähestymistavat. Esitelmissä äitiyttä voi tarkastella niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin kontekstissa. Sukupuolentutkimuksen päivien teeman mukaisesti pohdimme myös, miten äitiyttä voi ymmärtää erilaisissa ajallisissa konteksteissa ja miten äidin rooli ja asema sekä perheissä että laajemmin yhteiskunnassa on ymmärretty eri aikoina. Millaista on olla äiti juuri nyt? Millaista se on ollut menneisyydessä ja millaista se voisi olla tulevaisuudessa?

Olemme kiinnostuneita äitiydestä erityisesti ruumiillisena tekemisenä; esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi raskausaikaa, synnyttämistä, imetystä ja hoivan eri muotoja. Työryhmässämme voi pohtia myös esimerkiksi sitä, miten äitiyttä rakennetaan kulttuurisesti ja ajallisesti tai millaisia myyttejä äitiyteen ja äitiyden ruumiillisuuteen liittyy. Miten myyttejä on vahvennettu tai purettu?

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan äitiydestä ja sen eri ulottuvuuksista!

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Torstai 23.11 klo 16:00-18:00
Tila Opk338

16:00-16:30
Astrid Joutseno: Cyber pregnancy: reading birth stories and their function on mommy blogs

16:30-17:00
Mari Lehto: Paljas ruumis ja tahmea maito - Imetyskeskustelujen affektiivisuudesta

17:00-17:30
Elli Lehikoinen: Ajasta ja ihmisyydestä kotimaisen nykykirjallisuuden kuvauksissa lisääntymisprosessista

17:30-18:00
Silja Pitkänen: Voimakkaat, terveet ja toimeliaat. Äitien ja äitiyden representaatiot kansallissosialistisessa naistenlehdessä N.S. Frauen-Warte.

Sessio II
Perjantai 24.11 klo 14:00-15:30
Tila Opk338

14:00-14:30
Riikka Homanen: Hetero- ja parinormitonta äiti-sukulaisuutta tekemässä? Itselliset naiset ja naisparit yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla

14:30-15:00
Marika Kytölä: Vanhempainvapaat äitimyytin ylläpitäjänä ja vahvistajana

15:00-15:30
Armi Mustosmäki & Tiina Sihto: Äitiyden katumus affektiivisena ja ruumiillisena kokemuksena

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

14. Tytöt, ääni ja ruumiillisuus ajassa     

Kieli: Suomi / Englanti

Koordinaattorit:
FT Heta Mulari, Nuorisotutkimusverkosto (heta.mulari[at]nuorisotutkimus.fi)
FT Myry Voipio, Jyväskylän yliopisto (myry.voipio[at]gmail.com)

Kuvaus:
Työryhmässä pohditaan tyttötutkimuksen ajankohtaisia tutkimusaiheita sekä teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä. Tematiikka ponnistaa yhtäältä viime vuosina länsimaissa nousseesta kulttuurisesta, poliittisesta ja tutkimuksellisesta ‘tyttöbuumista’, jonka kautta tyttöys ja tytöt ovat nousseet keskiöön niin populaarikulttuurissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Ekspisiittinen vaatimus tavoittaa, kuulla ja huomioida ’tyttöjen omaa ääntä’ on näkynyt esimerkiksi YK:n vuosittaisen Tyttöjen päivän lanseerauksena 11.10.2011. Erityisesti yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tutkimuksessa tyttöyttä on tarkasteltu suhteessa yhteiskunnalliseen muutokseen, tasa-arvoon, feminismeihin, feminiinisyyksiin, postfeminismeihin, queeriin ja gurleskiin, seksuaalisuuteen sekä seksualisoitumisdebattiin. Tyttötematiikkaan kietoutuu näin lukuisia nykyisille feminismeille keskeisiä teemoja. Toivotamme tervetulleiksi teoreettisia, metodologisia ja empiirisiä esitysabstrakteja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia tyttöyksiä rakennetaan ja miten niistä neuvotellaan populaarikulttuurissa, kirjallisuudessa, julkisessa keskustelussa tai kouluopetuksessa Suomessa ennen ja nyt?
  • Kuinka tytöt itse ovat merkityksellistäneet ja merkityksellistävät tyttöyttä ja ruumiillisuutta?
  • Miten eri tavoin tyttöruumiillisuus on poliittista, vastahakoista, haastavaa tai sopeutuvaa?
  • Kuinka käsitykset tyttöydestä ja ruumiillisuudesta kietoutuvat feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen?

AIKATAULU
Abstraktit

Sessio I
Torstai 23.11 klo 16:00-18:00
Tila S304

16:00-16:30
Kia Andell: Hey girls, did you know? Tyttöruumiillisuuden neuvottelua internetmeemissä

16:30-17:00
Heta Mulari: Ei-toivottuja kohtaamisia ja feminiinisiä koreografioita Helsingin metrossa

17:00-17:30
Hanna Kauppinen: Mimmit ja muut musaskeneissä

17:30-18:00
Lotta Palmgren: Standing still: walking interviews and poetic spatial inquiry

Sessio II
Perjantai 24.11 klo 9:00-11:00
Tila S304

9:00-9:30
Sara Kokkonen: Urhoolliset ja uhrautuvat lottatytöt sota-ajan tyttökirjallisuudessa

9:30-10:00
Karla Malm: Vastoin sisintä haluaan”: tyttöys peruskoulun seksuaalikasvatuksessa ennen ja nyt

10:00-10:30
Myry Voipio: Kaunokirjallisuuden ja tieteenkirjoittamisen rajapinnoilla: Ote tekstistä

10:30-11:00
Leena-Maija Rossi: A Year in the Life – Gilmoren tyttöjen jatko-osan queer-näkökulmaista analyysia

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

15. Sukupuolitetun ruumiin uudet normit: fat acceptance ja kehopositiivisuus?

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopisto (yhteystieto: hannele.harjunen[at]jyu.fi)
YTT Saara Särmä, Tampereen yliopisto

Kuvaus:
Vaikka sukupuolitetuista ruumiin koko- ja ulkonäkönormeista on keskusteltu pitkään ja lihavuuden poliittisesta merkityksestä on keskusteltu vähintään 1960-luvulta jolloin niin kutsuttu fat acceptance –liikehdintä alkoi Yhdysvalloissa, lihavuuskysymyksen moniulotteisuus tai ruumiiden moninaisuus (body diversity) eivät ole olleet feministisen liikkeen, julkisen keskustelun tai tutkimuksen valtavirtaa.

