Jyväskylän yliopiston tiedemuseo

Suunnittelu ja rakentaminen

GlasPriskurantkansiIMG_2097NETTI.jpg1.S_ja_O_1880lvNETTI.jpgKiseleffsigNETTI.jpgKiselefkopioSSNETTI.jpgStockmanIMG_2081copyNETTI.jpg

Vuonna 1863 perustettua Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaaria varten rakennettiin Seminaarinmäelle viisi punatiilirakennusta ja useita puurakennuksia vuosina 1879–1883. Kyseessä oli valtion rakennushanke, jonka suunnittelutyöstä vastasi Yleisten rakennusten ylihallitus ja siellä erityisesti arkkitehdit Constantin Kiseleff ja L. I. Lindqvist.

 

 

Seminarium suunniteltiin opettajaseminaarin päärakennukseksi, ja se sijoitettiin seminaarin johtajan asuinrakennuksen (nyk. Oppio) läheisyyteen mäen päälle. Silloinen johtaja Karl Leinberg oli mukana laatimassa rakennuksen huoneohjelmaa. Rakentaminen aloitettiin keväällä 1880, ja Seminarium vihittiin käyttöön 16.6.1883.

Rakennuksessa sijaitsivat miesopiskelijoiden opetustilat, veistosali ja kaksi asuinhuonetta sekä seminaarin mies- ja naisosaston yhteinen juhlasali. Miesten asuintilat ja poikaharjoituskoulu olivat viereisessä rakennuksessa, joka nykyään tunnetaan Fennicumina. Naisten rakennuksina toimivat nykyiset Historica ja Educa.

 

seminaarin rakennukset

Kuvassa seminaarin rakennukset 1880-luvulla järveltä nähtynä.


Seminaarin rakentaminen oli mittava rakennushanke Jyväskylässä. Vilkkaimpana kesänä seminaarin työmaalla työskenteli yhteensä 250 miestä ja naista. Kaikkiaan seminaarin rakennukset muodostivat näyttävän rakennuskokonaisuuden silloisen puutalovaltaisen matalasti rakennetun Jyväskylän kaupunkikuvassa. Kaupungin alueella ei ollut ennen seminaarin rakennuksia kuin kolme kivirakennusta, eikä niistä ole jäljellä kuin kaksi: kaupunginkirkko (1880) ja viljamakasiini (1851) eli nykyinen Rehtoraatti.