Viime vuosina vahvistunut kriittinen keskustelu lihavuuden mediakalisoinnista, monitieteisen lihavuustutkimuksen (fat studies) ja nk. kehopositiivisuus (body positivity) -liikkeen nousu ovat kaikki merkkejä siitä, että ruumiin koolla nähdään olevan syvällinen merkitys niin yksilön kuin laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta. Kehopositiivisuuden käsite murtautui suomalaiseen valtavirran keskusteluun vasta vuonna 2016 kun esimerkiksi Raisa Omaheimon Läski-monologi ja YLE:n toimittaja Jenny Lehtisen Läskimyytin murtajat ohjelma herättivät keskustelua lihavuudesta ja lihaviin ihmisiin kohdistuvista asenteista.

Ruumiin koko on henkilökohtainen kokemus ja subjektiutta muokkaava tekijä, mutta myös sosiaalinen, moraalinen, poliittinen, taloudellinen jne. kysymys. Lihavuus on intersektionaalinen feministinen kysymys sillä ruumiin koko kietoutuu väistämättä yhteen sukupuolen, iän, luokan, rodun ja etnisyyden ja vammaisuuden/kyvykkyyden kanssa. Vaikka kehopositiivisuusajattelu on valtavirtaistunut, pelko ja inho lihavaa ruumista kohtaan ei ole kadonnut. Lihavuusfobia, mm. lihavuusepidemiadiskurssin lietsoma lihavuuspaniikki ja uusliberaalin ruumiskulttuurin vaatimukset luovat ristipainetta. Tämä näkyy niin yhteiskunnassa kuin tutkimuksessa.

Työryhmään toivotaan papereita, joissa käsitellään sukupuolitettua ruumista ja ruumiillisuutta erityisesti koon ja ruumisnormien muutoksen ja haastamisen sekä intersektionaalisten kysymysten kautta hyödyntäen erilaisia aineistoja, menetelmiä ja näkökulmia kuten esim. kokemus, ruumin normien historia, tiede, taide, mediarepresentaatiot jne.

AIKATAULU
Abstraktit

Torstai 23.11 klo 16:00-18:00
Tila Opk141

16:00-16:30
Riikka Juntunen: “Some Women just have more Guts than Others”: lihavan naislaulajuuden representaatiot Mary Lambertin ja Beth Ditton musiikkivideoissa

16:30-17:00
Taru Slutbäck: Tiede kohtaa miehen – terveysideologian mitattavasta koneruumiista miehisyysideologian työruumiiseen

17:00-17:30
Hannele Harjunen: Lihava subjekti, fat acceptancen appropriaatio ja kehopositiivisuuden rajat

17:30-18:00
Saara Särmä: Radikaali läski (kirjahanke)

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

16. Sukupuolen ajat ja asemat koulutuksessa ja kasvatuksessa

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
KT Vappu Sunnari, Oulun yliopisto (Vappu.Sunnari[at]oulu.fi)
FM Karoliina Puranen, Jyväskylän yliopisto (karoliina.n.puranen[at]jyu.fi)

Kuvaus 1 (yhdistetty työryhmä):
Tämän vuoden Sukupuolentutkimuspäivien teemaa, Sukupuolen ajat, on mielenkiintoista tarkastella koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmista. Kiinnostavaa on tarkastella esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten aika ja ajallisuus jäsentävät puhetta/puhetapaa sukupuolesta kasvatuksessa ja koulutuksessa? Miten sukupuolen aika, ajallisuus, muutos ja pysyvyys ilmenevät koulutuksessa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja nykyisyydestä historiaan sekä visioihin tulevaisuudesta? Miten nämä ilmenevät virallisissa ja/tai epävirallisissa koulutus- ja/tai tasa-arvopoliittisissa keskusteluissa, koulun/opiskeluympäristöjen järjestyksissä, eletyssä arjessa? Mitä on sukupuoliperusteisesti mahdollistunut/mahdollistuu ja suljettu/suljetaan pois - ja miten argumentoiden – kasvatuksen ja koulutuksen erilaisissa tiloissa, ajoissa ja asetelmissa? Miten sukupuolittuneita ruumiita, sukupuolten toiminta- ja puhetapoja ja toimijuuksia on rakennettu kasvatuksessa ja koulutuksessa ennen ja miten niitä rakennetaan tai voidaan rakentaa nyt? Millaiset ovat / ovat olleet toisin toimimisen mahdollisuudet ja ehdot, entä seuraamukset? Miten  tämän ajan koulutuspoliittiset ratkaisut asettuvat tarkasteltuina sukupuolten tasa-arvon edistämisen / diskriminaation laaja-alaisen eliminoimisen näkökulmasta? Mitä transformatiivinen sukupuolten tasa-arvon edistäminen tarkoittaa ja mitä edellyttää tässä ajassa?

Jos olet kiinnostunut esimerkiksi jostakin edellä luetelluista teemoista ja olet tutkinut / tutkimassa aihealuetta olet tervetullut työryhmäämme.

Kuvaus 2:
Suomalainen koulutusjärjestelmä koki monia perustavanlaatuisia muutoksia 1800- ja 1900-lukujen aikana. Vuonna 1866 annettu kansakouluasetus, vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki ja viimein 1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus ovat kenties näkyvimmät esimerkit koulutuksen uudistuksista. Nämä merkkitapahtumat muodostavat kuitenkin vain osan koulutuksen kehityskaaresta. Kehitystä on leimannut erityisesti keskustelu siitä, kenellä on oikeus koulutukseen ja millaista kunkin väestönosan koulutuksen tulee olla. Oppivelvollisuuden säätämiseen liittynyt eheyttämispolitiikka, 1800-luvun erityinen naiskasvatus sekä vuosisadan lopulla käyty keskustelu yhteiskoulutuksesta ja naisten korkeakoulutuksen mahdollistamisesta ovat vain muutama esimerkki näistä keskusteluista.

Koulujärjestelmän kehitystä tarkasteltaessa tuleekin huomata, että koulutus on kietoutunut merkittävästi kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen 1800-luvun lopulta lähtien. Vuoden 1906 äänioikeusuudistus vahvisti vaatimusta siitä, että uudenlaisessa yhteiskunnassa kaikkien oli oltava yhteiskuntakelpoisia sekä sitouduttava oikeanlaisen kansalaisuuden arvoihin. Kasvatus ja koulutus ovat edelleen merkittävässä asemassa oikeanlaisten kansalaisihanteiden välittämisessä lapsille ja nuorille. Kansalaisuus ei kuitenkaan ole yhtenäinen ja ainoa yksilöitä määrittävä kategoria. Esimerkiksi sukupuoli ja sosiaalinen asema ovat merkittävästi ohjanneet koulutusta ja kansalaisuuteen kasvattamista.

Tässä työryhmässä tarkastellaan koulutusta ja koulutusjärjestelmää yhteiskunnallisten ja poliittisten arvojen ilmentäjinä. Erityistä huomiota kiinnitetään koulutuksen sukupuolikäsityksiin sekä koulutuksen ja 1800- ja 1900-lukujen sukupuolittuneiden kansalaisihanteiden suhteeseen. Kutsumme työryhmäämme esityksiä, jotka lähestyvät koulutusta paitsi tapana kasvattaa ja sosiaalistaa yhteiskuntakelpoisia kansalaisia, myös tapana tuottaa käsityksiä oikeanlaisesta sukupuolisuudesta. Työryhmään ovat tervetulleita koulutusta useilla eri koulutusasteilla ja useista eri näkökulmista tarkastelevat esitykset. Esityksissä voidaan pohtia esimerkiksi kysymyksiä liittyen koulutuksen päämääriin ja keinoihin, joilla niihin on pyritty.

AIKATAULU
Abstraktit

Perjantai 24.11 klo 14:00-15:40
Tila S304

14:00-14:20
Minna Saarinen: Vertaissuhteiden merkitys maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten nuorten kouluvalinnassa yhdeksännen luokan yhteishaun aikana

14:20-14:40
Virva Liski: Naispunavankien yhteiskunnallinen uudelleenintegrointi vankileirien kasvatustoimessa 1918

14:40-15:00
Minna Sorri: Heikot pojat ja erinomaiset tytöt – tyttö-ja poikalukijoiden diskursiiviset toimijuuden tilat suomalaisissa uutisteksteissä

15:00-15:20
Minja Koskela & Taru Leppänen: Neuvotteluja demokratiasta ja intersektionaalisuudesta. Kunniallisuus linssinä 2010-luvun peruskoulun populaarimusiikin opetukseen.

15:20-15:40
Päivi Naskali: Sukupuolten ajat koulutuksessa ja kasvatuksessa: Luokanopettajaopiskelijoiden sukupuolta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien käsitysten muutos

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

17. Feministinen tietäminen ja politiikka

Kieli: suomi

Koordinaattori:
YTT Kirsti Lempiäinen,  Lapin yliopisto (kirsti.lempiainen[at]ulapland.fi)
FT Leena-Maija Rossi, Lapin yliopisto (leena-maija.rossi[at]ulapland.fi)

Kuvaus:
Feministinen tietäminen on yksi kriittisen tutkimuksen juonteista. Työryhmässä pohditaan sitä, mitä feministinen tietäminen voisi tarkoittaa nykyhetken yhteiskunnallisessa keskustelussa trumpismien, brexitien ja vierauden pelon aikoina. Millä tavoilla feminististä tietämistä ja osallistumista keskusteluun tulisi suunnata, jotta puhuteltaisiin muitakin kuin toisia feministejä? Vai tulisiko feministien pikemminkin rakentaa omia vastarinnan paikkoja, tutkimuksen ja koulutuksen saarekkeita, feminististä pedagogiikkaa tai utopioita? Mitä feministiseltä tietämiseltä edellytetään? Työryhmään kutsutaan teoreettisia, empiirisiä ja poliittisia papereita, joissa feministinen tietäminen, tieto ja toiminta ovat kysymysten kohteena. Tervetuloa debatoimaan!

AIKATAULU
Abstraktit

Torstai 23.11 klo 16:00-18:00
Tila S204

16:00-16:30
Minna Nikunen: Start-up pöhinää. Affektiivinen ilmapiiri ja feministinen etnografia

16:30-17:00
Salla Peltonen: Feministisen tietämisen tavat ja tottumukset: kritiikkiä affektiivisen politiikan nimessä

17:00-17:30
Mari-Anne Okkolin: Feminismistä – ”monimuotoista keskustelua tasa-arvosta” vai ”kyseenalaista poliittista ja ideologista propagandaa”?

17:30-18:00
Loppukeskustelu

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

18. Sukupuolistuneet työmarkkinat ja työn käytännöt

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
YTT Helena Hirvonen, Itä-Suomen yliopisto (helena.m.hirvonen[at]uef.fi)
YTM Laura Mankki, Jyväskylän yliopisto (laura.a.mankki[at]jyu.fi)

Kuvaus:
Työryhmässä tarkastellaan työmarkkinoita kansallisessa ja globaalissa kontekstissa.  Työmarkkinat käsitämme hyvin laajasti työelämän eri käytäntöihin ja instituutioihin viittaavana ja yhteen kietoutuvana alueena. Olemme kiinnostuneita työn muutokseen liittyvistä keskusteluista, affektiivisen ja tunnetyön ulottuvuuksista sekä muuttoliikkeeseen ja hyvinvointivaltion muutoksiin linkittyvistä  keskusteluista. Työryhmä kutsuu pohtimaan esimerkiksi työn tapoihin, työn sopimiseen ja työn järjestämiseen  liittyviä ajallisia ja paikallisia muutoksia ja pysyvyyksiä, työmarkkinoita, työntekijöitä (yksilöitä, ryhmiä, liikkeitä) ja käytäntöjä  sukupuolen näkökulmasta.

Työryhmässä voidaan pohtia muun muassa työmarkkinajärjestöjen roolia sukupuolten tasa-arvoa edistävinä toimijoina sekä toisaalta itsessään sukupuolittuneina toimijoina.Sukupuolistuneisuuden lisäksi työryhmä näkee työmarkkinat ja niiden käytännöt yhä useammin kietoutuneena ja suhteessa muihin  usein hierarkioita tuottaviin –  instituutioihinja rakenteisiin, kuten kansallisvaltioihin. Työryhmään voi osallistua niin käsitteellisellä, teoreettisella tai/ja empiirisellä paperilla, jossa sukupuolittuneisuus ymmärretään kriittisenä ja tarpeellisena näkökulmana työn sukupuolistuneiden käytäntöjen ja rakenteiden tutkimukseen.

AIKATAULU
Abstraktit

Perjantai 24.11 klo 9:00-11:00
Tila L207

9:00-9:30
Tiina Suopajärvi & Marja Vehviläinen: Tutkimustyö, sukupuoli ja alueelliset toimijaverkostot

9:30-10:00
Anna Elomäki, Johanna Kantola, Paula Koskinen Sandberg & Milja Saari: Työmarkkinajärjestöt hallituksen tasa-arvopolitiikan tyhjiötä täyttämässä

10:00-10:30
Helena Hirvonen, Eeva Jokinen, Iiris Lehto & Laura Mankki: ”Joka päivä paremmin”. Sukupuoli ja Lean-tuotantomalli julkispalveluissa

10:30-11:00
Laura Mankki: Sukupuolistettu rodullistaminen Suomessa työskentelevien maahanmuuttajien haastattelupuheissa.

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

19. Feministisen pedagogiikan käytännöt – toiminnallinen työpaja   

Kieli: suomi

Koordinaattorit:
FT Anu Laukkanen, Turun yliopisto (yhteystieto: anu.laukkanen[at]utu.fi)
KT, dos.  Hanna Ojala, KT, Tampereen yliopisto
FM Aino‐Maija Elonheimo, Helsingin yliopisto
FT, dos. Tuija Saresma, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus:
Sukupuolen moninaisuuden ja intersektionaalisten erojen ymmärtäminen sekä normikriittisyys ja antirasismi pedagogisena asenteena kytkeytyvät kaikki feministisen ja kriittisen pedagogiikan käytäntöihin. Tällä hetkellä on kysyntää ja tarvetta keinoille lähestyä sukupuolen moninaisuutta ja kehittää antirasistisia käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta myös ammatillisissa ja korkeakouluopinnoissa. Täydennyskoulutukset sekä organisaatioiden järjestämät sisäiset koulutustilaisuudet ja kehittämispäivät ovat oivia paikkoja nivoa normikriittistä ajattelua osaksi monenlaisia sisältöjä, kuten työhyvinvointia, johtamista ja tulevaisuuden visioimista.

Työryhmässämme tarjoamme osallistujille mahdollisuuden kokeilla turvallisessa ympäristössä erilaisia toiminnallisia ja taidelähtöisiä menetelmiä, joita voi hyödyntää muun muassa aktivismissa, yliopistoissa, aikuiskoulutuksessa, organisaatioiden kehittämisessä ja vapaaehtoistyössä. Työryhmän ohjelma perustuu tekeillä olevan Feministisen pedagogiikan ABC -­‐kirjan sisältöihin ja harjoituksiin, ja kirjan kirjoittajat esittelevät hyväksi kokemiaan käytäntöjä.

Työryhmässä saadaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten monesti haastavilta tuntuvia sukupuolta, seksismiä ja rasismia, ableismia ja muita vallankäytön muotoja koskevia ja purkavia teemoja voidaan integroida opetuksen sisältöihin rakentavalla tavalla. Ryhmässä on varattu runsaasti aikaa myös keskustelulle harjoitusten herättämistä ajatuksista.

Työryhmän tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Työryhmään otetaan 25 osallistujaa. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan työryhmään sähköpostitse Anu Laukkaselle 15.11 mennessä.

Perjantaina 9:00-11:00
Tila Puutarhurintalo

Sivun alkuun

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

20. Tackling with Temporalities, Cultures and Locations of ’Gender’ and 'Development': From Global Sisterhood to Queer Dystopias

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinators:
PhD Marjaana Jauhola, University of Helsinki
Coordinator Johanna Kivimäki, UniPID, University of Jyväskylä (johanna.kivimaki[at]jyu.fi)
PhD Tiina Kontinen, University of Jyväskylä (tiina.t.kontinen[at]jyu.fi)
Prof. Elina Oinas,University of Helsinki

Invited Speaker: akshay khanna, Independent Scholar

Description
This panel discusses historical changes and continuities in research, social movements, activism, policies and intervention practices regarding two highly problematized concepts, ‘gender’ and ‘development’. ’Gender’ appears regularly in policies of international development, and according to the vocabulary of the industry it should be mainstreamed in any development program. Development initiatives are implemented under the banner of ’gender’ across the globe. At the same time, growing criticism appear towards these policy goals, for one from feminist academic and theoretical debates, but even more so from the perspectives of feminist, queer and women’s activism and solidarity. Each of these have raised questions of exclusions and inclusions that using ‘gender’ may potentially entail, such as Eurocentrism, biopolitics and neoliberal governmentality, and binary and heteronormative assumptions of gender and sexuality, just to name a few. The ‘global South’ has appeared as an imagined geographical space where such intensive development work and social mobilising around gender has been conducted under homogenizing titles such "Women in Development", the UN Conventions and processes, the International Women’s Year, or international LBGTIQ movements. Simultaneously, increasing hostility,  anti-women, or anti-feminist sentiments – articulated by different actors such as the state/government, social and religious movements - question the agenda of tackling gendered forms of oppression and inequality. Further, development practitioners struggle with one-size fits all ‘gender’ programmes and with multiple temporalities of anticipated and actual social change, whereas the post- and antidevelopment movements abandon the very idea of development.

The panel invites papers that discuss the changing landscape of the gender in/and/against development apparatus, or alternatives beyond it, and explore critically the significance of and changes in meaning of gender in policies, practices of ‘gendering’ development and development research. We also welcome research on activism that goes against or beyond the development paradigm, small-scale local projects, and international women’s movements and networks.

SCHEDULE
Abstracts

Session I
Friday 24.11 at 2 p.m to 4 p.m
Room L346

Elina Oinas: Opening: ‘Gender’ and ‘development’  

aksay khanna: On the Politics of Accommodation - the Ontological Challenges of Gender  and the Sexual in Development 

Seppälä, Tiina: Feminizing Autonomy? On Resistance/s against Neoliberal Development in South Asia

Session II
Saturday 25.11 at 9.00 a.m. to 11 a.m.
Room L346

9:00-9:30
Mustonen, Liina: Global sisterhood and anti-sexual harassment in post-2011 Egypt

9:30-10:00
Bunikowska Joanna: Women- and gender equality related issues in development policy and practice. Views from Finland and Poland

10:00-10:30
Emmanouilidis, Angelos: Multi-speed Europe: What does this leave gender? The curious case of Greece

10:30-11:00
Closing discussion

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

21. Gender Issues in Sport, Exercise, and Physical Education

Languages of the Workshop: English and Finnish

Coordinators:
Ph.D. Marja Kokkonen,University of Jyväskylä (Contact: Marja.Kokkonen[at]jyu.fi)
MSc Anna Kavoura, University of Jyväskylä

Description:

This workshop focuses on gender issues in sport, exercise, and physical education. Drawing on a variety of theoretical and methodological perspectives, we aim to explore the constitutive role that gender plays in: (1) shaping sporting people’s experiences and identities, and (2) regulating the distribution of power in sporting and physical cultures (e.g. the levels of access to various sporting environments, positions, and resources), and in physical education.

We welcome presentations from various disciplines that investigate gender in relation to sport, exercise, and physical education, as well as the intersection of other overlapping systems of discrimination, such as race, social class, ethnicity, nationality, sexual orientation, age, disability, and physical appearance.

The topics of the papers may include, but are not limited to:

- Gender dynamics, hierarchies, and barriers in sporting and physical cultures
- Exclusive/discriminatory practices in sport and exercise
- Gendered language and discourses and the reproduction of gender stereotypes
- Media coverage and sexualization
- Gender and embodiment
- Positive/inclusive practices and the implementation of sport-specific equality promoting legislation
- Gender in coach education and physical education teacher education

SCHEDULE
Abstracts

Session I
Thursday 23.11 at 4 p.m. to 6 p.m.
Room L346

16:00-16:30
Harri Salovaara: New Hybrid Masculinities in Mountain Sports

16:30-17:00
Päivi Berg: Organized leisure and sense of entitlement in “raising decent citizens”

17:00-17.30
Samu Kytölä: Discourses of sexual minorities in male football: an outline of three tropes

17:30-18:00
Tuija Koivunen: Naisten jumpat ja miesten valmennus – Sukupuolen mukainen segregaatio yksityisellä liikuntapalvelualalla

Session II
Friday 24.11 at 10 a.m. to 11 a.m.
Room L346

10:00-10:30
Anna Kavoura: “Some Women Are Born Fighters”: Discursive Constructions of a Fighter’s Identity by Female Finnish Judo Athletes

10:30-11:00
Marja Kokkonen: Discrimination and emotion regulation deficiency as contributors to psychological ill-being in female sexual minority sport participants

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

22. Feminist and Posthumanist Worldings of Science Fact and Fiction in the Anthropocene

Language of the Workshop: English

Coordinators:
PhD Aino-Kaisa Koistinen, University of Jyväskylä (contact: aino-kaisa.koistinen[at]jyu.fi
MA Jani Ylönen, University of Jyväskylä

Description
According to Donna Haraway in Staying with the Trouble: Making Kin in the Chthulucene, “It matters which stories tell stories, which concepts think concepts. Mathematically, visually, and narratively, it matters which figures figure figures, which systems systemize systems.” She reminds that, in the era of the Anthropocene it is time for the humans to think, to conceptualize and systemize, and to tell stories and fabulate – to create speculative worldings in both science fiction and fact – in order to figure out how to live ethically with all the nonhuman critters that the world is shared with. Indeed, Haraway argues that “multispecies ecojustice” requires feminists to “exercise leadership in imagination, theory, and action to unravel the ties of both genealogy and kin, kin and species.” The aim of this workshop is to tackle this serious mission. The questions concerning human–nonhuman relations and environmental issues become more pressing by the day, as humankind continues to affect the world more than ever before. The ethical questions surrounding, for instance, climate preservation, species extinction and animal rights as well as the increasingly technology-infested world have inspired artists and scholars of different fields to opt for a concept of the posthuman, and the theory of posthumanism, which questions the human-centered views of humanist thought.

We invite both artists and scholars to present their papers on, for example the following topics:

  • Speculative fabulations/worldings in fiction and art (e.g. bioart), (feminist) science fiction and fantasy
  • Animal studies, ecofeminism and ecocriticism
  • Feminist posthumanism, feminist imaginations of science and fiction
  • Biopower and bioethics, sustainable futures
  • Queer futures, queer disability studies, queer death studies

SCHEDULE
Abstracts

Session I
Thursday 23.11 at 4 p.m. to 6 p.m.
Room F205

Posthuman Embodiments

16:00-16:30
Aino-Kaisa Koistinen: On Storytelling and Hopeful Monsters - What is Feminist Posthumanism?

16:30-17:00
Jani Ylönen: From Woofs to Words – Dog Characters and Human Speech in Contemporary Science Fiction

Session II
Friday 24.11 at 9.30 a.m. to 11 a.m.
Room F205

Queer/Future Narratives and Fabulations

9:30-10:00
Kaisa Kortekallio: Thinking with Figurations - A Cognitive Perspective 

10:00-10:30
Joonas Säntti: Narrators of unspecified gender – (Re)Constructing queer voices in contemporary fiction 

10.30-11:00
Ramia Mazé: Visions of the Future: Critical practices of design fabulation

Session III
Friday 24.11 at 2 p.m to 3.30 p.m.
Room F205

Environment/Nature in Arts and Literature

14.00-14.30
Darja Zaitsev: What can we learn from working with plants?

14:30-15:00
Nóra Ugron: Memory of Resistance:  Writing the history of resistance in Emmi Itäranta’s novel Memory of Water 

15.00-15.30
Closing discussion

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

23. Gender, Language and the Shifting Rationalities of Work

Language of the Workshop: English

Coordinators:
PhD Kati Dlaske,University of Jyväskylä (contact: kati.dlaske[at]jyu.fi)
PhD  Riikka Nissi. University of Jyväskylä

Description
This panel explores the interconnectedness of gender and language in contemporary working life. In previous research, these connections have been examined in critical sociolinguistics and discourse studies in particular (e.g. Cameron 2000; Inoue 2007; Woydack & Rampton 2016). In Finland, recent studies have interrogated the role of interaction in present-day professional contexts (see Parviainen et al. 2016). However, the empirical focus on language use has remained in the background. The papers of this panel focus especially on the different ways in which language and other semiotic resources, such as embodied practices, the use of space and materiality, contribute to implementing and producing new orders of work in which gendered bodies with their intersectional dimensions are placed, mobilized and positioned. Besides the investigation of the use of semiotic resources, the papers trace their broader connections: What rationalities and logics do these processes and practices follow, what conditions are they embedded in, what implications and consequences do they bring about? The panel welcomes all contributions focusing on the nexus of gender, language and the shifting rationalities of work ranging from routine production and service industries to knowledge work and new forms creative labour.

Cameron, D. 2000. Styling the worker: Gender and the commodification of language in the globalized service economy.  Journal of Sociolinguistics 4(3). 323–347.
Inoue, M. 2007. Language and gender in an age of neoliberalism. Gender & Language 1(1). 79−92.
Parviainen, J., Kinnunen, T. & Kortelainen, I. (2016) (toim.). Ruumiillisuus ja työelämä. Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Tampere: Vastapaino.
Woydack, J. & Rampton B. 2016. Text trajectories in a multilingual call centre: The linguistic ethnography of a calling script. Language in Society 45(5). 709−732.

SCHEDULE
Abstracts

Saturday 25.11 at 9.30 a.m. to 11 a.m.
Room S304

9:30-10:00
Sirpa Leppänen: Transgressive gendered performances as digital work in social media

10:00-10:30
Kati Dlaske & Riikka Nissi: Gender and the shifting rationalities of work: Tracing the interdiscursive construction of employee empowerment 

10:30-11:00
Jaana Vuori: Gender issues in public service interpreting

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

24. Genders and Working Life at Different Phases of Life

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinators:
PhD Charlotta Niemistö, Hanken School of Economics (charlotta.niemisto[at]hanken.fi)
PhD Tytti Steel, University of Helsinki (tytti.steel[at]helsinki.fi)
PhD Annamari Tuori, Hanken School of Economics (annamari.tuori[at]hanken.fi)

Chairs are all researchers in the AF (SRC) funded project Social and Economic Sustainability of Future Working Life: Policies, Equalities and Intersectionalities in Finland (WeAll)

Description
Key words: gender, age, working life, phases of life

How is gender entangled with work in different life phases? How is this affected by different cultural, organizational and temporal contexts? What can we learn about changing relations between gender, working life and/or non-work in the past, present and future? We invite conceptual and empirical papers examining interconnections between life and career phases, gender, age and other intersectionalities. We encourage interdisciplinary contributions, new approaches, diverse perspectives. The workshop is open for research on different temporal and spatial contexts. Topics may include but are not restricted to:

  • Intersectionalities in terms of gender and age in working life
  • Changes over time in relations between gender and working life
  • Changing care responsibilities during different phases of life
  • Age, gender and coping at work
  • Temporal changes of human and social sustainability in working life
  • Temporal changes in careers

SCHEDULE
Abstracts

Friday 24.11 at 9.00 a.m. to 11 a.m.
Room L208

Marta Choroszewicz and Diane-Gabrielle Tremblay: Parental-leave policy for male lawyers in Helsinki and Montreal: Cultural and professional barriers to male lawyers’ use of paternity and parental leaves

Charlotta Niemistö: Family talk among female high performing expert professionals

Emmanuel Abiodun Fayankinnu: Female Executive Self-reported Perception and Experiences of Sexual Harassment from Male Subordinates in the Workplace

Taija Kaarlenkaski: “Machine Milking is More Manly than Hand Milking” Transitions in the Gendered Practices of Finnish Cattle Tending from the 1950s to 1970s

Tytti Steel and Annamari Tuori: Unemployment, age and everyday life: renegotiating the relation to oneself and work

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

25. Genders through Times in Historical Sources

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinators:
PhD Sofia Kotilainen ,University of Jyväskylä
PhD Pirita Frigren, University of Jyväskylä (contact: pirita.frigren[at]jyu.fi)

Description
This panel seeks to bring together papers which work on historical sources and consider genders as historically constituted concepts. The panel is not restricted to analysis of historical research but welcomes all papers based on past sources. What is historical knowledge on gender? What is the significance of sources and methods that researchers choose to analyze?  With these questions we aim at generating comparative discussion around making of feminine and masculine ideals, how they are defined, produced, manifested, and reproduced but also challenged and contested in the long run in different social, cultural and historical contexts. We are also interested in explorations on men’s and women’s roles in various phenomena and in long roots of present ways of organizing gender. By highlighting the concept of intersectionality we call for discussion on other factors that need to be taken in the consideration in addition to gender.

Papers of the session can be presented in English, Swedish or Finnish. We reserve possibility to extend the session to double workshop according to organizers’ degree and schedules. We call for papers proposals no more than 150-300 words which should be submitted by the deadline date given by the conference organizers.  We also aim at circulating working papers before the conference.

SCHEDULE
Abstracts

Session I
Friday 24.11 at 9:00 a.m. to 11 a.m.
Room H105

9:00-9:30
Karin Hassan Jansson & Jonas Lindström: Gender and Work: Useless Categories of Historical Analysis?

9:30-10:00
Mari Välimäki: On Studying Early Modern Men and Masculinities

10:00-10:30
Annu Perälä: Renewing political elites? The political youth and student organizations as political recruiters, 1970–2015

10.30-11.00
Sofia Kotilainen: Gendered naming practices in Finland

Session II
Friday 24.11 at 2 p.m to 3.30 p.m
Room H105

14:00-14:30
Jonna Katto: History Told from Generation to Generation in Northern Mozambique

14:30-15:00
Neha Zaidka: Gender, Sexuality and Hinduism: Insights from the fasting books

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

26. Politics of Masculinity and/or Femininity in Different Times and Places

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinator:
Ph.D Eira Juntti, University of Jyväskylä (contact: eira.juntti[at]gmail.com)

Description:
The group provides a forum of discussion for both historians and social scientists researching the politics of masculinity and/or femininity, together or separately, or the politics around gender in general, in different historical times and places. Your focus can be on representations, both visual (e.g. visual images in art, film, advertisement) and textual (representation in literature or other texts, such as newspapers, political manifestos, policy documents, etc.), discourses, or rhetorics of masculinities and/or femininities. How do these representations/discourses/rhetorics of masculinity and/or femininity align with different political ideologies, how are they used by these ideologies – to further what kinds of aims – and how are they connected to larger social, political, and economic changes in society? Furthermore, how does gender intersect with race, ethnicity, nationality, and sexuality in these representations/discourses/rhetorics.

Participants are expected to give an oral presentation on their topic. If you wish, you may also submit a paper in advance and it can be distributed to other participants for comments.

SCHEDULE
Abstracts

Session I
Thursday 23.11 at 4 p.m. to 6 p.m.
Room S203

16:00-16:30
Riikka Taavetti: From Queer Secret to National Icon – Tom of Finland and the Finnish Centennial

16:30-17:00
Anastasia Khodyreva: Becoming “counter” beyond the director’s will: Femininities in the contemporary Russian cinema and the politics of gender in the 2000-2010s

17:00-17:30
Senni Jyrkiäinen: Body Politics and Female Sexual Subjectivity in Times of Revolution

17:30-18:00: General discussion

Session II
Friday 24.11 at 10 a.m. to 11 a.m.
Room S203

10:00-10:30
Ihsan Cetin: The New Pattern of Women Murder in Turkey: Revolt Killing

10:30-11:00
Eira Juntti: The Student as a Representation of Masculinity in Late Nineteenth Century Finnish Literature

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

27. Trade, Business and Gender during the Early Modern Period

Language of the Workshop: English

Workshop Coordinator:

PhD Raisa Toivo, University of Tampere (contact: Raisa.Toivo[at]staff.uta.fi

Description
This session sheds a light to transregional and transnational family networks and discuss spatiality. Trade and commerce are fields that are often perceived as something manly and masculine. Even though in present day Western societies businesswomen and female company leaders are commonplace the “traditional perceptions” sit tight. This session focuses on Early Modern entrepreneurs: what role did masculinity/femininity play in the world of business? How were gender roles constructed and challenged and what effect it had on commercial activities? The temporal framework of the papers reach from the sixteenth century till the eighteenth century providing a long-term perspective to gendered patterns of trade and business. The historical perspective provided in the papers offers one fruitful way to examine how the notions of gender in relation to economics, trade culture and family have changed trough time.

SCHEDULE
Abstracts

Friday 24.11 at 2 p.m to 3.30 p.m
Room L209

14:00-14:30
Heather Dalton: The merchant’s daughter, the merchant’s wife: a woman's place in early modern trading families (16th century)

14:30-15:00
Ulla Ijäs: Transnational Hackman family (18th–19th centuries)

15:00-15:30
Katie Barclay: Travelling for work: marriage and mobility in eighteenth and early nineteenth-century Scotland

Sivun alkuun

 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

28. Feminist Colour-IN: A Practice-Based Workshop (preliminary enrolment)

Language of the Workshop: English
Thursday 12:00-12:30 and Saturday 9:30-11:00
Place Lyhty

Co-convenors of the workshop:
Dr Kim Donaldson, kimd@unimelb.edu.au
Dr Katve-Kaisa Kontturi, kkontturi@unimelb.edu.au

The Feminist Colour-IN is a pedagogical concept that combines a form of activism that spreads knowledge about feminist art as it studies colouring-in as an embodied and material technique of learning and archiving. The idea is to colour-in designs based on local feminist artists’ work while listening and attending to the feminist talks and presentations given at the conference. Like recent studies on doodling, we suggest that colouring-in can provide a more direct way of focusing on what is presented than the traditional method of writing notes, for example: it is a way of flowing and following rather than one of distanced reflection.

As the workshop participants colour in their chosen designs, they learn about the work of Finnish feminist artists and the themes, patterns and movements important to their practice. At the ‘colour-in’ colouring becomes a rhythmical and embodied technique of not only producing knowledge but also materialising it and incorporating it into the participating bodies. Through the act of colouring the participants become part of a moving yet rooted feminist visual-material archive that they are co-creating – in new, vibrant colours. This practice re-visits the tradition of feminist consciousness-raising by proposing a quiet, relational, embodied mode of activism that speaks through its colours and lines. The workshop also offers an alternative mode of conferencing, critical of neoliberal academia focused on individual achievements and highly articulated verbal expression.

The workshop consists of three parts:

  1. A short introductory session (30 minutes) outlining the project. Designs for colouring-in and pencils will be distributed. (Thursday 12:00-12:30, Lyhty)
  2. The colouring-in activity occurs throughout the conference with participants colouring-in during the panels and keynotes that they attend.
  3. A concluding reflective session of approximately 1½ hours where participants share their coloured-in works and thoughts on the process. (Saturday 9:30-11:00, Lyhty)

Victorian College of the Arts, The University of Melbourne, Australia
New Materialism Action COST IS1307

Sivun alkuun

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TYÖRYHMIEN AIKATAULU

Alla olevasta listasta voit tarkistaa työryhmän päivän ja ajan

Huomioi, että Feminist Colour-In kokoontuu torstaina kello 12:00-12:30.
Työryhmien aloitusajat kannattaa tarkistaa työryhmän kuvauksesta.

Torstai 23.11 klo 16:00-18:00

  • 1. Sukupuoli ja väkivalta 1: Väkivallan sukupuolistuneet käytännöt läheisissä suhteissa, arjessa ja instituutioissa
  • 7. Miehet ja maskuliinisuudet jälleen muutoksen kourissa?
  • 10. Hoivan aika
  • 11. Affektiivisen suhteet
  • 13. Äitiys, ruumiillisuus ja aika
  • 14. Tytöt, ääni ja ruumiillisuus ajassa
  • 15. Sukupuolitetun ruumiin uudet normit: fat acceptance ja kehopositiivisuus?
  • 17. Feministinen tietäminen ja politiikka
  • 21. Gender Issues in Sport, Exercise, and Physical Education
  • 22. Feminist and Posthumanist Worldings of Science Fact and Fiction in the Anthropocene
  • 26. Politics of Masculinity and/or Femininity in Different Times and Places

Aikataulujen alkuun

Perjantai 24.11 klo 9:00-11:00

  • 5. Sukupuoli, ikä ja aika
  • 6. Pojat ja poikuudet menneisyydestä nykyisyyteen ja tulevaisuuden odotuksiin / Boys and Boyhoods from Past to Present and Future
  • 7. Miehet ja maskuliinisuudet jälleen muutoksen kourissa?
  • 14. Tytöt, ääni ja ruumiillisuus ajassa
  • 18. Sukupuolistuneet työmarkkinat ja työn käytännöt
  • 19. Feministisen pedagogiikan käytännöt - toiminnallinen työpaja
  • 24. Genders and Working Life at Different Phases of Life
  • 25. Genders through Times in Historical Sources
  • 26. Politics of Masculinity and/or Femininity in Different Times and Places

Aikataulujen alkuun

Perjantai 24.11 klo 9:30-11

  • 1. Sukupuoli ja väkivalta 1: Väkivallan sukupuolistuneet käytännöt läheisissä suhteissa, arjessa ja instituutioissa
  • 3. Feminismin aallot, sukupolvet ja niiden tutkimus
  • 8. Filosofia, sukupuolet ja aika
  • 12. Intensiivinen äitiys, intensiivinen työ
  • 21. Gender Issues in Sport, Exercise, and Physical Education
  • 22. Feminist and Posthumanist Worldings of Science Fact and Fiction in the Anthropocene

Aikataulujen alkuun

Perjantai 24.11 klo 14:00-15:30

  • 2. Sukupuoli ja väkivalta (2): Väkivallan sukupuolittuneet representaatiot ja merkitykset
  • 3. Feminismin aallot, sukupolvet ja niiden tutkimus
  • 4. Sukupuoli antiikin ja keskiajan maailmassa: roolimallit ja rajat
  • 8. Filosofia, sukupuolet ja aika
  • 9. Aktivismien teoriat, työkalut ja tulevaisuudet /Theories, Tools and Futures of Activisms
  • 11. Affektiivisen suhteet
  • 13. Äitiys, ruumiillisuus ja aika
  • 16. Sukupuolten ajat ja asemat koulutuksessa ja kasvatuksessa (huom. kesto 15:40 asti)
  • 20. Tackling with Temporalities, Cultures and Locations of ’Gender’ and 'Development' (huom. kesto 16:00 asti)
  • 22. Feminist and Posthumanist Worldings of Science Fact and Fiction in the Anthropocene
  • 25. Genders through Times in Historical Sources
  • 27. Trade, Business and Gender during the Early Modern Period

Aikataulujen alkuun

Lauantai 25.11 klo 9:30-11:00

  • 2. Sukupuoli ja väkivalta (2): Väkivallan sukupuolittuneet representaatiot ja merkitykset
  • 4. Sukupuoli antiikin ja keskiajan maailmassa: roolimallit ja rajat
  • 20. Tackling with Temporalities, Cultures and Locations of ’Gender’ and 'Development'
  • 23. Gender, Language and the Shifting Rationalities of Work
  • 28. Feminist Colour-In

Aikataulujen alkuun
Sivun alkuun